Tutkimuspotilaista maksaminen kyseenalaistettiin

Kanadan lääkärilehti on nostanut keskusteluun tutkimuspotilaiden rekrytoinnista lääkäreille maksetut palkkiot. Syöpälääketutkimuksissa palkkio lääkärille potilasta kohti on saattanut olla jopa 1 200 euroa. Lääkäreitä arveluttaa lisääntyvä lääketutkimuksien kaupallistuminen ja siitä seuraavat eturistiriidat. Lääketeollisuuden väitetään jopa metsästävän lääkärien avulla tutkimuspotilaita. Uusi eettisten ohjeiden luonnos Kanadassa (www.pre.ethics.gc.ca/eng/policy-politique) kattaa ohjeet taloudellisista eturistiriidoista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Työnarkomaanin äkillinen päänsärky, huimaus ja vino kaula - tapauksen ratkaisu

50-vuotias urakoitsija oli tehnyt vuosia ylipitkää työpäivää ja lopettanut verenpainelääkityksen omin päin muutama vuosi aikaisemmin. Miehen saatua äkillisen päänsärky- ja huimauskohtauksen hän oli ensiapupoliklinikassa seurannassa yön yli ja hänet kotiutettiin tilanteen rauhoituttua. Mies ei tuntenut oloaan normaaliksi, joten hän hakeutui työpaikkalääkärin vastaanotolle, missä todettiin vain kohonnut verenpaine.

Seppo Soinila, Raili Kauppinen

Isän kautta välittyvä teratogeneesi - aiheetonta pelkoa syytä välttää

- Isän saama lääkitys on yleensä sikiön kehityksen kannalta vaaraton, joskin luotettavaa tutkimustietoa asiasta on niukasti.

Heli Malm

Lääkkeiden nettimyynnistä poliisiasia Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) haluaa poliisitoimia kymmenen verkkokaupan sulkemiseksi. Nämä myyvät ruotsalaisille laittomia potenssi- ja yrttivalmisteita, jotka sisältävät myös lääkkeitä. Tutkimuksien mukaan yli puolet nettimyynnissä olevista lääkevalmisteista oli tekaistuja ja virheellisiä. Nettiapteekeilla on yhteyksiä organisoituneeseen rikollisuuteen. Myyntiin tarjotut valmisteet on hankittu maista, joissa on laittomia valmistuslaboratorioita, eikä niissä ole riittävää valvontaa. Toimenpiteillä pyritään suojelemaan ruotsalaisia terveydelle haitallisilta tuotteilta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Doksepiinista kehitteillä unilääke

Depressiolääkkeenä pitkään käytössä olleesta doksepiinista on kehitetty unilääke (Silenor, Somaxon Pharmaceuticals). Depressiolääkkeenä doksepiiniannos on 75-300 mg vuorokaudessa, mutta unilääkeannokset vaihtelevat välillä 1-6 mg. Depression hoidossa lääke aiheuttaa tunnetusti väsymystä ja uneliaisuutta. Unilääkekäytössä kysymyksiä on herättänyt doksepiinin mahdollinen sydämen QT-aikaa pidentävä vaikutus, ja se on nyt selvittelyjen kohteena.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eksenatidin haima- ja munuaishaitat

Insuliinin vapautumista haimasta lisäävän eksenatidin (Byetta, Lilly) käyttöön tyypin 2 diabeteksen hoidossa voi liittyä harvinaisena haittana nekrotisoiva ja hemorraginen pankreatiitti. Samoin on todettu äkillistä munuaisten toiminnanvajausta ja kroonisen vajaatoiminnan vaikeutumista. Lääkettä on käytetty vuosina 2006-2008 maailmanlaajuisesti noin 800 000 potilasvuotta. Käytön aikana 396 potilaalla on todettu pankreatiitteja, joista monet on varmistettu uudella altistuksella. Kun pankreatiittia epäillään, lääkitys tulisi lopettaa, eikä sitä tulisi aloittaa uudelleen, jos diagnoosi varmistuu. Munuaisten vajaatoimintaa on ilmoitettu mm. Britanniasta, ja näistä seitsemän oli akuutteja tapauksia. Noin 8 000 brittipotilaan arvioidaan käyttäneen eksenatidia viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD-lääkkeestä psykoosireaktioita

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) tiedottaa ADHD-lääke atomoksetiinin (Strattera, Lilly) käyttöön liittyvistä psykoosi- ja maniatapauksista lapsilla ja nuorilla. Psykoottisia reaktioita, joihin on liittynyt mm. hallusinaatioita ja kiihtyneisyyttä, on ilmennyt jo tavanomaisilla hoitoannoksilla lapsilla, joilla ei ole aikaisemmin esiintynyt psyykkisiä häiriöitä. Tiedotteessa todetaan, että atomoksetiini voi tunnetusti vaikeuttaa aikaisemmin esiintyneitä psykoottisia ja maanisia oireita. Jos näitä ilmenee aikaisemmin terveillä lapsilla tai nuorilla atomoksetiinihoidon aikana, voi syynä olla lääkehoito, jonka lopettamista tulisi harkita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkeostot naapurimaista laillisiksi USA:ssa?

Yhdysvaltalaiset maksavat monista alkuperäislääkkeistä jopa 70 % enemmän kuin esimerkiksi kanadalaiset. Jos kansalaiset voisivat laillisesti ostaa lääkkeitä rajojen yli, koituisi säästöjä useita miljardeja dollareita, ja myös valtio saisi osansa. Esimerkkinä käytetään kolesterolilääke atorvastatiinia (Lipitor, Pfizer), joka Kanadasta ostettuna olisi noin puolet halvempaa kuin Yhdysvalloissa. Presidentti Barack Obaman budjettiesitys tähtää terveydenhoito- ja lääkekustannuksien säästämiseen ja säästyneiden dollareiden sijoittamiseen kattavampaan terveydenhoitoon ja sairausvakuutukseen. Jos lääkeostoista yli rajojen tulee laillista, lääketeollisuuden otaksutaan laskevan hintoja. Lääketeollisuuden kattojärjestö (PhRMA) vastustaa ehdotettua lainsäädäntöä ja varoittaa sen avaan oven lääkeväärennöksille ja vaarallisille lääkkeille. Kuluttajajärjestöt puoltavat uutta käytäntöä, mutta haluaisivat harkittavaksi kansallista lääkkeiden hintavalvontaa ja viittaavat esimerkkeihin Euroopan maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sopimatonta lääkemarkkinointia

Britannian lääketeollisuuden markkinointia valvova PMCPA (Prescription Medicines Code of Practice Authority) vaatii Rochea ja Bayer Scheringiä julkaisemaan korjausilmoitukset mm. British Medical Journalissa kahdesta markkinointitoimenpiteestään. Roche on jakanut 10 punnan vouchereita kystistä fibroosia sairastaville lapsille, jos hoitoon käytetään dornaasi alfaa (Pulmozyme, Roche). Bayer Schering puolestaan markkinoi toistuvasti antikoagulantti rivaroksabaania (Xarelto) ennen kuin sillä oli myyntilupa Britanniassa. Lisäksi jaettiin yrityksen sponsoroimaa julkaisua, mutta sponsorin osuutta ei tuotu riittävästi esille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ennenaikaisen synnytyksen ehkäisy lääkkeillä

BMJ julkaisi ennakkoon verkossa ennenaikaisen synnytyksen lääkkeellistä ehkäisyä koskevan monikeskustutkimuksen Alankomaista ja Belgiasta. Tarkoituksena oli arvioida, mikä lääkitys olisi äidin kannalta turvallisin. Yhteensä 1 920 äitiä oli osallistunut tokolyysihoitoon, heistä 1 327 sai kertahoidon (69 %), 282 (15 %) useampia peräkkäisiä hoitoja ja 311 (16 %) yhdistelmähoitoja. Eniten oli käytetty oksitosiinin antagonistia atosibaania (42 %), seuraavaksi nifedipiiniä (34 %), beetamimeettejä (14 %) ja indometasiinia (8 %). Koko aineistossa haittavaikutuksien määrä oli vähäinen, mutta vaarat näyttivät liittyvän monilääkehoitoihin. Myös näyttö niiden hyödystä puuttuu. Beetamimeetit aiheuttivat eniten haittoja (1,7 %) ja nifedipiini vähiten (0,9 %). Atosibaanin ei todettu aiheuttaneen haittavaikutuksia. Tutkijat empivät beetamimeettien käyttöä haittavaikutuksien vuoksi. He ehdottavat, että indometasiinin ja atosibaanin tehoa ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyssä tulisi verrata lumekontrolloidussa tutkimuksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä