European Board of Ophthalmology

The examination of E.B.O. will be held in Fondation Ipsen, Paris 23rd and 24th May 1997. The Multiple Choice Question Examination will be held on Friday, 23rd May and the Oral Examination on Friday 23rd and Saturday 24th May.

Korulauseet ja arjen karuus

Vuosina 1980-92 Suomesta hävisi ainakin 15 ammattia. Sen jälkeen Suomesta on hävinnyt tai häädetty pääomia, työnantajia ja osaajia ja synnytetty maailmanennätyksellinen verotus, työttömyys ja apatia. Kylähulluus ja luovuus nukkuvat, hetekantyöntöennätykset vaihtuneet makaamisennätyksiin.

Pisara

Lääkärit ja työaikalaki - ratkaisu on olemassa

Lääkärit ovat vuosia toivoneet työsidonnaisuuden ja pitkien päivystysrupeamien rajoittamista. Tieto EU-direktiivin myötä tulevasta lääkäreitäkin koskevasta työaikalaista ei tuntunut lainkaan huonolta vielä keväällä 1996. Sittemmin on käynyt täysin selväksi, että Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) on hakemassa työaikalaista kesken sopimuskauden keinoa lääkärien palkkauksen laskuun ja työolosuhteiden rajuun muuttamiseen.

Anne Santalahti

Läkarna och arbetstidslagen - lösningar finns

Läkarna har länge velat minska sin arbetsbundenhet och begränsa de långa arbetspassen. Ännu i våras framstod den kommande arbetstidslagen enligt EU:s direktiv som helt acceptabel, på samma sätt som man godtog det faktum att lagen också skulle gälla läkarna. Sedan dess har emellertid Kommunala arbetsmarknadsverket (KA) blottat sin avsikt att utnyttja arbetstidslagen som förevändning för att sänka läkarnas löner och dramatiskt ändra deras arbetsförhållanden mitt under pågående avtalsperiod.

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti kohonneen verenpaineen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti-tekniikka kehitettiin jo 1950-luvulla ja se otettiin tutkimuskäyttöön 1960-luvulla, mutta vasta viime vuosina sen käyttö on yleistynyt kliinisessä potilastyössä. Vaikka verenpaineen vuorokausirekisteröinnin tulosten tulkinta ei vielä ole vakiintunut ja vaikka tulosten yhteys potilaan ennusteeseen on vielä osin selvittämättä, voidaan vuorokausirekisteröinnillä kuitenkin monissa verenpaineen diagnostiikan ja hoidon ongelmatilanteissa saada kertamittauksia täydentävää tietoa verenpainetasosta potilaan arkielämässä vuorokauden eri aikoina. Avohoidon lääkärien kiinnostus menetelmän käyttöä kohtaan on lisääntynyt, ja myös tieteellinen näyttö menetelmän eduista toistettuihin kertamittauksiin verrattuna on lisääntynyt. Lähiaikojen tutkimustulokset selvittänevät, mikä on tämän menetelmän asema kohonneen verenpaineen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa avohoidon ongelmatilanteissa ja sairaaloiden erikoispoliklinikoissa.

Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Suositus pneumokokkirokotteen käytöstä

Pneumokokkirokote on turvallinen ja se antaa kohtalaisen hyvän suojan (50-80 %) vakavimpia pneumokokki-infektioita vastaan. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat potilaat, joilta on poistettu perna, ja monet immuunipuutteisten potilaiden ryhmät. Pneumokokki on tavallisin keuhkokuumeen aiheuttajabakteeri ja sairastumisvaaran on osoitettu olevan suurentunut monilla suurilla potilasryhmillä, esimerkiksi kroonisia sydän- ja keuhkosairauksia sairastavilla. Niinpä rokotteesta ilmeisesti hyötyisi moninkertainen potilasmäärä verrattuna siihen määrään, joka rokotteen nykyään saa. Lääkärien tulisi suhtautua pneumokokkirokotereseptin pyytäjiin myönteisesti ja harkita rokotusta, kun potilaalla on lisääntynyt pneumokokki-infektion vaara.

Juhani Eskola, Pekka Nuorti, Pekka Honkanen, Pirjo Mäkelä, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Aikuisten pahanlaatuisten aivokasvainten sädehoito

Keskushermostokasvainten esiintyvyys Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. Kasvaimia esiintyy kaikissa ikäluokissa, mutta tavallisimmin potilaat ovat 50-70-vuotiaita. Aggressiivisten aivokudoskasvainten hoitotulokset eivät ole oleellisesti parantuneet uusilla sädehoitomenetelmillä tai solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmällä. Hoito on edelleenkin kasvaimen kirurginen poisto, jos mahdollista, ja täydentävä sädehoito. Ennusteeseen vaikuttavat etenkin potilaan ikä, yleiskunto ja kasvaimen histologinen kuva. TYKS onkologian klinikassa vuosina 1988-94 sädehoitoon ohjattujen 121 aivokudoskasvainpotilaan sairauskertomustietojen tilastollisissa analyyseissä nuorempi ikä, pitempi oireiston kesto, hyvä yleiskunto sädehoidon jälkeen, histologialtaan muu kuin graduksen IV kasvain, suurempi sädehoitoannos, kasvaimen laajempi resektio ja täysi hoitovaste merkitsivät parempaa ennustetta. Perinteisellä sädehoidolla saadut hoitotulokset ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Joanne Nuutinen, Eeva Salminen, Eeva Nordman, Sakke Huhtala

Liikeanalyysi dynaamisen nilkkatuen vaikutuksesta CP-lapsen kävelyyn

Liikuntavammaiset lapset tarvitsevat paljon erilaisia apuvälineitä, ja vaikka potilasryhmä on pieni, apuvälineisiin kuluu huomattavia summia rahaa. Niinpä myös apuvälineiden vaikutusten arvioimiseen on syytä panostaa. Lastenlinnan sairaalassa on kokeiltu järjestelmää, jossa tietokoneohjelma analysoi videoitua liikettä. Dynaamista nilkkatukea käyttävien CP-lasten kävelyn liikeanalyysissä tarkasteltiin yhdeksää kävelyn kannalta keskeistä muuttujaa. Tutkijat uskovat, että tämäntyyppisellä yksinkertaisella liikeanalysointimenetelmällä on tulevaisuudessa tärkeä osa liikuntavammaisten potilaiden hoidossa ja seurannassa.

Lennart von Wendt, Krista Lehtonen, Sinikka Jäntti, Pirjo Tornikoski, Riitta Jaakkola

Kroonisen C-hepatiitin hoito

HCV-infektion tekee ongelmalliseksi sen suuri kroonistumistaipumus: 70-80 prosenttia tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi. Krooniseen C-hepatiittiin liittyy lisääntynyt kirroosi- ja hepatoomariski sekä lievästi lisääntynyt, maksaperäisistä syistä johtuva kuolleisuus. Tauti on helppo todeta vasta-ainetestillä ja tarvittaessa sitä täydentävillä tutkimuksilla. Peruslääke on edelleen alfainterferoni, mutta sen avulla virus saadaan häviämään vain puolelta potilaista. Muille on käytettävissä yhdistelmähoitoja, joista kuitenkin on vielä vähän kokemusta. Maksansiirtoa C-hepatiittipotilaille harkitaan kirroosivaiheessa, kun elinaikaa muutoin olisi alle puoli vuotta.

Matti Vuoristo, Krister Höckerstedt

Suomalaisten painokäyrä noususuunnassa - aikuisväestön terveyskäyttäytymisseurannan tuloksia

Ylipainoisuuden monet terveyshaitat on vakuuttavasti osoitettu. Tietoisuus niistä sekä kehon estetiikkaan liittyvät tavoitteet ovat nostaneet paino- ja laihdutuskysymykset julkiseen keskusteluun.

Pekka Puska, Satu Helakorpi, Ritva Prättälä, Antti Uutela