Punainen ja vetistävä silmä - tapauksen ratkaisu

45-vuotias mies hakeutui vastaanotolle, koska hänen vasen silmänsä oli ollut toista viikkoa kipeä, vetistävä ja punoittava. Ensi oireet alkoivat lentomatkan jälkeen, jolloin potilas luuli saaneensa roskan silmäänsä. Vaiva helpottui jonkin verran matkalla, mutta paheni jälleen paluulennon jälkeen. Silmässä oli voimakas kirvely ja rikan tunne, ja näkökin oli hämärtynyt jonkin verran. Suomessa lääkäri ei löytänyt vierasesinettä, mutta totesi silmän punoittavan ja vetistävän ja määräsi kloramfenikolia ja kortisonia sisältäviä silmätippoja kaksi kertaa päivässä kipeään silmään. Hoito ei kuitenkaan auttanut, vaan oireet pahenivat seuraavien muutamien päivien kuluessa.

Eeva-Marja Sankila, Anneli Lauhio, Raili Kauppinen

Tulehduskipulääkegeelit, aurinko ja ihohaitat

Kesän kynnyksellä Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) muistuttaa, että iholle annosteltavat, tulehduskipulääkkeitä sisältävät geelit voivat aiheuttaa valoyliherkkyyttä, joka ilmenee dermatiittina. Yksin ketoprofeenia sisältävistä Orudis (Sanofi Aventis), Zon (Antula Healthcare) ja Siduro (Ipex) -geeleistä on ilmoitettu 289 ihosivuvaikutusta, joista 87 oli valoyliherkkyyksiä. Diklofenaakkia sisältävistä valmisteista ei sen sijaan ole vastaavia reaktioita ilmoitettu, vaikka niiden käyttö on Ruotsissa yhtä yleistä kuin ketoprofeenivalmisteiden. Ketoprofeeni säilyy ihossa jopa 17 vuorokautta, ja auringon valon aiheuttama ihoreaktio voi ilmetä vielä, kun geelin käyttö iholle on jo lopetettu. Pitkään jatkuva geelihoito näyttää lisäävän taipumusta valoyliherkkyyteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääke levottomiin jalkoihin

Parkinsonin taudin hoitoon hyväksytty ropiniroli (Requip, GlaxoSmithKline) on hyväksytty Yhdysvalloissa ensimmäisenä lääkkeenä kohtalaisen tai vaikea-asteisen levottomien jalkojen oireiston (restless legs) hoitoon. Myyntilupahakemus on käsittelyssä myös Euroopan lääkelaitoksessa (EMEA), mutta sekä Espanja että Alankomaat ovat vaatineet lisätietoja lääkkeen tehokkuudesta ja turvallisuudesta. Levottomat jalat on neurologinen tila, joka häiritsee erityisesti yöunta. Ropinirolin tehoa on verrattu lumeeseen kaikkiaan yli 800 potilasta käsittäneissä kliinisissä tutkimuksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Madonluvut dekstropropoksifeenille

Sekä Yhdysvaltojen (FDA) että Ruotsin lääkevalvontaviranomaiset ovat selvitelleet dekstropropoksifeenin tarkoituksenmukaisuutta lääkkeenä ja aineen vakavia haittoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkemainoksien ylilyönnit julkisiksi Britanniassa

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) on ryhtynyt julkaisemaan sääntöjen vastaiset lääkemainokset viranomaisten kommenttien kera. The Times -lehdessä ollut montelukastia (Singulair, MSD) käsitellyt lääkärin haastatteluartikkeli nimesi astman hoitoon vain yhden valmisteen eikä kehottanut potilasta keskustelemaan eri hoitovaihtoehdoista lääkärin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Puutteita lääketutkimusten rekisteröinnissä

Kaksi johtavaa lääketieteellistä lehteä, BMJ ja NEJM, arvioivat käynnistynyttä lääketutkimuksien julkista rekisteröintiä kriittisesti. Aihetta on aikaisemmin käsitelty tällä palstalla (SLL 2005;60:559 ja 2004;59:4385 ja 4259). NEJM:n päätoimittaja kysyy, miksi tutkitun lääkkeen nimeä ei aina ilmoiteta. Jos tutkimuksen tulos oli negatiivinen, tuotteen ilmoitettiin vain olleen "tutkimusvaiheessa oleva lääke", mikä estää tieteellisten lehtien toimittajia, lääkäreitä ja potilaita saamasta täsmällistä tietoa, mistä aineesta tai lääkkeestä on ollut kysymys. Arvostelun kärki kohdistuu erityisesti viiteen monikansalliseen yritykseen, jotka ovat MSD, GlaxoSmithKline, Pfizer, Eli Lilly ja Bristol-Myers Squibb. BMJ muistuttaa kesällä 2005 käynnistyvästä lääketutkimuksien rekisteröintivelvoitteesta ja 20 kohtaa käsittävästä ilmoituslomakkeestaan. Lehti ei myönnä ilmoituksissa poikkeuksia kaupallisesti sensitiivisinä pidetyille tiedoille, sillä lehti kertoo julkaisevansa vain tutkimustuloksia, joilla on kliinistä merkitystä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäisevätkö statiinit kolorektaalisyöpää?

Israelissa tehdyssä retrospektiivisessa tutkimuksessa verrattiin 1 953:n kolorektaalisyöpää sairastavan potilaan statiinien käyttöä 2 015:een terveeseen verrokkiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kipuoireyhtymän korvaaminen potilasvahinkona

Kivun arviointi työkyvyttömyyden syynä vaatii huomattavaa ja monialaista erikoisasiantuntemusta. Potilasvahinkolautakunta on toistuvasti joutunut ottamaan kantaa siihen, onko työkyvyttömyyttä aiheuttava kipuoireyhtymä johtunut hoidosta taikka sen puutteista. Korkeimman oikeuden ennakkopäätösratkaisussa 1997:95 todettiin, että lääketieteellisesti huonosti perustellun leikkauksen yhteydessä syntynyt neuralgia tulee korvata potilasvahinkona. Lääketieteellisesti perustellun hoidon yhteydessä syntyneiden kroonisten kiputilojen korvaamista on käsitelty seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa.

Erektiohäiriöiden lääkitys yleistyy, mutta on yhä harvemmin Kelan korvaamaa

Heinäkuun alussa poistuu sairausvakuutuksen korvattavuuden piiristä useita lääkkeitä joko kokonaan tai tiettyjen lääkemuotojen, vahvuuksien ja pakkauskokojen osalta. Muutos koskee mm. Viagran (sildenafiili) pienimpiä pakkauskokoja ja Lamisilin (terbinafiini) iholle levitettäviä lääkemuotoja. Erektiohäiriölääkkeistä Cialiksen (tadalafiili) korvattavuus muuttui jo maaliskuun alussa.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Diureetit ovat eturivin verenpainelääkkeitä

Kohonnut verenpaine on erityiskorvattavaan lääkitykseen oikeuttavista sairauksista potilasmäärältään selvästi suurin, ja potilaiden määrä on kasvanut vuodesta 1990 sadalla tuhannella (kuvio 1). Diureetit kuuluvat kohonneen verenpaineen eturivin lääkkeisiin edelleen. Suhteessa niiden osoitettuun tehoon ja seurannaishyötyihin kyseisiä lääkkeitä käytetään meillä turhan vähän. Diureetit ovat verenpainelääkkeistä hinnaltaan edullisimpia, eli niiden käyttöä lisäämällä saataisiin hoitovaste olennaisesti pienemmällä rahalla.

Pertti J. Neuvonen, Reijo Tilvis