6188 osumaa

Monisairaan potilaan pitkittynyt vatsakipu - osa II

Monisairas 75-vuotias naispotilas hakeutui polttavan vatsakivun vuoksi yleislääkärin vastaanotolle. Vatsakipuja hänellä oli ollut aina, mutta tällä kertaa vatsakivut olivat sietämättömät ja potilas oli joutunut käyttämään vahvoja kipulääkkeitä muun lääkityksensä lisäksi. Kuumetta tai ripulia ei ollut; suolen toiminta ja ulosteen väri olivat normaalit. Hänelle oli aikaisemmin tehty tonsillektomia, hysterektomia ja strumektomia. Lisäksi hänellä oli metaboliseen oireyhtymään sopivia löydöksiä, kuten hyperlipidemia, obesiteetti, tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti, jotka olivat kohtalaisessa hoitotasapainossa. Leikkauksen jälkeinen hypotyreoosin ja hyperparatyreoosin korvaushoidot olivat kohdallaan.

Anna-Kaisa Pere

Lääkkeitä päivittäistavarakaupoista - kokemuksia Norjasta ja Tanskasta

Itsehoitolääkkeitä on mm. Yhdysvalloissa ja Britanniassa myyty pitkään muuallakin kuin apteekeissa. Pohjoismaista tähän ovat päätyneet Tanska ja Norja, kumpikin tosin varovaisin askelin. Tähänastiset kokemukset näistä maista viittaavat siihen, ettei lääketurvallisuus ole pelätysti vaarantunut. Uudistuksen vaikutuksista tupakoinnin vähenemiseen ei ole tietoa. Asia tulee harkittavaksi Suomessakin lähikuukausina.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Triptaanit itsehoitovalmisteiksi Britanniassa?

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) on käynnistänyt konsultaatiot triptaanien siirtämisestä itsehoitovalmisteiksi apteekkilaisten ohjauksessa. Perusteena on tarve aloittaa triptaanihoito äkillisessä migreenikohtauksessa mahdollisimman varhain, jolloin lääke tehoaa parhaiten. Apteekissa täytetään asiakkaan tilanteesta kaavake, jonka perusteella päätetään, saako triptaania ostaa ilman lääkärin tutkimusta. Mm. kohonnut verenpaine, valtimo-, sydän- ja maksasairaudet sekä rytmihäiriöt, epilepsia ja raskaus olisivat vasta-aiheisia käsikauppaostolle. Sumatriptaani (Imigran, GlaxoSmithKline) ja tsolmitriptaani (Zomic, AstraZeneca) ovat olleet Britanniassa käytössä noin 10 vuotta, eikä sanottavia haittavaikutuksia ole esiintynyt vasta-aiheita lukuun ottamatta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsin lääkekorvausmenettely remontissa

Kun Ruotsin lääkekorvausmenettelyä tarkistettiin vuonna 2002, kaikki markkinoille hyväksytyt lääkevalmisteet tulivat automaattisesti korvauksen piiriin. Samalla kuitenkin asetettiin eri lääkeryhmien korvauskäytäntöjä tarkasteleva asiantuntijaryhmä. Sen tuli arvioida, pitäisikö kaikki ennen vuotta 2002 hyväksytyt ja erityisesti hyvin vanhat lääkkeet säilyttää edelleenkin korvauksen piirissä. Arvioitavia lääkeryhmiä on kaikkiaan 49. Ensimmäinen arviointitulos julkaistiin kuluvan vuoden helmikuussa migreenilääkkeistä. Verenpaine-, astma-, masennus- ja yskänlääkkeiden arviointi on menossa. Vuonna 2006 julkaistaan arviot mm. kolesterolia laskevista lääkkeistä sekä tulehduskipu-, diabetes- ja eturauhasvaivojen lääkkeistä, raskauden ehkäisyvalmisteista ja menopaussiin liittyvien vaivojen lääkkeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mifepristonin turvallisuus polttopisteessä

Raskauden keskeyttämiseen prostaglandiinihoidon ohella käytettävä synteettinen antiprogestageeninen steroidi mifepristoni (Mifegyne, Exelgyn Laboratoires) on joutunut Yhdysvalloissa ja EU-maissa erityistarkkailuun. FDA oli asiassa aloitteellinen perustuen viiteen fataaliin infektioon ja sepsikseen, jotka ilmoitettiin noin 460 000:n mifepristonia ja misoprostolia käyttäneiden joukosta. Myös EU-maissa on sen vuoksi kehoitettu lääkäreitä ilmoittamaan mahdollisista haitoista. Yhdysvalloissa asian katsotaan politisoituneen ja nousseen esiin abortin vastustajien tukemana. Tarkoituksena olisi poistaa valmiste käytöstä ja torjua ainakin sen myynti itsehoitovalmisteena. Samaa mieltä ovat myös monet republikaanisen puolueen senaattorit. Yhdysvaltojen lääkäriliitto (AMA) puolustaa voimakkaasti potilaiden oikeutta aborttiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erimielisyyttä dekstropropoksifeenin vaarallisuudesta

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin, että dekstropropoksifeenin, ASA:n ja parasetamolin yhdistelmävalmisteet poistuvat käytöstä Ruotsissa lähinnä itsetuho- ja väärinkäyttötapausten vuoksi (SLL 2005;60:2468). Myös Britannia on päätynyt samaan, ja Suomessa oikeuslääkärit ovat pitäneet dekstropropoksifeeniä yhtenä vaarallisimmista lääkkeistä. Ranskan viranomaiset ovat nyt ottaneet selkeästi päinvastaisen kannan. Dekstropropoksifeenin yhdistelmävalmisteita on maassa yli 30, ja vuosina 1995-2003 valmisteiden käyttöön on liittynyt 62 kuolemantapausta eli keskimäärin seitsemän tapausta vuodessa. Maakohtaiset erot itsemurhakäyttäytymisessä ja väärinkäyttötavoissa sekä mm. rajoitukset lääkkeiden määrissä pakkausta kohti selittänevät osin vähäisemmät ongelmat Ranskassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Etsetimibi ja lihasvauriot

Kolesterolin imeytymistä suolessa estävän etsetimibin (Ezetrol, MSD) käytön yhteydestä lihasoireisiin ja rabdomyolyysiin on raportoitu aikaisemmin tällä palstalla Ruotsin kokemuksiin nojautuen (SLL 2005;60:1685). Nyt Australian lääkeviranomaiset ovat analysoineet 44 tapausta. Niiden perusteella on ilmeistä, että etsetimibi aiheuttaa lihasoireita, mutta epäselväksi jää, aiheuttaisiko aine yksin käytettynä rabdomyolyysin. Lihasoireet ovat ilmaantuneet muutamassa tunnissa etsetimibin käytön alettua ja noin puolessa tapauksista kahden viikon kuluessa, mutta joskus vasta neljän kuukauden kuluessa. Noin puolella potilaista oli ollut aikaisemmin lihasoireita tai kohonnut kreatiinikinaasi statiinien käytön yhteydessä. Kun pitkään kestäneeseen statiinihoitoon lisättiin etsetimibi, lihaskivut ja kreatiinikinaasin nousu ilmenivät noin kolmen kuukauden kuluessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tupakkamiehen hengenahdistus

Kuusissakymmenissä olevalle miehelle oli kehittynyt vähitellen hengenahdistusoireisto. Aluksi oireet ilmaantuivat ponnistelun yhteydessä, mutta sittemmin ahdisti jo levossakin; edes vaatteiden pukeminen ei tahtonut onnistua. Rintakipua ei ollut, mutta sen sijaan olo oli flunssainen: väsytti, ruoka ei maistunut ja vointi oli yleisesti voipunut. Tupakka kyllä edelleen maistui ja saunapunssi piristi oloa iltaisin. Hän oli käynyt kertaalleen pari viikkoa aiemmin terveyskeskuksen päivystysvastaanotolla ja saanut antibioottikuurin, mutta siitä ei vointi kohentunut. Niinpä hän päätti hakeutua uudelleen päivystykseen, koska edessä olisi klapitalkoot, ja hän arveli, että olisi hyvä saada uusi tehokkaampi "mysiinikuuri".

Eija Vaula

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030