Joulunalusajatuksia - Joulutoivotuksia

Arki alkaa muuttua joulunaluspäivinä. On pyristeltävä arkielämän vaateista ja kiireistä. On pitänyt tehdä sitä ja tätä ja kun yhtä tekee, jo toista pohtii. Nyt saa hetkeksi hellittää. Kuinka se vaatiikaan asennemuutoksia. Nyt ei tarvitse, nyt saa vain olla, edes muutaman päivän.

Veikko Karskela

Vanheneminen, seksuaalisuus ja kuoleman tabu

Viälä mulle ruoka ja plikat maittaa, vaan siitä huomaa vanhentuneensa, kun asiamiehet ei enää käy tarjoamassa henkivakuutuksia. (Kari Suomalainen: Vanhuus Rysänperässä)

Kullervo Kivikoski

Suomi-neidon kiinnostavat geenit

Suomalaisten alkuperä ja suomalaiset geenit herättävät aina suurta kiinnostusta myös maallikoissa eikä vain alan harvoissa asiantuntijoissa. Yksi harvoista, professori Reijo Norio, on koonnut pitkän työnsä tulokset monenlaisille lukijoille helposti aukeavaan kirjaan. Norion kokemus ja näkemys suomalaisten geeneistä välittyy kirjassa myös tekijänsä näköisesti: hän kertoo tarinaa, jonka juoni on tukevaa faktaa eikä fiktiota. Hänen kaltaisiaan tieteen esseistejä meillä on muutenkin liian harvassa, joten tämä kirja on mitä mainioin lahja jokaisen tutkijan maallikkosukulaisille ja ystäville. Ensin on kuitenkin hyvä lukea kirja itsekin, jotta sen kiinnostavasta sisällöstä osaa sitten keskustella.

Juha Kere

Tutkimus sotainvalideista, heidän huollostaan ja järjestöstään

FM Markku Honkasalon kirjoittama tutkimus ilmestyi viime vuonna Sotainvalidien Veljesliiton 60-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi. Teos painottuu sosiaalipoliittiseen tarkasteluun sekä vammais- ja järjestöhistoriaan. Kirjoittaja luonnehtii tutkimuksensa aihetta suomalaisen sotainvalidin koskettavaksi menestystarinaksi.

Veli Matti Huittinen

Lääkärin työn luonteesta

Kollegamme Anton Pavlovits Tsehov on kirjoittanut lääkärin työstä: Lääkärit joutuvat elämään inhottavia päiviä ja tunteja, jollaisista Luoja kaikkia varjelkoon. On totta, ettei tietämättömyys tai törkeys ole harvinaista lääkärien keskuudessa, yhtä vähän kuin kirjailijoiden, insinöörien, ihmisten yleensä, mutta vain lääkärit joutuvat elämään ne tunnit ja päivät, joista minä puhun, ja heille on omantunnon nimessä annettava paljon anteeksi niiden takia.

Risto Koskinen

Miellyttävällä tavalla käytännönläheinen tilastokirja

Tilastotieteen auttavaa lähdeteosta hakiessa törmää helposti massiiviseen sivumäärään ja kohtuulliseen kaavakokoelmaan, ja se voi aiheuttaa hankaluuksia. Tämän ongelman selkeästi tiedostaen on Sheffieldin yliopiston lääketieteellisen tilastotieteen professori M. J. Campbell tehnyt tuoreen ja kompaktin kirjan Statiscs at square two. Kirja täydentää ikään kuin jatko-osana alun perin T. D. V. Swinscow'in 1976 kirjoittamaa ja BMJ:n julkaisemaa mainiota pikku opusta Statistics at square one. Square one on uudistettu moneen otteeseen vuosien saatossa ja viimeksi Campbellin toimesta. Kirja johdatti peruskäsitteisiin, mm. taulukointiin, keskiarvon ja keskihajonnan manuaaliseen laskentaan, yksinkertaiseen otantaan, tilastollisen todennäköisyyden käsitteeseen, Studentin t-testiin sekä taulukkostatistiikoista khiin neliö -testiin ja Fisherin testiin. Siinä valaistiin lyhyesti myös parametrittomia testejä ja korrelaatiota. Uusi Square two noudattaa samoja selkeitä periaatteita ja jatkaa Square One linjaa kuvaillen niitä tekniikoita, joita tutkija tarvitsee kun ensitason tilastomenetelmät alkavat olla hallinnassa.

Jari Laurikka

Täydellisyyteen pyrkimisen mieli?

Kuuntelen sikiödiagnostiikkaseminaarissa lääkärin puheenvuoroa sikiödiagnostiikan menetelmistä ja mahdollisuuksista. Oloni on epämukava ja levoton, ajatukset risteilevät päässä. En ole ensimmäistä kertaa vastaavanlaisella luennolla. Noin 10-vuotiaasta lähtien olen aina silloin tällöin kuunnellut luentoja sikiödiagnostiikasta ja siitä, miten se liittyy omaan vammaani. Nytkin luennoitsija pääsee diagnoosien luettelussa siihen kohtaan, että hän kertoo, miten minunkin diagnoosini diastrofinen dysplasia pystytään nykyään havaitsemaan sikiössä jo 5. raskausviikolla.

Katri Koskinen

Arki täynnä runoutta Luovan kirjoittamisen kurssilta

Syyskuun lopussa kokoontuu yksitoista lääkäriä opettelemaan luovaa kirjoittamista

Riitta Kaskikari

Terveyskeskuslääkäri kunnanlääkärin saappaissa

Yhä edelleen kuulee usein viitattavan vanhaan, hyvään kunnanlääkäriaikaan. Lääkärille tuo aika merkitsi mahdollisuutta hoitaa potilaitaan itsenäisesti ja luovasti kaiken ammattitaitonsa hyödyntäen ja potilaille tilaisuutta päästä sairastuessa joustavasti lääkärille vuorokauden ajasta lähes riippumatta. Aika tietenkin kultaa muistot, mutta harvoin kunnanlääkäreistä kuulee mitään negatiivista.

Pekka Kirstilä

Toveruus ja kohtalonyhteys sotalääkärin voimavaroina

Suomen Lääkäriliiton vuonna 1989 eräiden lääkäreiden aloitteellisuuden tuloksena toimittaman Lääkärinä sodassa -teoksen esipuheessa todetaan mm: Monelle uraansa aloittelevalle lääkärille samoin kuin kaikille mukana olleille sota oli kokemus, joka lävisti koko tunne-elämän ja arvomaailman. Lääkäri joutui näkemään sodan koko säälimättömyyden, epäinhimillisyyden ja sen ristiriitaisuuden oman tehtävänsä kanssa. Samalla lääkärit kuitenkin toivat haavoittuneille ja sairaille sitä humaanisuutta ja inhimillisyyttä, jota sodassa edustivat toveruus ja kohtalonyhteys.

Erkki Kivalo