6188 osumaa

Uusi ummetuslääke

Britannian lääkeviranomainen on hyväksynyt lubiprostonin (Amitiza, Sucampos Pharmaceuticals) krooniseen ummetukseen, johon dieetti ja liikunta eivät auta. Lääke on kloridikanavan aktivaattori, joka kasvattaa nesteen määrää suolistossa ja nopeuttaa suolen motiliteettia. Hoidon alussa voi ilmetä pahoinvointia, ripulia, ohimenevästi kiristävää tunnetta rinnassa sekä hengityksen tihentymistä. Lääkettä ei ole tutkittu raskaana olevilla. Sukukypsässä iässä olevan naisen on tehtävä raskaustesti ja huolehdittava ehkäisystä lubiprostonin käytön yhteydessä. Lääke on hyväksytty mm. Sveitsissä ja Yhdysvalloissa, ja se on käsiteltävänä Euroopan lääkevirastossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Omega-3-valmisteista tuskin hyötyä

Omega-3-rasvahappovalmisteiden käyttö ei suojannut sydänsairauksilta. Havainto tehtiin analysoimalla tulokset 20 satunnaistetusta tutkimuksesta, joissa 68 000 henkilöä oli käyttänyt 1,51 g omega-3-valmisteita päivittäin vähintään vuoden ja keskimäärin kahden vuoden ajan. Valmisteiden käyttö ei vähentänyt kokonaiskuolleisuutta, sydänkuolemia, äkillisiä kuolemia, sydäninfarkteja tai aivohalvauksia. Tutkimuksen heikkouksina pidettiin mm. aineistoiltaan pienten tutkimusten ottamista mukaan, vinoumaa tutkimusten julkaisemisessa sekä tutkimuksissa ilmenneitä eroja riskien arvioimisperusteissa. Tutkijoiden mukaan Välimeren tyyppinen dieetti, johon kuuluu myös rasvainen ja runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältävä kala, ehkäisee merkittävästi sydänsairauksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Teriflunomidi MS-taudin hoitoon

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt immunomodulaattorina toimivan teriflunomidin (Aubagio, Sanofi) MS-taudin hoitoon. Lääke estää T- ja B-lymfosyyttien muodostumista ja toimintaa sekä ehkäisee taudin pahenemisvaiheiden uusiutumisia 30 % tehokkaammin kuin lumehoito. Eläintutkimuksissa on saatu viitteitä lääkkeen teratogeenisyydestä. Raskauden mahdollisuus on suljettava pois, ja hoidon aikana on käytettävä luotettavaa ehkäisymenetelmää. Maksan toiminta on tarkistettava ennen hoitoa, ja sitä on seurattava hoidon aikana. Muita haittavaikutuksia ovat mm. ripuli ja hiusten lähtö. Lääkkeen myyntilupa on käsiteltävänä myös Euroopan lääkelaitoksessa Lontoossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsi elvyttää lääketutkimusta

Ruotsin hallitus on varannut tulevalle nelivuotiskaudelle 1,7 miljardia innovatiiviseen biotieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Tarkoitus on elvyttää mm. uutta etsivää lääketutkimusta ja selvitellä antibioottiresistenssin kehittymistä. Samalla tuetaan mm. AstraZenecan pyrkimystä uuteen nousuun ja investoidaan toimintansa päättäneen Pharmacian perintönä syntyneisiin lukuisiin yrityksiin. Tukholman ja Uppsalan seudulla toimii biologisten tieteiden parissa noin 630 yritystä, joissa on yli 23 000 työntekijää. Työntekijöistä lähes 80 % on sijoittunut lääketeollisuuteen ja lääketieteellisen teknologian yrityksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oreksiinin estäjä suvoreksantti unilääkkeeksi?

Faasin III lääketutkimukset uudentyyppisellä unilääkkeellä suvoreksantilla (MK-4305, MSD) ovat rohkaisevia. Vuoden kestäneen käytön jälkeen lääkkeen lopettaminen 2 kuukaudeksi johti unettomuuden palautumiseen, mutta ei vieroitusoireisiin. Kun lääkitys aloitettiin uudelleen, sen teho palasi entiselleen. Suvoreksantti estää valvetilaa, vireyttä ja nukkumista säätelevää neuropeptidiä oreksiinia (hypokretiini) aivojen unikeskuksessa. Valmisteelle haetaan myyntilupaa vuoden lopulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lenkkeilevän naisen piina - tapauksen ratkaisu

47-vuotiaalla naisella todettiin useamman kuukauden jatkuneen angina pectoris -tyyppisen oireilun jälkeen akuutti sydäninfarkti. Alkuvaiheessa oikeaan diagnoosiin pääsyä pitkitti toistuvasti normaali sydänsähkökäyrä. Nuorehkon naisen rintakipuilua ei pidetty sepelvaltimotaudista johtuvana, vaikka oireet olivat jälkikäteen arvioituina hyvin tyypilliset ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä oli useampia. Naisen isä oli kuollut akuuttiin sydäninfarktiin jo 50-vuotiaana ja äiti 60-vuotiaana. Nainen ei tupakoinut mutta hänen kolesteroliarvonsa olivat korkeat ja lääkkeiden sivuvaikutukset estivät asianmukaisen hoidon.

Raili Kauppinen, Jyri Lommi, Juhani Kahri

Oikaisu: Aksitinibi munuaissyöpään EU-maihin

Lääkärilehdessä 37/2012 Lääkemaailmassa tapahtuu -palstan uutisessa aksitinibista (SLL 2012;67:2566) kerrottiin virheellisesti, että verrattuna sorafenibihoitoon aksitinibi pidensi elinaikaa noin 2 kuukautta enemmän. Aksitinibihoito kuitenkin pidensi tilastollisesti merkittävästi munuaissyövän etenemisestä vapaata elinaikaa (mediaani 6,7 kuukautta) verrattuna sorafenibihoitoon (mediaani 4,7 kuukautta).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eläkeläismiehen huonovointisuuskohtaus

Allergiasairaalan jatkotutkimuksissa selvitettiin kohtauksen syytä. Mies oli ennen saunan lämmityspuuhaa syönyt kanelikorppuja välipalaksi. Hän oli atooppinen (ihopistokoe oli positiivinen koivulle ja heinille, pujolle ja koiralle). Immunospot-tutkimuksessa löytyi IgE-vasta-aineita seuraaville allergeeneille: vehnä, gluteeni, gliadiini, gluteenihydrolysaatti, pähkinät ja kaneli sekä ampiainen. Kanelikorppujen tarkka sisältö ei selvinnyt, mutta potilaan mukaan kanelikorput olivat aiheuttaneet oireita ennenkin, mutta tällä kertaa ne olivat aiempaa vakavampia. Ilmeisesti fyysinen rasitus, lämpö ja syödyt allergeenit yhdessä laukaisivat anfalyktisen reaktion.

Paula Kauppi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030