6188 osumaa

Suojaavatko osteoporoosilääkkeet kohtusyövältä?

Yli 400 potilasta käsittäneessä tapausverrokkitutkimuksessa bisfosfonaattien käyttö vähensi riskiä sairastua kohdun limakalvosyöpään. Syöpään sairastuneiden ryhmästä 9 % oli bisfosfonaattien käyttäjiä, kun siihen sairastumattomien ryhmässä (n = 199) heitä oli 23,6 %. Jos lääkkeiden käyttö oli jatkunut vähintään vuoden, ero oli edelleen selvä (OR 0,45, 95 % luottamusväli 0,24-0,80). Lihavuus ja ylipaino lisäsivät kohdun limakalvosyövän riskiä. Aikaisemmin bisfosfonaattien käyttäjillä on näyttänyt olevan vähemmän rinta- ja paksunsuolensyöpää. Kokeellisissa tutkimuksissa bisfosfonaateilla on ollut solunjakautumista hillitsevä vaikutus, mikä saattaisi selittää havaintoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääke lihottaa lasta

Pediatrian asiantuntijat Yhdysvalloissa vaativat psykoosilääkkeisiin selkeät maininnat siitä, että niiden käyttöön liittyy lapsilla metabolisia haittoja. Painonnousu ja diabeteksen kehittyminen ovat näistä keskeisimmät. Psykoosilääkkeiden käyttö yleistyy 3-12-vuotiailla, ja teini-ikäisillä niiden käyttö lisääntyi 65 % vuosina 2002-2009. Lääkkeitä määräävän psykiatrin tai muun lääkärin tulee seurata lapsipotilaan painoa ja mahdollisia diabeteksen varhaisoireita, mikä on mainittava selkeästi psykoosilääkkeiden valmisteyhteenvedossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Servier oikeuteen Ranskassa lääkkeen haitoista

Lääkeyritys Servierin johtaja ja perustaja, 89-vuotias Jacques Servier, joutuu oikeuteen diabeteslääke benfluoreksin (Mediator) aiheuttamista vakavista haitoista (SLL 2010;65:4223 ja 2011;66:184). Lääkettä määrättiin vuosina 1976-2009 noin 5 miljoonalle potilaalle lähinnä laihdutukseen. Arviolta 500 tai jopa 2 000 potilasta kuoli sydänläppävaurioihin. Lääke vedettiin pois käytöstä vuosia sitten Espanjassa ja Italiassa, mutta Ranskassa myynti jatkui ja sairausvakuutus korvasi lääkkeen reseptejä noin 430 miljoonalla eurolla. Servier kiistää syytteet ja toteaa, että kuolemantapauksia oli 38, joista 4 aiheutui benfluoreksista. Aine muistuttaa fenfluramiinia, joka voi aiheuttaa läppävaurioita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kohdunkaulansyövän rokotteet teholtaan tasoissa

Ruotsissa Sveriges Kommuner och Landstings (SKL) on ottanut Gardasil-rokotteen (MSD) kansalliseen rokotusohjelmaan. Cervarix-rokotteen valmistaja GlaxoSmithKline kritisoi päätöstä. GSK kyseenalaistaa lääkeviranomaisen (Läkemedelsverket) asiantuntijalausunnon, jonka mukaan molemmat rokotteet tarjoavat 90-100 % suojan. Lausunnon perusteena viitataan laajoihin tutkimuksiin, joissa on tutkittu rokotteiden vaikutuksia. Molempia rokotteita suoraan toisiinsa vertailevia tutkimuksia ei kuitenkaan ole käytettävissä. Läkemedelsverketin mukaan ihmisen papilloomaviruksen (HPV) tyypit 16 ja 18 aiheuttavat noin 70 % kohdunkaulansyövistä ja molempien rokotteiden teho näissä on sama.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fluorokinoliinit voivat pidentää QT-aikaa

Fluorokinoliinit voivat aiheuttaa QT-ajan pitenemisen ja henkeä uhkaavan kääntyvien kärkien kammiotakykardian (torsades de pointes) erityisesti, jos potilaalla on hypokalemia, hypomagnesemia tai bradykardia. EU:n lääketurvatyöryhmä on tarkastellut fluorokinoliineista ilmoitettuja haittavaikutustapahtumia ja luokittelee lääkkeet kolmeen ryhmään. Gemifloksasiini ja moksifloksasiini kuuluvat QT-aikaa mahdollisesti pidentäviin lääkkeisiin. Norfloksasiinilla, levofloksasiinilla, ofloksasiinilla ja siprofloksasiinilla on vähäinen QT-ajan pidentymisen riski. Enoksasiini, perfloksasiini, prulifloksasiini ja rufoksasiini kuuluvat lääkkeisiin, joiden riski QT-ajan pitenemiseen on hyvin pieni tai tutkimuksia ei ole riittävästi riskin arvioimiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusdirektiivi remonttiin?

16 eurooppalaista tiede-, tutkimus- ja lääketeollisuusjärjestöä vaatii esityksessään Euroopan komissiolle ja parlamentille nykyisen lääketutkimusdirektiivin muuttamista. Direktiiviä tulkitaan EU-maissa vaihtelevasti, mikä on vaikeuttanut monikeskustutkimusten tekemistä ja lisäännyt byrokratiaa erityisesti yksinkertaisissa lääketutkimuksissa, joissa riskit ovat vähäisiä. Kaudella 2003-2007 tutkimuslupaan vaaditun ajan väitetään kasvaneen 65 % ja hallinnollisten kustannusten vastaavasti 75 % ilman, että olisi edistetty tiedettä tai potilaiden turvallisuutta. Monikeskustutkimusten lupahakemuksille esitetään yhtä kaikki EU-maat kattavaa käsittelyä, joka ei kuitenkaan saisi johtaa viiveisiin ja kustannusten kasvuun.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi antibiootti Clostridium difficile-infektioihin

Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt fidaksomisiinin (Dificlir) Clostridium difficilen aiheuttamiin suolistoinfektioihin. Kysymyksessä on rakenteeltaan uudentyyppinen, ns. makrosyklinen antibiootti. Sen odotetaan auttavan vaikeissa muille lääkkeille resistenteissä ripulitapauksissa etenkin iäkkäillä ja sairaalaolosuhteissa. Yli 1 100 potilasta käsittäneissä tutkimuksissa fidaksomisiinin teho Clostridium difficilen aiheuttamissa infektioissa oli vankomysiinin veroinen, mutta fidaksomisiinilla ilmeni vähemmän taudin uusiutumisia. Haittavaikutuksista yleisimpiä olivat oksentelu, ummetus ja päänsärky. Lääke on hyväksytty aikaisemmin myös Yhdysvalloissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030