Ranska rahoittaa terveydenhuoltoa lääkepakkausmaksulla

Jokaisesta Ranskassa ostetusta lääkepakkauksesta on maksettava vuoden 2008 alusta lähtien puolen euron lisämaksu. Tällä omavastuuksi (franchise) kutsutulla maksulla rahoitetaan Alzheimerin taudin ja syöpien tutkimusta, hoitoa ja diagnosointia sekä ikääntyvien hoitoa. Ranskan julkinen terveydenhoito sekä lääke- ja hoitokorvausjärjestelmät ovat rahoituskriisissä ja presidentti Nicolas Sarkozy haluaa potilaiden kantavan suuremman vastuun hoidostaan. Puolen euron lisämaksu kerätään myös jokaisesta terveydenhuollon palveluksesta, kuten diagnostisesta testistä, fysioterapiasta ja ambulanssi- tai muusta sairaankuljetuksesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketeollisuuden hyväntekeväisyyttä vaaditaan avoimeksi

Public Citizen, Oxfam ja Essential Action sekä muut kansainväliset ja kansalliset kuluttajajärjestöt vaativat lääketeollisuuden hyväntekeväisyysrahoitusta avoimeksi. Mm. koulutukseen ja lahjoituksiin suunnattuja varoja väitetään käytetyn vaikuttamaan julkisen terveydenhuollon toimintaan ja päätöksentekoon, lääkkeiden määräämiseen ja piilomainontaan teollisuuden etujen mukaisesti. Julkinen terveydenhuolto törmää toistuvasti lääketeollisuuden kanssa liittoutuneisiin painostusryhmiin ilman, että ryhmän siteitä rahoittajaan paljastetaan. Lääketeollisuuden kansainvälinen kattojärjestö (IFPMA) torjuu syytteet ja vaatii vuorostaan vastapuolelta avoimuutta rahoitukseensa. Eurooppalainen lääketeollisuusyhdistys (EFPIA) sitä vastoin valmistelee jo ohjeistoa teollisuuden ja potilasjärjestöjen avoimemmasta kanssakäymisestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Menopaussin oireisiin hormonisumute

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt estradiolia sisältävän ihosumutteen (Evamist, KV Pharmaceutical/Vivus) lievittämään menopaussiin liittyviä vasomotorisia oireita, kuten ihon punoitusta ja yöhikoilua. Sumute kilpailee mm. tablettien, geelien ja laastarien kanssa. Sumute kuivuu iholta nopeasti, hormoniannos on pienempi kuin tableteista imeytyvä ja samalla haittavaikutuksien odotetaan olevan tabletteja vähäisempiä. Myyntilupaa tullaan hakemaan myös EU-maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ome- ja esomepratsolin sydänhaitat selvittelyssä

Kanadan ja Yhdysvaltojen lääkeviranomaiset ovat saaneet AstraZenecalta alustavat analyysit kahdesta tutkimuksesta, joissa pitkäaikainen omepratsolin (Prilosec) tai esomepratsolin (Nexium) käyttö näytti lisäävän sydänkohtauksien, sydämen vajaatoiminnan ja äkillisten sydänkuolemien vaaraa. Tutkimuksissa verrattiin omepratsoli- ja esomepratsolihoitoja kirurgiseen hoitoon vaikeaa gastroesofagiaalista refluksitautia sairastavilla potilailla. Lisätutkimuksissa vastaavaa kardiovaskulaaristen haittojen riskin lisääntymistä ei ole havaittu. Alustavat havainnot saattoivat johtua mm. siitä, että lääkkeillä hoidettiin iäkkäämpiä potilaita kuin kirurgisesti. FDA ei pidä hoitokäytäntöjen muuttamista aiheellisena, mutta se jatkaa tutkimuksien analyysejä ja tiedottaa lopullisista tuloksista kolmen kuukauden kuluessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Jäähtynyt mies

Ohikulkija havaitsi aamulla klo 5.22, että ojassa tien vierellä makasi mies. Paikalle hälytetyn ambulanssin ensihoitajat totesivat noin 40-vuotiaan miehen tajuttomaksi. Syke oli n. 30/min ja hengitys pinnallista ja harvaa. Kylmettyneeltä vaikuttanut mies nostettiin ambulanssiin ja hänelle avattiin suoniyhteys. Kesken kuljetuksen sydämen rytmi muuttui asystoleksi klo 5.58, jolloin pysähdyttiin, ensihoitajat intuboivat potilaan ja aloittivat elvytyksen. Sydän käynnistyi hetkeksi, mutta pysähtyi pian uudestaan. Tämä toistui kahdesti, jolloin potilas päätettiin kuljettaa sairaalaan elvyttäen. Keskussairaalaan saavuttiin klo 6.50.

Tom Silfvast

Yli puolet unilääkeresepteistä tulee terveyskeskuksista

Masennus- ja unilääkkeet ovat yleisimpiä terveyskeskuslääkärin potilaalleen määräämiä psyykenlääkkeitä. Lähes puolet kaikista psyykenlääkeresepteistä kirjoitetaan terveyskeskuksissa.

Timo Klaukka

Tiatsidien käyttö hypertoniaan lisääntyy Norjassa, mutta hitaasti

Tiatsididiureettien ensisijaisuutta koskevasta päätöksestä huolimatta valtaosalle uusista verenpainetautipotilaista aloitetaan Norjassa edelleen muu kuin tiatsidihoito. Vuoden 2004 keväällä tehdyn päätöksen mukaan komplisoitumatonta verenpainetautia sairastavien uusien potilaiden hoito aloitetaan ensisijaisesti tiatsididiureeteilla, ellei selkeätä syytä muiden verenpainelääkkeiden käytölle ole. Seuranneen vuoden kuluessa tiatsidipotilaiden määrä yli kaksinkertaistui ja korvauskuluissa säästettiin merkittävästi. Silti noin 75 %:lle uusista verenpainepotilaista aloitetaan nytkin muu kuin tiatsidihoito. Tämän katsotaan johtuvan sekä siitä, että lääkäreillä on näkemyseroja tiatsidien sopivuudesta verenpainetaudin ensihoidoksi että lääketeollisuuden hinnakkaampiin lääkkeisiin keskittyvästä markkinoinnista. 6-10 % norjalaisista käyttää verenpainelääkkeitä ja verenpainelääkkeiden osuus koko lääkemyynnistä on noin 10 %. Tiatsidit ovat Norjassa jopa 10 kertaa halvempia kuin muut verenpainelääkkeet.

Bentsodiatsepiinien kulutus tavoitellussa laskussa Tanskassa

Tanskan lääkeviranomainen (The Danish Medicines Agency) on käynnistänyt useita toimenpiteitä (SLL 2004;59:1273), joilla anksiolyytteinä ja unilääkkeinä käytettyjen bentsodiatsepiinien kulutusta pyritään vähentämään. Vuosina 2003-2006 lääkeryhmän lääkkeiden kulutus vähenikin 16,7 %. Jyrkin lasku tapahtui unilääkevalmisteiden kulutuksessa. Kulutuksen vähenemistä ovat osin kompensoineet bentsodiatsepiinin tavoin vaikuttavat hypnootit, kuten tsopikloni, tsolpideemi ja tsaleploni. Myös näiden lääkeryhmien yhteenlaskettu kulutus on kuitenkin vähentynyt 4,6 % vuosina 2003-2006.

Public Citizen -kuluttajajärjestö kritisoi etorikoksibia ja rimonabanttia

Lääkealan ärhäkkänä vahtikoirana tunnettu yhdysvaltalainen kuluttajajärjestö Public Citizen on lähettänyt tiukkasävyisen kirjeen Euroopan lääkelaitokselle (EMEA) Lontoossa. Järjestön johtaja Dr Sidney Wolfe kehottaa poistamaan välittömästi käytöstä tulehduskipulääke etorikoksibin (Arcoxia, MSD) ja laihdutuslääke rimonabantin (Acomplia, Sanofi-Aventis). Kuten tällä palstalla on uutisoitu (SLL 2007;62:1630, 2564 ja 2567), Yhdysvaltojen FDA hylkäsi molempien lääkkeiden myyntilupahakemukset lähinnä turvallisuuteen liittyvien näkökohtien vuoksi, ja EMEA rajasi rimonabantin käytöstä pois depressiopotilaat ja muut depressiolääkkeitä käyttävät.

Makuladegeneraation lääkehoito keskusteluttaa

Ikään liittyvän makuladegeneraation (Age-related Macular Degeneration, AMD) hoitoon on löytynyt kolme lääkekandidaattia: pegaptanibi (Macugen/ Vision), ranibitsumabi (Marina, Anchor ja Focus) ja myös syöpälääkkeenä käytetty bevasitsumabi (Avastin), joka on ranibitsumabin johdos. Lääkeyritys Genentech on tuonut AMD:n hoitoon markkinoille hinnaltaan kalliin ranibitsumabin, mutta ei tutki selvästi halvempaa bevasitsumabia. Bevasitsumabin väitetään olevan sekä tehokas, halpa että turvallinen, vaikka kliiniset tutkimukset tehosta ja turvallisuudesta puuttuvat. Lääkärit suosittelevatkin - ja potilaat vaativat - sitä AMD:n hoidoksi yhä useammin. Nyt bevasitsumabista AMD:n hoitona aiotaan käynnistää julkisin varoin rahoitetut tutkimukset.