Mitä on terveysmaantiede?

Terveysmaantiede on kahden tieteenalan väliin sijoittuva tutkimussektori, jonka lähestymistapa on lähellä epidemiologiaa. Alueellinen tapa tarkastella terveyden, sairauden ja kuolleisuuden kysymyksiä on parhaimmillaan hedelmällistä ja voi johtaa mielenkiintoisten tutkimushypoteesien syntymiseen jopa kliinistä tutkimusta ajatellen. Terveysmaantieteen metodien avulla voidaan myös tutkia entistä tarkemmin kansanterveyteen laajasti liittyviä kysymyksiä ja niiden alueellisia ulottuvuuksia.

Markku Löytönen, Paula Maasilta

Vanhentuneita näkemyksiä 'korvausneuroosista' ja 'kallovammoista'

Ihmettelen, miksi Tapaturmaviraston asiantuntijalääkärin, psykiatri Matti Viukarin kirjoitus "Korvausneuroosi vai traumaperäinen stressihäiriö?" (SLL 24/96, 2365-2369) läpäisi

Matti Wallin

Vastine Wallinille

Kiitän tilaisuudesta oikaista psykiatri Matti Wallinin kirjoituksestani esittämiä huomautuksia. En lainkaan kirjoittanut "kallovammoista" tai aivovammojen psyykkisistä oireista, vaan puhtaasti sielullisten järkytysten (elämyksellinen vamma) aiheuttamasta traumaperäisestä stressihäiriöstä. Tämän diagnoosin käyttö edellyttää, etteivät erityisoireet johdu varsinaisesta lääketieteellisestä syystä (kuten pään vammautuminen, delirium, psykotoksiset aineet, muut psykiatriset häiriöt). Sen voi aiheuttaa esimerkiksi vaikean vammautumisen näkeminen, mutta oma fyysinen osallisuus (väkisinmakuu, haavoittuminen, pahoinpitely tms.) lisää riskiä.

Matti Viukari

Vaasalaisanestesiologit vastustavat vuorotyötä

Me vaasalaiset anestesialääkärit olemme huolissamme ammattikuntamme ja erikoisalamme tulevaisuudesta, mikäli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lääkäreitä koskeva tulkinta uudesta työaikalaista toteutuu.

Fred Qvickström, Pentti Kairi, Jan-Ola Wistbacka, Risto Kujala, Pekka Tarkiainen, Kyllikki Tervola, Markku Virkkilä, Tuula Vuorialho, Timo Kuusisto, Johanna Tuukkanen, Catarina Forsström, Marcos Gonzales, Heikki Kropsu, Emad Sabbah

Selkeästi ruoka-allergiasta

Ruoka-aineallergiasta on ilmestynyt uusi varsin laaja-alaisesti aihetta käsittelevä selkeä kirja, joka ensisijaisesti on tarkoitettu ruoka-aineallergisille ja heidän perheenjäsenilleen, mutta siitä on varmasti hyötyä myös lääkäreille ja sekä lasten että aikuisten parissa työskentelevälle muulle terveydenhuoltohenkilöstölle.

Merja Kajosaari

Cecilin uusin painos

Sisätautiopin peruskäsikirja on taas viiden vuoden tauon jälkeen uusittu. Toimittajakuntakin on uusiutunut, ja konsultoivien toimittajien joukossa on suomalaisväriäkin. Nefrologian osasta vastaa professori Juha P. Kokko Atlantan olympiakaupungin Emory-yliopistosta.

Eero Kentala

Suomalaiset tennislääkärit menestyivät jälleen

10.-17. elokuuta järjestettiin 26. World Medical Tennis Societyn kisat psykosomaattisen ja preventiivisen lääketieteen kongressin yhteydessä Båstadissa, Ruotsin tennismekassa. Suomesta kilpailuihin otti osaa kahdeksan pelaajaa ja kannustajia oli mukana seitsemän.

Micaela Hernberg

Kunnallisvaaleissa ratkotaan myös lääkäreitä koskevia asioita

Edellisistä kunnallisvaaleista on kulunut neljä vuotta ja uudet kunnanvaltuustot valitaan 20.10. Vaalien jälkeen nimetään vuodenvaihteen jälkeen toimintansa aloittavat uudet kuntien- ja kuntayhtymien hallitukset, lautakunnat ja muut kuntien hallintojärjestelmään kuuluvat luottamusmieselimet. Kunnallisvaaleissa siis ratkaistaan, niin nyt kuin aina ennenkin, kunnissa ja kuntainliitoissa seuraavien neljän vuoden aikana harjoitettavan politiikan perussuuntaukset ja henkilöt, jotka nämä päätökset tekevät.

Taito Pekkarinen

I kommunalvalen avgörs ärenden som även gäller läkarna

Fyra år har förflutit sedan föregående kommunalval och nya kommunalfullmäktige den 20 oktober. Efter valen utses de nya styrelser, nämnder och andra förtroendemannaorgan för kommunerna och samkommunerna som är under-ställda den kommunala förvaltningsorganisationen och inleder sin verksamhet efter årsskiftet. I kommunalvalen avgörs alltså, nu liksom tidigare, vilka huvudlinjer som skall följas i kommuner och samkommuner under de följande fyra åren och vem som skall fatta besluten.

Muistihäiriöt ja dementia

Muistihäiriö- ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä dementiapotilaiden määrä ja samalla hoitokustannukset kasvavat. Parannettavissa ja hoidettavissa olevien potilaiden varhainen tunnistaminen ja hoitokäytännön kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä kustannusten kannalta. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä korostaa, että muistihäiriöyksiköiden verkoston rakentaminen, tutkimus- ja hoito-ohjelman laatiminen sekä tiedotus- ja koulutusjärjestelmän luominen on käynnistettävä pikaisesti. Asiantuntijaryhmä on koonnut seuraavassa esitettävät muistihäiriö- ja dementiapotilaiden tutkimuksen ja hoidon perussuuntaviivat.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä