Klobatsaamin vakavat ihosivuvaikutukset

Yhdysvaltojen FDA varoittaa harvinaisista, mutta vakavista epilepsialääke klobatsaamiin (Frisum, Sanofi-Aventis) liittyvistä Stevens-Johnsonin oireyhtymästä ja toksisesta epidermaalisesta nekrolyysistä. Riski on suurin lääkehoidon kahden ensimmäisen kuukauden aikana ja silloin, jos keskeytetty lääkehoito käynnistetään uudelleen. Lääkäriä kehotetaan seuraamaan tarkoin potilaalla ilmeneviä ennakoivia iho-oireita. Potilaan on oltava valppaana ja hakeuduttava hoitoon, jos oireita ilmenee, mutta lääkitystä tulee jatkaa epilepsiakohtauksien välttämiseksi, kunnes on saatu uusia ohjeita. Klobatsaami kuuluu bentsodiatsepiinijohdannaisiin, joiden käytössä vakavia ihosivuvaikutuksia ei yleensä esiinny.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Myös kapesitabiinista vakavia ihohaittoja

Kanadan lääkeviranomainen (HealthCanada) yhdessä lääkkeen valmistajan kanssa raportoi mm. rintasyövän ja kolorektaalisyövän hoitoon käytettyyn kapesitabiiniin (Xeloda, Roche) liittyneistä Stevens-Johnsonin oireyhtymästä ja toksisesta epidermaalisesta nekrolyysistä. Niiden ensioireina voi esiintyä ns. flu-like-oireyhtymä ja ihottuma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt nopeasti

OECD:n tuoreen selvityksen mukaan (Health at a Glance) masennuslääkkeiden käyttö on rikkaissa maissa kaksinkertaistunut 10 vuodessa (2000-2009). Vuorokausiannoksina (DDD) tuhatta asukasta kohti mitattuna kärjessä on Islanti (106): siellä masennuslääkkeiden kulutus on kaksinkertainen 24 maan keskiarvoon (56) verrattuna. Suurkuluttajia ovat Australia (89), Kanada (86), Tanska (85), Ruotsi (79), Britannia (71) ja Suomi (70). Vähäisintä masennuslääkkeiden käyttö oli Chilessä (13) ja Etelä-Koreassa (13). Kulutuksen kasvua selittänevät depression lisääntynyt diagnosointi, parempi lääkehoidossa pysyminen ja masennuslääkkeiden käytön laajeneminen mm. lievän masennuksen, ahdistuksen ja pelkotilojen hoitoon. Myös talouden taantuman aiheuttamalla epävarmuuden tunteella ja alakulolla voinee olla vaikutusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääkkeet ja syöpävaara

Yhdysvaltalaisessa rekisteritutkimuksessa insuliiniherkisteitä, kuten glitatsoneja tai metformiinia, käyttäneillä tyypin 2 diabetesta sairastaneilla naisilla oli 21 % vähäisempi vaara sairastua syöpään kuin insuliinineritystä lisääviä valmisteita, kuten sulfonyyliureoita, käyttäneillä (suhteellinen riski 0,79; 95 %:n LV 0,64-0,98). Miehillä ei vastaavaa eroa todettu. Pioglitatsonia käyttäneiden miesten virtsarakkosyövän ilmaantumisessa ei havaittu eri lääkitystä käyttäneiden kesken, joskin tapauksia oli vähän. Havainto tehtiin yhdistämällä 25 600 diabetespotilaan (kaltaistetut) rekisteritiedot syöpärekisterin tietoihin vuosilta 1998-2006. Tutkimuksessa ei tarkasteltu GLP-1:n agonistien tai DPP-4:n estäjien osuutta syöpään. Tutkijoiden mukaan löydökset kuitenkin vahvistavat näkemystä, että endogeenisen insuliinin eritystä lisääviin diabeteslääkkeisiin saattaa liittyä lisääntynyt syöpävaara, mutta teoria kaipaa lisätutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Thaimaan matkan tuliainen - tapauksen ratkaisu

24-vuotias nuori nainen oli lomaillut Thaimaassa kahden viikon ajan ja voinut siellä hyvin, lukuun ottamatta ohimennyttä ripuliepisodia. Hän oli sukellellut siellä useana vuonna lomamatkoillaan. Kolmen vuorokauden kuluttua kotiinpaluusta naiselle nousi 39 °C:n kuume ja samalla tuli hyvin voimaton olo. Hänelle ilmaantui myös päänsärkyä, kovia lihas- ja nivelkipuja ja pahoinvointia. Päivystävä lääkäri lähetti hänet sairaalan ensiapuun samana iltana.

Anneli Lauhio, Hannimari Kallio-Kokko, Olli Vapalahti, Maija Lappalainen, Tomi Wuorimaa, Raili Kauppinen

Onko laki eettinen minimi?

Lainsäädäntö ei aina ole lääkärin näkökulmasta selkeää ja yksioikoista. Hänelle voi olla ongelmallista hyväksyä esimerkiksi sellaisia lakiin kirjattuja vaatimuksia, jotka heikentävät lääkärin salassapitovelvollisuutta ja vaarantavat potilas-lääkärisuhteen luottamuksellisuuden. Laki korostaa usein muotoseikkoja eettisen sisällön kustannuksella, eikä ole sensitiivinen inhimillisen todellisuuden monimuotoisuudelle.

Veikko Launis

Jalkapalloilijan olkapää pois sijoiltaan

Päivystyspoliklinikalle tuotiin fyysisesti hyväkuntoinen, aktiivisesti jalkapalloa pelaava 20-vuotias mies. Satojen kilometrien päästä pelaamaan tullut mies oli kaatunut ojennetun käsivartensa päälle niin, ettei enää pystynyt liikuttamaan yläraajaa.

Marjo Heikkilä, Sampsa Kiuru

Kolesterolilääkityksen uusitut kriteerit myrskyn silmässä

Kritiikin myrsky horjuttaa Yhdysvaltojen sydänsairauksien asiantuntijajärjestöjen (American College of Cardiology ja American Heart Association) äskettäin julkaisemia päivitettyjä kolesterolilääkityksen kriteerejä (SLL 2013; 68:3097). Valmistelutoimikunnan puheenjohtajalla ja useilla jäsenillä katsotaan olleen säännöksien vastaisia eturistiriitoja ja taloudellisia sidoksia mm. statiineja valmistaviin lääkeyrityksiin. Kriitikkojen mukaan statiinien käyttäjiä tulisi uusien kriteerien perusteella jopa 12,5 miljoonaa lisää, mm. 65-vuotiaat tai vanhemmat afroamerikkalaiset miehet, joilla on normaali verenpaine ja kolesterolitaso. Henkilöistä, joilla ei ole diabetesta tai aikaisempia sydänsairauksia tai aivohalvausta, 98 % ei hyötyisi viiden vuoden kestoisesta statiinien käytöstä. Sen sijaan 1,6 % saisi suojaa sydänsairauksilta ja 0,4 % aivohalvaukselta. Hoito ei kuitenkaan vähentäisi kuolemia, ja hoidon kuluessa 2 % sairastuisi diabetekseen ja 10 % saisi lihashaittoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Leukemialääke ponatinibille käyttörajoituksia

Euroopan lääkevalmistekomitea esittää, että leukemialääke ponatinibin (Iclusig, Ariad Pharma) käyttö jatkuu sille hyväksytyissä käyttötarkoituksissa, mutta erityistä varovaisuutta noudattaen. Markkinointia ja myyntiä ei keskeytetty. Ehdotus joutuu vielä Euroopan komission käsittelyyn, ennen kuin valmisteyhteenvetoihin tehdään muutoksia. Kuluvan vuoden heinäkuussa EU-maihin myyntiluvan saaneella valmisteella hoidetuilla potilailla on ilmennyt mm. hengenvaarallisia valtimotukoksia ja verisuonten ahtautumia. Yhdysvalloissa FDA keskeytti samasta syystä välittömästi ponatinibin markkinoinnin ja myynnin ja antoi erityisohjeet potilaille, joilla lääke oli vielä käytössä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Antikoagulantin valinnasta on tullut mutkikasta

Varfariini on ollut 55 vuotta ainoa, halpa ja kaikille tuttu antikoagulantti eteisvärinän hoitoon. Sen vaihtoehdoiksi ovat viime vuosina tulleet dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani ja nyt viimeisimpänä edoksabaani, mutta päänvaivaa aiheuttaa valinta, mikä niistä sopisi potilaalle parhaiten. Kaikki ovat kliinisten tutkimusten mukaan teholtaan varfariinin tasoisia, vuotoja esiintyy ehkä vähemmän, kuten myös sydänkuolemia. Tutkimuksissa mm. potilasryhmät, potilaiden iät ja titratut lääkeannokset ovat vaihdelleet, ja myös munuaisten vajaatoiminta on ollut kriteerinä tutkimuspotilaita valittaessa. Sopivimman lääkkeen valinta ontuu, kun uusien antikoagulanttien kesken ei ole tehty suoria vertailevia tutkimuksia mittaamalla sekä tehoa että turvallisuutta. Jokaisesta tehty vertaileva tutkimus varfariiniin ei riitä. Näin totesi sydänsairauksien johtava asiantuntijaryhmä American Heart Associationin kokouksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä