6188 osumaa

Statiini vai omena päivässä sydänsairauksien ehkäisyyn?

British Medical Journalissa julkaistun laskelman mukaan 100 gramman painoisen omenan syöminen päivittäin vähentäisi sydänkuolemia väestötasolla lähes yhtä paljon kuin simvastatiinitabletti (40 mg). Meta-analyysin mukaan LDL-kolesterolin lasku 1,0 mmol/l vähentäisi 50-vuotiaiden tai tätä vanhempien ilman statiinilääkitystä olevien brittien sydänkuolemia 12 %. Jos heitä kaikkia hoidettaisiin statiineilla ja hoitomyöntyvyydeksi oletetaan 70 %, ehkäistäisiin vuosittain 9 400 sydänkuolemaa. Jos 70 % heistä söisi päivittäin omenan, ehkäistäisiin 8 500 sydänkuolemaa. Hoito omenilla olisi maukkaampaa, joskin kalliimpaa kuin statiinilääkitys (260 vs. 180 puntaa). Toisaalta statiineja saavien keskuudessa ilmenisi 1 200 myopatia-, 200 rabdomyolyysi- ja 12 300 diabetestapausta. Tutkijat eivät kehota lopettamaan statiinihoitoja tai korvaamaan niitä omenoilla, mutta ehdottavat jokaiselle päivittäistä omenaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

FDA huolestui dabigatraanin turvallisuudesta

FDA käynnistää tutkimuksen dabigatraanin (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) turvallisuudesta hoidettaessa uusia eteisvärinäpotilaita. Tutkimuspotilaita ei valikoida kuten kliinisissä lääketutkimuksissa, vaan mukaan otetaan potilaat tavanomaisista hoitotilanteista. Siten kokemuksia saadaan tosiasiallisista hoidoista ja vertailu tehdään varfariiniin. FDA listaa avoimia kysymyksiä dabigatraanista. Lääkkeen annos on kiinteä, lääke otetaan kahdesti päivässä, eikä terapeuttista seurantaa tarvita. Toisaalta vakavaa munuaisen toimintahäiriötä sairastaville annosta on säädeltävä, eikä vastalääkettä ole vuotokomplikaatioiden varalle. Tutkimukseen otetaan yli 21-vuotiaita potilaita. Päätetapahtumina analysoidaan aivohalvaukset, kallon sisäiset ja ulkoiset vuodot sekä sairaalahoitoon johtaneet sydäninfarktit. Potilaiden seuranta on pitkäkestoinen. FDA on julkaissut tutkimussuunnitelman mahdollisia kommentteja varten Mini-Sentinel-projektin verkkosivuilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Harhauttiko ADHD:n ydintutkimus ylilääkitykseen?

Vuonna 1999 lasten ADHD:n hoitovaihtoehdoista julkaistun tutkimuksen mukaan lääkehoito metyylifenidaatilla (Ritalin, Ciba-Geigy/Novartis) tai amfetamiinilla on edullisempi vaihtoehto kuin käyttäytymisterapia tai sen ja lääkehoidon yhdistelmä. Samat tutkijat pitävät nyt suosituksiaan hätiköityinä. Lääkitys kyllä lievittää oireita, mutta vuosia jatkuneessa seurannassa taudille ominaiset käyttäytymishäiriöt eivät ole kadonneet. Niihin käyttäytymisterapia voisi sittenkin purra paremmin. Yhdysvaltojen National Institute of Mental Healthin rahoittamassa, 12 asiantuntijan tekemässä tutkimuksessa verrattiin 600 ADHD-lapsen eri hoitoja yli 14 kuukauden ajan. Tuloksista tuli perusta lääkkeiden kehittämiselle ja markkinoimiselle sekä hoitojen korvaamiselle vakuutusjärjestelmistä. Tulokset ovat korostaneet lääkehoidon ensisijaisuutta myös maailmanlaajuisesti. Lasten ADHD-diagnoosit ovat lisääntyneet nopeasti; Yhdysvalloissa diagnoosin on saanut joka seitsemäs lapsi ja heistä 70 % saa lääkehoitoa. Tarvitsevatko he huumausaineeksi luokiteltua lääkitystä myös aikuisena ja ehkä läpi elämän? Jos suositus oli virheellinen, laskun tragediasta maksavat lapset, totesi nyt yksi tutkijoista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologinen lääke tulossa osteoporoosiin?

Ihmisen monoklonaalinen vasta-aine romosotsumabi (AMG 785/CDP 7851, Amgen/UCB) sitoutuu luussa osteoblastien aktiivisuutta estävään sklerostiiniin, jolloin luunmuodostus lisääntyy. Yli vuoden kestoisessa satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa romosotsumabi lisäsi kerran kuukaudessa tai joka kolmas kuukausi ihon alle injektioina annettuna luun mineraalipitoisuutta ja luunmuodostusta vaihdevuosien jälkeisestä osteoporoosista kärsivillä potilailla, joilla luun mineraalipitoisuus oli pieni. Vaikutus näkyi kaikilla käytetyillä annoksilla (70, 140 tai 210 mg), mutta luun mineraalitiheyden lisäys lannerangassa oli suurin (11,3 %) annoksen ollessa 210 mg kerran kuukaudessa. Vastaava lisäys oli alendronaattia (70 mg:n tabletti kerran viikossa) käyttäneillä 4,1 % ja päivittäisiä ihonalaisia teriparatidi-injektioita saaneilla 7,1 %. Lumeinjektioita saaneilla mineraalitiheys pieneni 0,1 %. Romosotsumabin luunmuodostusta edistävä vaikutus oli suurin hoidon alussa, ja myöhemmin se väheni, mutta luun resorptiota vähentävä vaikutus säilyi koko hoidon ajan. Lisätutkimusta tarvitaan vielä siitä, vähentääkö hoito murtumariskiä ja onko pitkäaikaislääkitys turvallista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Anastrotsoli vähensi sairastumista rintasyöpään

Vaihdevuosien jälkeinen 5 vuotta kestänyt hoito aromataasinestäjä anastrotsolilla puolitti suuressa sairastumisriskissä olevien naisten rintasyöpätapaukset lumehoitoon verrattuna (riskisuhde 0,47, 95 %:n LV 0,32-0,68, p < 0,0001). Satunnaistetussa lumekontrolloidussa 18 maata käsittäneessä tutkimuksessa (2003-2012) oli mukana yli 3 800 iältään 40-70-vuotiasta naista, joista 1 920 sai päivittäin 1 mg anastrotsolia ja 1 944 kaltaistettua lumelääkettä. Rintasyöpälöydökset varmistettiin histologisesti. Viiden vuoden seurannassa rintasyöpään sairastui 40 naista (2 %) anastrotsoliryhmässä ja 85 naista (4 %) lumeryhmässä. Haittavaikutuksissa tai kuolleisuudessa ei ollut eroja ryhmien kesken. Tutkimuksen rahoittivat kansalliset tutkimuslaitokset, Sanofi-Aventis ja Astra Zeneca.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääke voi haitata kaihileikkauksia

Psykoosilääkkeet risperidoni ja paliperidoni voivat veltostaa silmän värikalvon laajentajalihaksen ja hankaloittaa mm. kaihileikkausta, jolloin leikkauskomplikaatioiden riski lisääntyy. Tämän pienen pupillin oireyhtymän variantin (intraoperative floppy iris syndrome, IFIS) aiheuttaa lääkkeiden alfa1-adrenergisten reseptorien salpaus, joka todettiin alkuaan eturauhasen liikakasvun oireisiin käytetystä tamsulosiinista. Britannian lääkeviranomainen (MHRA) raportoi kuudesta risperidoniin liittyneestä IFIS-tapauksesta ja antaa ohjeet potilaan valmistamisesta kaihileikkaukseen. Paliperidoniin liittyneitä tapauksia ei ole raportoitu, mutta lääke on risperidonin metaboliitti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Levonorgestreelin teho jälkiehkäisyssä suhteessa painoon

Ruotsin lääkeviranomainen (Läkemedelsverket) varoittaa, että levonorgestreelin (tabletti 1,5 mg; Norlevo, Leiras/Takeda) teho raskauden jälkiehkäisyssä on tavanomaista heikompi 75 kg tai enemmän painavilla naisilla. Yli 80 kg painavilla teho jälkiehkäisyssä on olematon. 72 tunnin kuluessa yhdynnästä otettuna valmiste näyttää ehkäisevän 52-85 % raskauksien alkamisista. Eurooppalaisen asiantuntijasuosituksen mukaan Norlevoa ei voi suositella jälkiehkäisyyn yli 75 kg painaville naisille. Valmistaja lisää tästä varoituksen pakkausselosteeseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimus liraglutidin haimavaikutuksista

Rekisteritutkimuksessa, jossa tyypin 2 diabetesta sairastavat käyttivät liraglutidia (Victoza, Novo Nordisk) keskimäärin 15 kuukauden ajan, ei todettu lisääntynyttä haimatulehduksen tai haimasyövän vaaraa. Vertailussa olivat metformiini, sulfonyyliureat ja pioglitatsoni. Liraglutidilla hoidetuilla esiintyi 187 haimatulehdusta ja 20 haimasyöpää 100 000 käyttäjää kohti, kun vertailulääkkeitä saaneilla niitä oli yhteensä 154 ja 33. Kun vertailuvalmisteita tarkasteltiin yksittäin, niihin ei liittynyt lisääntynyttä haimatulehduksen tai haimasyövän vaaraa. Tutkimuksen luotettavuutta heikensi haimasyövän kehittymisen kannalta lyhyt seuranta-aika. Inkretiinimimeettien käyttöön diabetespotilailla on epäilty liittyvän lisääntynyt haimahaittavaikutuksien vaara. Nyt julkaistun tutkimuksen rahoitti Novo Nordisk.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030