Uusi laihdutuslääke ei tule EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta ei hyväksynyt uutta laihdutuslääkettä (Qsiva, Vivus BV), joka sisältää keskushermostoa stimuloivaa fentermiiniä ja epilepsialääke topiramaattia. Yhdysvalloissa FDA hyväksyi saman lääkkeen rajoitettuun käyttöön heinäkuussa (SLL 2012;67:2161). Euroopan lääkelautakunta katsoi, että yhdistelmälääke laski painoa, mutta sen pitkäaikaiskäytön haitat olivat merkittäviä. Fentermiini kiihdyttää sykettä, voi aiheuttaa masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja muistin häiriöitä ja heikentää tarkkaavaisuutta. Raskauden aikana topiramaatti voi olla sikiölle haitallinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten tehohoitoon ei ole tutkittuja lääkkeitä

Valtaosaa lääkkeistä, joita käytetään lasten tehohoidossa, ei ole tutkittu lapsilla eikä niistä ole annosteluohjeita eri-ikäisten lapsipotilaiden hoitoa varten. Yhdysvaltalaisessa tehohoitoyksikössä seurattiin 490 lapsen lääkitystä viiden kuukauden aikana. Lasten ikä oli 4 päivästä 17 vuoteen ja keskimäärin se oli 2 vuotta. Lääkkeitä oli käytössä 335, ja niistä 75 %:sta ei ollut ohjeita lapsipotilaiden hoitoa varten. Lääkkeistä keskeiset olivat kipulääke morfiini, pahoinvointilääkkeet ondansetroni ja metoklopramidi, sympatomimeetti dopamiini ja kipulääke fentanyyli.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

SSRI-lääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt aivoverenvuotoriski

Yli 500 000 potilasta käsittävien epidemiologisten tutkimusten analyysissä serotoniiniselektiivisten (SSRI) masennuslääkkeiden käyttäjillä oli pieni mutta tilastollisesti merkitsevä aivoverenvuodon riski. Sekä kallonsisäisen verenvuodon riski (1,51; 95 %:n LV 1,26-1,81) että aivoverenvuodon riski (1,42; 1,23-1,65) olivat lisääntyneet verrattuna riskiin henkilöillä, jotka eivät käyttäneet SSRI-lääkitystä. Jos SSRI-lääkityksen ohella käytettiin antikoagulantteja, aivoverenvuodon vaara oli suurempi kuin pelkästään antikoagulantteja käyttäneillä (1,56; 1,33-1,83). SSRI-lääkkeet vähentävät hoidon alussa usean viikon ajan verihiutaleiden toimintaa, mutta se normalisoituu lääkehoidon jatkuessa. Tutkijat kehottavat suhtautumaan löydökseen vielä varoen ja korostavat vuototapauksien olevan harvinaisia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Varenikliinia masennuspotilaillekin?

Pfizerin julkaisemassa tutkimuksessa tupakasta vieroittamiseen käytetty varenikliini (Champix) ei ollut vaaraksi masentuneille henkilöille. Euroopan lääkeviraston vaatimassa tutkimuksessa satunnaistettiin 525 aikuista (19-73 v) Euroopasta ja Yhdysvalloista samaan päivittäin 12 viikon ajan joko 1 mg varenikliinia tai lumetta tupakasta vieroittamiseksi. Tutkittavat sairastivat masennusta tai masennus oli todettu kahden edeltäneen vuoden aikana, mutta ilman psykoottisia piirteitä. Pois suljettiin bupropionia tai nortriptyliiniä käyttävät, koska näillä lääkkeillä pyritään myös vieroittamaan tupakoinnista. Samoin pois suljettiin kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsofreniaa sairastavat, lääkkeiden väärinkäyttäjät ja itsetuhoisesti käyttäytyvät. Useilla psykiatrisilla testimenetelmillä mitattuna varenikliinia tai lumetta saaneiden välillä ei saatu esiin eroja. Varenikliinia käyttäneillä esiintyi kuitenkin mm. ahdistuneisuutta, agitaatiota, masentuneisuutta, alakuloisuutta, unettomuutta ja rauhattomuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

60-vuotiaan diabeetikon elokuu - tapauksen ratkaisu

Pian kesäloman jälkeen 60-vuotias tyypin 2 diabetesta sairastava nainen alkoi oksentaa, kärsi vatsakivuista ja ripuloi. Oksennus oli vihreää ja ulosteet tummia. Samana päivänä alkoivat myös kovat yskänpuuskat. Työterveyslääkärin vastaanotolla CRP-arvo todettiin suurentuneeksi (186 mg/l). Lääkäri määräsi kefaleksiini- ja metronidatsolikuurit kahdeksi viikoksi divertikuliittia ajatellen. Viikon kuluttua CRP oli laskenut 36 mg:aan/l. Vointi ei kuitenkaan kohentunut, vaikka ripuli ja oksentelu vähenivätkin.

Raili Kauppinen

Salmonellaepidemia toi esiin sairaalahygienian ongelmakohtia

Vastasyntyneiden vuodeosastolla puhjennut salmonellaepidemia herätti kysymyksen, ovatko sairaalat liian kodinomaisia.

Jukka Heikkinen, Jaana Fraser, Mari Juuti, Heli Heikkinen

Tajuttomat nuoret miehet

Lääkäriyksikkö kohtasi erillisissä tilanteissa kaksi syvästi tajutonta nuorta miestä. Molemmilla oli taustalla päihteiden käyttöä.

Teemu Elomaa

Ehkäiseekö lääkehoito Alzheimerin taudin?

Yhdysvaltojen kansallinen terveyslaitos (NIH) kustantaa seurantatutkimuksen, jossa mitataan kolmen valitun lääkkeen tehoa Alzheimerin taudin ehkäisyssä. Tutkimukseen valituilla 160 henkilöllä tulee olla riski sairastua dominantisti periytyvään tautiin ja saada oireita 10-15 vuoden kuluessa tutkimuksen käynnistämisen jälkeen. Lääkkeistä kaksi on monoklonaalisia vasta-aineita eli guantenerumabi (Roche) ja solanetsumabi (Lilly), joista ensimmäinen sitoutuu kaikentyyppisiin ja jälkimmäinen vain liukoisiin beeta-amyloideihin. Kolmas lääke on beetasekretaasin estäjä (BACE:n estäjä), jonka oletetaan vähentävän beeta-amyloidin muodostumista ja hidastavan sen kertymistä plakkeihin aivoissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusien lääkkeiden haitat yllättävät

Vuosina 1995-2010 Kanadassa käyttöön hyväksytyistä 435 uudesta lääkkeestä yllättävän moni aiheutti odottamattomia uusia haittavaikutuksia. Vakavia haittoja ilmeni myöhemmin 84 lääkkeestä (19 %). Osa lääkkeistä hyväksyttiin nopeutetussa arvioinnissa sairauksiin, joihin ei ollut tehokasta lääkehoitoa. Pikaisesti arvioiduista 112 lääkkeestä joka kolmannella ilmeni myöhemmin vakavia haittavaikutuksia. Selvitykseen liitetyssä kommentissa todetaan, että viranomaiset joutuvat kahlaamaan läpi mittavan määrän tutkimuksia uusista lääkkeistä ja paineita pikaiseen käsittelyyn on usein. Hyväksytty uusi lääke voi olla siunauksellinen joillekin potilaille, mutta osalle se voi olla lopulta haitallinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikä lääke estää parhaiten ennenaikaisen synnytyksen?

Prostaglandiinin synteesiä estävät tulehduskipulääkkeet, kuten indometasiini ja selekoksibi, ja kalsiumkanavan salpaajat, kuten nifedipiini ja nikarpiini, estivät parhaiten ennenaikaisen synnytyksen käynnistymistä. Tähän päätelmään tultiin meta-analyysissä, jossa oli mukana 95 satunnaistettua lumekontrolloitua tutkimusta. Nämä lääkehoidot olivat myös edullisimpia tarkasteltaessa vastasyntyneiden kuolleisuutta ja hengitysvaikeuksia tai äidin kokemia haittavaikutuksia. Muita selvityksessä olleita lääkkeitä ja hoitoja olivat mm. beetamimeetit, magnesiumsulfaatti, nitraatit, oksitosiini ja alkoholi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä