Influenssarokotus vähentää sydänkohtauksia

Puolalaisen tutkimuksen mukaan sydänsairaiden ja erityisesti sepelvaltimotautia sairastavien kannattaa ottaa vuosittainen influenssarokotus. Noin 660 potilasta käsittävässä tutkimuksessa puolet rokotettiin aktiivi- ja puolet lumerokotteella. Lähes 300 päivää kestäneen seurannan aikana rokottamattomilla potilailla oli miltei kaksinkertainen riski saada sydänkohtaus, joutua angioplastiaan tai kuolla sydänsairauteen. Infektion tiedetään lisäävän sydänsairauksissa komplikaatioiden ja kuoleman vaaraa, ja sen vuoksi on odotettavissa, että influenssarokotuksella olisi edullinen vaikutus tässä potilasryhmässä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HPV-rokote lasten rokotusohjelmaan Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen terveysviranomainen (The Centers for Disease Control and Prevention, CDC) on ottanut ihmisen papilloomavirusrokotteen (Gardasil, MSD) lasten rokotusohjelmaan. 9-18-vuotiaat tytöt saavat rokotteen ilmaiseksi, elleivät he pysty sitä itse kustantamaan tai hanki sitä yksityisen vakuutuksen tuella. Kolme annosta käsittävä HPV-rokote maksaa Yhdysvalloissa 360 dollaria, ja CDC on tiettävästi saanut rokotteen 20 %:n alennuksella. Myös Australiassa on tehty samanlainen päätös, mutta neuvottelut rokotteen hinnasta ovat kesken.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Edustajan työmatka päättyi kolmen tunnin kiireeseen

45-vuotias edustaja liikkui omalla autollaan työmatkalla Etelä-Suomessa. Kahvitauolla huoltoasemalla häntä alkoi äkisti huimata, oikea käsi tuntui kömpelöltä, kahvikuppi ei tahtonut osua huulille ja vesilasi kaatui pöydälle. Puheen tuottaminen tuntui myös vaikealta ja molempien silmien näkö hämärsi. Sekä mies itse että huoltamon henkilökunta ihmettelivät tilannetta parikymmentä minuuttia ennen kuin hänet ohjattiin taksilla terveyskeskuksen ensiapuun.

Hannu Koponen

Keuhkoahtaumatautiin mieluummin antikolinergejä kuin beeta2-agonisteja

Keuhkoahtaumatauti (COPD) on yleinen, astmaa vaikeampi sairaus. Sen taustalla on useimmiten pitkään kestänyt tupakointi, ja sairaus etenee, ellei potilas lopeta tupakointia.

Aarne Lahdensuo, Timo Klaukka

Parkinson-lääkkeet usuttavat uhkapeliin

EU:n lääketurvallisuustyöryhmä on julkistanut raportin Parkinsonin taudin ja metabolisten häiriöiden hoitoon käytettyjen dopamiiniagonistien haittavaikutuksista. Jäsenmaista ja kirjallisuudesta kerättyjen kymmenien havaintojen perusteella patologinen uhkapeli näyttäisi liittyvän mm. bromokriptiinin, kabergoliinin, pergolidin, pramipeksolin ja ropinirolin käyttöön. Eniten havaintoja on tehty pramipeksolista. Asiaa on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2005;60:3024). Myös libidon lisääntyminen ja hyperseksuaalisuus näyttäisivät liittyvän dopamiiniagonisteihin ryhmävaikutuksena. Näiden lääkkeiden selosteisiin liitetään nyt varoitus patologisesta uhkapelitaipumuksesta, libidon lisääntymisestä ja hyperseksuaalisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vaalitulos muokkaa lääkealaa Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen lääkealan tilanteen ennustetaan muuttuvan, kun kongressin ja senaatin enemmistö siirtyy demokraateille. Heijastusvaikutukset voivat näkyä Euroopassakin. Demokraatit pyrkivät laskemaan lääkkeiden hintoja, tukemaan kantasolututkimusta ja bioteknologiaa, vahvistamaan lääkeviranomaisen (FDA) asemaa, suosimaan geneerisiä lääkkeitä, vapauttamaan lääketuontia ja rajoittamaan lääkemainontaa. Valiokuntien puheenjohtajiksi palaavat monet kriittisesti lääketeollisuuteen suhtautuneet poliitikot.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi koksibi Novartikselta

Novartis tuo noin vuoden kuluessa markkinoille lumirakoksibin (Prexige), jonka kaikki 26 EU-maata ovat hyväksyneet nk. tunnustamismenettelyn kautta. Lääkkeellä on muiden koksibien tapaan sydänhaittoja, mutta se sai jo vuonna 2003 myyntiluvan Britannian lääkeviranomaiselta (MHRA) lyhytaikaiseen käyttöön, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2003;58:4362 ja 2005;60:1048). Valmiste on markkinoilla myös Kanadassa. Novartis kertoo tutkineensa lääkettä noin 34 000 potilaalla ja väittää sen olevan maha-suolikanavan haittojen suhteen muita tulehduskipulääkkeitä turvallisempi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

AstraZeneca etsii lääketutkimukseen uusia keinoja

Uusien lääkkeiden kehittelyssä takaiskuja kokenut AstraZeneca on ostanut CAT (Cambridge Antibody Technology) -bioteknologiayrityksen. Yritys tunnetaan mm. reumalääke adalimumabin (Humira) löytäjänä, ja sillä on kehitteillä useita lääkkeitä mm. infektioihin ja syöpään. AstraZeneca uskoo hyötyvänsä CAT:n tuotetutkimuksista ja haluaa lisensioida myös muita kehitteillä olevia lääkkeitä. AstraZeneca on joutunut lopettamaan runsaan vuoden aikana neljän tutkimuksien loppuvaiheeseen edenneen lääkkeen kehittelyn, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60: 176, 2006;61:987, 2126 ja 4716). NXY-059 (Gerovive) oli neuroprotektori aivohalvauksen hoitoon, jonka teho jäi vaille näyttöä. Tesaglitatsari (Galida) oli glitatsonijohdos diabetekseen, mutta aiheutti seerumin kreatiniinin nousuja. Ksimelagatraani (Exanta) kehitettiin tromboosien estäjäksi, mutta aineeseen liittyi maksavaurioita. Gefitinibi (Iressa) oli tarkoitettu keuhkosyöpään, jossa sen pitkäaikaisteho kuitenkin jäi vaatimattomaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkemyynti kasvaa suurissa kehitysmaissa

Globaalia lääkemyyntiä tilastoiva IMS ennustaa lääkemyynnin kasvavan vuonna 2007 yli 10 % mm. Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja Turkissa. Myynnin kasvun ennustetaan hidastuvan sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Suurimenekkisiä valmisteita oli 94 vuonna 2005, ja vuoden 2007 ennuste on 112 valmistetta. Suurimenekkisten valmisteiden kandidaatteina IMS pitää Novartiksen diabeteslääke vildagliptiinia, Johnson & Johnsonin skitsofrenialääkettä paliperidonia sekä Wyethin depressiolääkettä desvenlafaksiinia. Onkologisten lääkkeiden myynnin arvioidaan kohoavan 20 %:iin koko lääkemyynnistä. Statiinien myynnin kasvu (7-8 % vuonna 2006) taantuu 1-2 %:iin vuonna 2007.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hinta- ja korvauspolitiikka huolestuttaa teollisuutta

Uuden lääkkeen kehittely on vaikeaa, mutta lääketeollisuuden kasvavana huolena maailmanlaajuisesti on saada valmisteelle riittävä hinta ja sairausvakuutuskorvaus. Lääkkeiden hintapaineet ovat lisääntyneet terveydenhuoltomenojen säästötoimien seurauksena. Jos "me-too"-valmiste ei tarjoa mitään etuja pioneerivalmisteeseen nähden, ei sille aina hyväksytä samaa hintaa. Mm. Saksassa on nk. jumboryhmäkäytäntö, jossa hoidollisesti suunnilleen samanarvoisille lähivalmisteille vahvistetaan tietty sama hinta. Esimerkiksi rosuvastatiinia (Crestor, AstraZeneca) ei katsottu ominaisuuksiltaan innovatiiviseksi statiiniksi Saksassa, eikä valmistaja sen vuoksi ole tuonut sitä markkinoille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä