78324 osumaa

Psykoosilääkkeitä varoen iäkkäille dementiapotilaille

Euroopan lääkearviointiviraston, EMEAn, mukaan psykoosilääke olantsapiini (Zyprexa) suurentaa iäkkäiden dementiapotilaiden aivoverenkierron häiriöiden vaaran noin kolminkertaiseksi ja kuolleisuuden noin kaksinkertaiseksi. Arvio pohjautuu viranomaisten omiin huomioihin ja uusiin kliinisiin tutkimuksiin. Myös psykoosilääke risperidonin (Risperdal) on todettu suurentavan iäkkäiden dementiapotilaiden aivoverenkiertohäiriön vaaran noin kolminkertaiseksi.

Jatkuvan glukoosimittauksen käyttökelpoisuus diabeteksen hoidossa

Hyvällä glukoositasapainolla voidaan merkittävästi vähentää diabetekseen liittyvien komplikaatioitten ilmaantumista. Vuonna 2000 vain viidesosa suomalaisista tyypin 1 diabeetikoista oli hyvässä hoitotasapainossa (HbA1c < 7,5%) mutta peräti 30 % huonossa (8,5 % 10 %). Tilanne ei ollut korjaantunut seitsemän vuotta aiempaan verrattuna (Timo Valle, Dehkopäivät 2003). Näin siitäkin huolimatta, että glukoosin kotimittausvälineet ovat parantuneet, insuliinivalmisteet monipuolistuneet, hoitotavoitteet tarkentuneet ja potilaitten aktiivista osuutta hoidossa pyritty lisäämään. Oireettomat hypoglykemiat huonontavat edelleen hoitotulosta.

Pirjo Nuutila

Lyhyesti: Sepelvaltimo-operaatiosta hyötyä myös COPD:ssa

Keuhkoahtaumataudilla ja sepelvaltimotukkeamilla on usein taustatekijänä mm. tupakointia. Siispä ei ole ihme, että sepelvaltimon ohitusleikkaukseen on ehdolla usein myös varsin pitkälle edennyttä COPD:ia sairastavia. Israelilaiset tutkivat vuosina 1991-1993 leikattujen 37 COPD-potilaan selvitymistä verrokkeihin (n = 37) suhteutettuna: 13 ko. ryhmästä kuoli (pääosin arytmioihin) n. 9 vuoden seurannassa, verrokeista 3. COPD-potilailla oli enemmän sairaalahoitoja melko pian leikkauksen jälkeen ja myös elämänlaatu operaatiota edeltävää aikaa heikompi. Pitkäaikaisseurannassa elämänlaatu kohosi, joskin korkea ikä ja matala FEV1 olivat riippumattomia menehtymiselle altistavia tekijöitä myöhäisseurannassa. COPD:n luonnolliseen kulkuun nähden operaatiosta oli tutkijoiden mukaan hyötyä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tappoiko West Nile -virus Aleksanteri Suuren?

Aleksanteri Suuri kuoli vuonna 323 eKr. Babylonian kaupungissa lähellä nykyistä Bagdadia. Tämä 32-vuotias maailmanvalloittaja menehtyi kahdessa viikossa tautiin, jonka tärkeimpiä oireita olivat hengitysvaikeudet, ihottuma ja maksan toiminnan häiriöt. Kreikkalainen historioitsija Plutarchos kertoo korppien käyttäytyneen oudosti Aleksanterin saapuessa Babyloniaan: ne nokkivat toisiaan ja saattoivat pudota kuolleina maahan kesken lennon. Näiden tietojen perusteella amerikkalaistutkijat väittävät nyt, että sekä Aleksanterin että korppien tauti oli West Nile -viruksen aiheuttama. Näin saatiin taas yksi tauti lisää Aleksanterin kuolemansyiden pitkään listaan.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat