Akuutin leukemian hoidon aloituksessa ei tarvitse hätäillä

Akuutin leukemian tunnistaminen on lääkärikoulutuksen hematologisen osaamisen kulmakiviä, vaikka tauti onkin harvinainen. Jos ja kun epäily käy toteen, mottona on ollut aloittaa hoito lähes päivystysluonteisesti. Tämä on perustunut vuosikymmenien havaintoihin ja hoitamattoman taudin erittäin huonoon ennusteeseen, mutta tutkimustietoa on esitetty asiasta vasta viime aikoina.

Marko Vesanen

Ajoterveyden arviointi muistisairaalta

Eri muistisairaudet vaikuttavat ajoturvallisuuteen eri tavoin. Tilannetta tulee arvioida kaikkien lääkärissäkäyntien yhteydessä.

Hanna-Maria Roitto, Hanna Öhman

Raskas työ ja epäterveelliset elintavat saattavat nopeuttaa nuorten biologista ikääntymistä

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hitaampaan ikääntymiseen.

Ulla Toikkanen

Korona on vaarallinen verisyöpiä ja lymfoomaa sairastaville

Koronaviruksen aiheuttaman infektion taudinkuva näyttää useammin olevan vakava leukemiaa, lymfoomaa tai myeloomaa sairastavilla potilailla. Koronainfektion saaneista leukemiapotilaista monet kuolevat. Muissa syöpäryhmissä vakavia koronainfektioita on ollut vähemmän. Korkea ikä on merkittävä riskitekijä myös syöpäpotilaalla.

Sirkku Jyrkkiö

Varhainen endarterektomia vai optimaalinen lääkehoito oireettomaan kaulavaltimoahtaumaan?

Endarterektomia on hyödyllinen oireettoman kaulavaltimoahtauman hoidossa neljännesvuosisata sitten tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten perusteella. Lääkehoito on kuitenkin sittemmin kehittynyt. Amerikkalaisen tosielämätutkimuksen perusteella endarterektomian hyöty aivoinfarktin ehkäisyssä näyttää olevan selvästi oletettua vähäisempi.

Juhani Airaksinen

Testi voi kertoa, tehoaako metformiini

Kolmasosalla tyypin 2 diabetespotilaista metformiinilääkitys ei laske verensokeria tehokkaasti.

Minna Pihlava

Myeloproliferatiivisten sairauksien erityistilanteita

Ei ole tavatonta, että essentiaalinen trombosytoosi, polysytemia vera tai myelofibroosi diagnosoidaan alle 50 vuoden iässä, jolloin naispotilaalla raskaus on mahdollinen. Tähän asti suurin potilasaineisto, 102 ensimmäistä synnytystä diagnoosin jälkeen, kuvataan Mayo-klinikasta.

Marko Vesanen

Onko tafamidiisi liian kallis lääke sydänamyloidoosiin?

Tafamidiisi parantaa pienen satunnaistetun tutkimuksen perusteella transtyretiiniamyloidoosin aiheuttaman kardiomyopatian ennustetta ja oireistoa. Tauti on yleinen vanhusten sydämen vajaatoiminnan aiheuttaja. Amerikkalainen selvitys pitää lääkettä nykyhinnoilla liian kalliina.

Juhani Airaksinen

Probioottien rooli suolistosairauksien hoidossa

Lactobacillus- ja Bifidobacterium -probiootit saattavat vähentää keskosena (alle 37 vk), pienipainoisena (alle 2 500 g) syntyneiden imeväisten kokonaiskuolleisuutta ja nekrotisoivan enterokoliitin riskiä. Ne voivat myös nopeuttaa enteraaliseen ravitsemukseen siirtymistä ja lyhentää varhaisvaiheen sairaalahoidon kestoa. Lisäksi tietyt probiootit (S. boulardii, L. acidophilus ja L. casei) ehkäisevät Clostridium difficile -ripulin ilmaantumista antibioottikuurin yhteydessä aikuisilla ja lapsilla.

Nina Kaseva

Uusi menetelmä nopeuttaa keliakian suolivaurion mittausta

Tampereen yliopistossa kehitetyllä menetelmällä voidaan mitata keliakian aiheuttaman suolivaurion aste tarkasti.

Parkinsonin tautiin liittyy aivojen astrosyyttisolujen toimintahäiriö

Tutkijat hyödynsivät potilailta peräisin olevia indusoituja kantasoluja.

Minna Pihlava

Professori Tiina Laatikainen Vuoden sydänterveyden edistäjäksi

Sydänliitto myönsi palkinnon pitkäjänteisestä ja monipuolisesta työstä suomalaisten terveyden hyväksi.

Ulla Toikkanen

Optimaalisen vajaatoimintalääkityksen vaikutus elinikään

Sydämen vaikean vajaatoiminnan ennuste on hoitamattomana huonompi kuin useimpien syöpäsairauksien. ACE:n estäjien tai sartaanien ja beetasalpaajien yhteiskäyttö on jo parantanut ennustetta merkittävästi. Tuoreen selvityksen mukaan uusien vajaatoimintalääkkeiden liittäminen hoitoon pidentäisi vajaatoimintapotilaiden elinikää entisestään ja vähentäisi merkittävästi myös sairaalahoidon tarvetta.

Juhani Airaksinen

COVID-19-tauti muistuttaa lihavuuden hoidon merkityksestä

COVID-19-tauti nosti vaikea-asteisen lihavuuden yhdeksi tärkeimmistä vakavaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta lisääväksi tekijäksi (1,2). Ylipainoisia henkilöitä Suomessa on noin 2 950 000. Lihavia (BMI ≥ 30 kg/m²) on miehistä 26 % ja naisista 28 %. Vaikea-asteista lihavuutta (BMI ≥ 35 kg/m²) esiintyy noin 6 %:lla miehistä ja 10 %:lla naisista. Lasten ylipaino ja lihavuus ovat yleistymässä.

Matti Uusitupa, Pertti Mustajoki, Kirsi Pietiläinen

Ruotsissa paljastui epäluotettava koronaviruksen testausmenetelmä

Suomessa ei ole käytetty kyseistä menetelmää.

Minna Pihlava

Biologiset lääkkeet ja raskaus

Vain harvojen lääkkeiden turvallisuudesta raskauden aikana on riittävästi tietoa, jotta riskiä voidaan arvioida luotettavasti. Raskaana olevat eivät ole mukana kliinisissä lääketutkimuksissa, ja myyntiluvan myöntämisen jälkeen tietoa kertyy hajanaisesti. Lisäksi tiedon tulkinta on usein haastavaa.

Heli Malm

Tyypin 2 diabeteksen nykyhoito

Tauti on ilmiasultaan varsin heterogeeninen.

Leo Niskanen, Merja K. Laine

Kroonisen lymfaattisen leukemian parantunut ennuste

Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon suunnattujen lääkkeiden esiinmarssi on ollut varsin näyttävää viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Solunsalpaajahoitojakin listalla edelleen on, mutta päähuomion ovat vieneet vasta-aineet sekä tablettimuotoon puristetut, täsmällisemmät valmisteet. Hinta huomioiden olisi suotavaakin, että hoito näkyy myös ennusteluvuissa.

Marko Vesanen

AKE:n estäjien lopettamisen riskit vaikeasti muistisairailla

Lääkkeillä on aina tutkittujen hyötyjen lisäksi riskejä. Asetyylikoliiniesteraasin estäjälääkkeet voivat parantaa kognitiota ja toimintakykyä sekä vähentää neuropsykiatrisia oireita, mutta toisaalta aiheuttaa sydämen johtumishäiriöitä, limaisuutta ja vatsaongelmia. Missä vaiheessa sairautta niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä?

Kaisu Pitkälä

Kirjojen ystävä väittelee muistisairauden neuropsykiatrisista oireista

Kiireettömät aamut kirjastossa ja mahdollisuus luvan kanssa hautautua kirjoihin ja artikkeleihin. Väitöskirjan tekeminen toi kirjoja ja kirjastoja rakastavalle yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Hanna-Maria Roitolle mieluisia taukoja arkityöhön.

Anne Seppänen