6188 osumaa

Bitopertiini skitsofrenian oireisiin?

Lääketehdas Roche on edennyt vaiheen III kliinisiin tutkimuksiin, joissa bitopertiiniä (RG 1678) yhdistettynä muuhun psykoosilääkehoitoon verrataan lumeeseen skitsofrenian negatiivisten oireiden hoidossa. Näitä ovat mm. syrjäänvetäytyneisyys, motivaation puute ja heikentynyt kyky reagoida tunnetiloissa. Bitopertiini on glysiinin takaisinoton estäjä, jonka oletetaan parantavan N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) -reseptorin toimintaa. Ensimmäisissä 24 viikon kestoisissa kliinisissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet vaatimattomia, mutta käynnissä on lisätutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sydänlääke serelaksiinia ei hyväksytty

Euroopan lääkevalmistekomitea CHMP ei esitä hyväksyttäväksi äkilliseen sydämen vajaatoimintaan tarkoitettua serelaksiinia (Reasanz, Novartis). Lääkkeen tehoa on verrattu lumelääkkeeseen tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 1 100 sydämen vajaatoiminnasta kärsivää potilasta. Verisuonien laajeneminen, verenpaineen lasku ja hengenahdistuksen lieveneminen jatkuivat noin 24 tunnin ajan, mutta viiden vuorokauden kuluttua edullisia vaikutuksia todettiin vain vähän. Tutkimuksen menetelmiä ei pidetty luotettavina ja muun hoidon vaikutusten osuus tuloksiin jäi epäselväksi. Lääke vaikutti turvalliselta, mutta sen tarjoamat hyödyt potilaalle eivät olleet riittäviä myyntiluvan myöntämiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Temotsolomidi voi lisätä maksavaurioita

Glioblastoma multiformen hoitoon tarkoitetun temotsolomidin (Temomedac, Medac) käyttöön voi liittyä maksan toiminnan muutoksia, jotka voivat hoidon jatkuessa johtaa vakavaan maksavaurioon. Tiedossa on 38 maksan vajaatoimintatapausta, joista 30 on johtanut kuolemaan. Maksavauriot ovat harvinaisia ja niiden esiintymistiheydeksi arvioidaan vähemmän kuin yksi 10 000 hoidettua kohti. Päivitetyn valmisteyhteenvedon mukaan maksafunktiot on tarkistettava ennen temotsolomidihoidon aloittamista. Jos maksafunktiot poikkeavat normaalista, on hoidon hyötyjä ja haittoja harkittava huolellisesti. Maksafunktioita on seurattava hoitosyklin aikana ja hoidon jatkosta on päätettävä niiden perusteella. Maksahaitat voivat ilmetä vasta viikkoja hoidon käynnistämisen jälkeen ja joskus vielä lääkehoidon lopettamisenkin jälkeen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääkkeistä endogeenistä glukoosintuotantoa?

Glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa estävien (nk. SGLT2-estäjät) uusien diabeteslääkkeiden kuten dapagliflotsiinin (Forxiga, AstraZeneca/Bristol-Myers Squibb), empagliflotsiinin (BI 10773, Lilly/Boehringer Ingelheim) ja kanagliflotsiinin (Invokana, Janssen-Cilag) todettiin lisäävän endogeenista glukoosintuotantoa ja lisäävän veren glukagonipitoisuuutta. Paradoksaalinen havainto tehtiin kahden eri tutkijaryhmän lumeverrokkitutkimuksissa. Dapagliflotsiini olisi laskenut tyypin 2 diabetespotilaiden paastoverensokeria kaksin verroin enemmän, jos endogeeninen glukoosintuotanto ei olisi lisääntynyt. Tutkijoiden mukaan virtsaan erittynyt glukoosi kompensoitui lisääntyneellä endogeenisellä glukoosintuotannolla, johon liittyi pieni insuliini- ja suuri glukagonipitoisuus. Havainnot voivat johtaa uusiin diabeteslääkkeiden yhdistelmiin, mutta nyt julkaistut alustavat tulokset täytyy vielä varmentaa lisätutkimuksilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikaisu: FDA rajoittaa parasetamolin päiväannoksia

Tällä palstalla numerossa 5/2014 (s. 327) kerrottiin virheellisesti, että FDA opastaa lääkäreitä määräämään potilaalle reseptillä korkeintaan 325 mg ja vain poikkeuksellisesti 650 mg parasetamolia päivässä. FDA:n ohje kuitenkin koskee yhdistelmävalmisteita ja annosyksikön (esim. tabletin) vahvuutta, ei vuorokausiannosta. Yhdistelmävalmisteissa tabletin tai muun annosyksikön parasetamolimäärä saisi olla vain 325 mg, jolloin kahden päiväannoksen yhteinen parasetamolimäärä jää 650 mg:aan. FDA:n huolena on ollut, että potilaat eivät huomaa yhdistelmävalmisteen sisältävän parasetamolia ja käyttävät sen lisäksi muitakin parasetamolivalmisteita, jolloin kokonaislääkemäärä kasvaa liian suureksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Moniallergiseksi epäillyn vauvan ripuli - osa 2

Vanhemmat toivat 8 kuukauden ikäisen pojan terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle pitkäkestoisen ripulin ja painonlaskun vuoksi. Vauvalla oli epäilty ruoka-allergiaa ja ravintona oli nyt ainoastaan aminohappopohjainen äidinmaidonkorvike. Hän sai myös hydroksitsiinisiirappia allergiaoireisiin. Vauvan jäntevyys oli hyvä, eikä selviä kuivuman merkkejä ollut havaittavissa, mutta hän oli väsyneen oloinen.

Laura Merras-Salmio, Jussi Merenmies, Raili Kauppinen

Rotavirusrokotukseen liittyy harvinainen suolentuppeuma

Vastasyntyneiden (4-34 viikkoa vanhojen) lasten rotavirusrokotukseen liittyy harvinaisena haittavaikutuksena viikon sisällä ilmenevä suolentuppeuma. Tutkimuksessa 115 980 lasta sai ensimmäisen rokoteannoksen (monovalenttinen rotavirusrokote) ja heistä 92 047 sai vielä toisen annoksen. Viikon kuluessa rokotuksista todettiin 6 suolentuppeumatapausta. Kahden rokoteannoksen jälkeisen suolentuppeuman esiintymäksi saatiin 5,3 tapausta 100 000 rokotettua lasta kohti. Tutkijat korostavat, että riskiä tulee punnita rokotuksen avulla ehkäistäviä sairastumisia vastaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Priteliviiri antoi lupauksia sukuelinherpeksen lääkkeenä

Priteliviiri vähensi alustavassa 156 potilaan lumekontrolloidussa tutkimuksessa sukuelinten herpes simplex virus 2 (HSV-2) -infektioon liittyvän viruserityksen riskiä 87 %. Lääkkeen päivittäinen annos oli 75 mg ja hoito kesti 28 päivää. Havainto on lupaava, sillä muut taudin lääkkeet, kuten asikloviiri, eivät auta viruseritykseen. Priteliviiri saattaisi myös yhdistelmähoitona muiden viruslääkkeiden kanssa tarjota vaihtoehdon resistenteissä infektioissa. Merkittäviä haittavaikutuksia ei havaittu. Jatkotutkimuksia varjostavat apinoilla todetut iho- ja hematologiset haittavaikutukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rivaroksabaanin uusi käyttöaihe vastatuulessa Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomaisen (FDA) neuvonantajakomitea hylkäsi toistamiseen esityksen rivaroksabaanin (Xarelto, Bayer) käyttöalueen laajentamisesta aterotromboottisten tapahtumien ehkäisyyn akuutin sepelvaltimotautikohtauksen (ACS) jälkeen. Lääkkeen tutkimuksesta (ATLAS ACS 2 TIMI 51) tehtyjen analyysien ei katsottu osoittavan, että ACS-kohtauksen jälkeisen kolme kuukautta kestävän hoidon riski-hyötysuhde olisi potilaille riittävän edullinen. Euroopan lääkevalmistekomitea tuli saman tutkimuksen perusteella päinvastaiseen johtopäätökseen ja esitti syksyllä 2013 hyväksyttäväksi lääkkeen käyttöaiheen laajennuksen sepelvaltimokohtauksen jälkeiseen hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030