Suomalaistutkijat löysivät eturauhassyöpäsolujen kasvua estävän yhdisteen

Viitteitä monensiinin vaikutuksista tuli esille VTT:n ja Turun yliopiston projektissa, jossa tutkittiin lähes 5000 lääkeaineen ja pienmolekyylin vaikutuksia eturauhassyöpäsolujen kasvuun.

Vähempikin riittää myeloomapotilaan luustonhoidossa

Enempi ei välttämättä olekaan parempi, toteaa pohjoismainen monikeskustutkimus bisfosfonaatin annosvertailussa myeloomaan sairastuneilla potilailla.

Marko Vesanen

Siedettävyys saa ohjata lääkkeen valintaa

Anastrotsoli todettiin nyt julkaistussa tutkimuksessa hieman tamoksifeenia tehokkaammaksi rintasyövän liitännäishoidossa. Tutkimuksen perusteella voi myös todeta, että siedettävyys saa ohjata lääkkeen valintaa rintasyövän liitännäishoidossa

Sirkku Jyrkkiö

Omega-3:sta ei apua rytmihäiriöihin

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että omega-3-rasvahapoilla on vaikutusta solukalvon elektrofysiologiseen toimintaan. Näin ollen on oletettu, että niillä voisi mahdollisesti olla vaikutusta myös rytmihäiriötaipumukseen.

Tiina Laatikainen

Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä

Potilastietojärjestelmät ovat lääkärin välttämätön työväline, mutta niiden toimivuutta ja käytettävyyttä on kritisoitu voimakkaasti. Kattavaa tutkimusta lääkärien tietojärjestelmiä koskevista mielipiteistä ja kokemuksista ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Tässä artikkelissa esitetään perustuloksia kansallisesta potilastietojärjestelmiä lääkärien työvälineenä kartoittavasta tutkimuksesta. Tutkimuksen näkökulmana on potilaskertomusjärjestelmien käytettävyys.

Jukka Vänskä, Johanna Viitanen, Hannele Hyppönen, Marko Elovainio, Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu
Kaikissa on kehitettävää

Potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt paljon arvostelua. Tutkimuksessa on selvitetty lääkärien kokemuksia sairaaloiden ja terveyskeskusten tietojärjestelmien ongelmista ja hyvin toimivista ominaisuuksista.

Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jukka Vänskä, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Marko Elovainio, Tinja Lääveri

Lääkärit portinvartijoina alueellisen tietojärjestelmän käyttöönotossa

Tutkimuksessa kuvataan aluetietojärjestelmän (SALPA) käyttöönottoa Satakunnan sairaanhoitopiirissä, työntekijöiden arvioita käyttöönotosta ja järjestelmän aiheuttamasta muutoksesta ja hyödystä omassa työssä. Aluetietojärjestelmä on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön asiakaspalvelutilanteissa, joissa potilaasta tarvitaan hoitotietoja toisten organisaatioiden tietojärjestelmistä.

Ilmari Rostila, Paula Asikainen, Kimmo Jarvanne, Tarja Suominen

Röntgenkuvien tulkinta on ajasta ja paikasta riippumatonta

Röntgenkuvien etätulkinta (teleradiologia) on käytetyin telelääketieteen sovellus. Radiologisten kuvien tulkinta on mahdollista muuttaa alueelliseksi tai kansainväliseksi palveluksi. Etälausunnot ovat luotettavia, mutta digitaalisten työkalujen haasteita ovat työkäytännöt, tietoturva ja käytettävän tekniikan suorituskyky.

Jarmo Reponen

Harvinaiset aivojen ja selkäydinkanavan kavernoomat

Kavernoomien osuudeksi kaikista aivosuonten epämuodostumista arvioidaan 5-10 %. Pään magneettitutkimuksen tultua kliiniseen käyttöön on diagnosoitujen kavernoomien lukumäärä jatkuvasti lisääntynyt. Noin puolessa tapauksista kavernoomia pidetään synnynnäisinä. Kavernooman tavalliset oireet ovat epilepsia tai neurologiset puutokset, mutta se voi aiheuttaa aivojensisäistä verenvuotoa, joka äärimmillään johtaa kuolemaan. Vuotuisen vuotoriskin arvioidaan olevan 0,3-5 % sijainnin mukaan. Ainoana radikaalina kavernoomien hoitomuotona pidetään nykyään mikrokirurgista poistoa. Muista neurokirurgiassa käytettävistä hoitomenetelmistä ei ole varmistettu selvää tulosta.

Juri Kivelev

Keliakiavasta-aineet voivat kadota jopa ilman ruokavaliota

Keliakian hoitona on elinikäinen ruokavalio. Väitöstutkimuksessa kuvataan keliakiaan liittyvien vasta-aineiden luonnollista kulkua ennen keliakian diagnosointia. Aiemmin vasta-aineiden on ajateltu olevan melko pysyviä ja katoavan verenkierrosta vasta gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen. Tähän kuluu aikaa keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen.

Satu Simell