343 osumaa

Arvo Ylppö -mitalit vastasyntyneiden hapenpuutteen tutkijoille

Professorit Ola Didrik Saugstad ja Kari Raivio saivat Arvo Ylppö -mitalit edesmenneen arkkiatrin syntymän 110-vuotispäivänä 27.10. Mitali luovutetaan joka viides vuosi ulkomaalaiselle ja suomalaiselle vastasyntyneiden tutkimuksessa ansioituneelle tutkijalle. Mitalin ovat lyöttäneet Lastentautien tutkimussäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ja Lääketehdas Orion.

Ajankohtaista kehitysvammalääketieteestä

Helsingissä kesällä 1996 pidetty kehitysvammatutkimuksen maailmankongressi osoitti, että normalisaatioperiaate on toteutunut kehitysvammaisuuden lääketieteellisellä lohkolla: tutkimusmenetelmät, jotka ovat eettisesti ja lääketieteellisesti hyväksyttäviä aivo- ja muista sairauksista kärsivien normaaliälyisten potilaiden tutkimuksessa, ovat nyt käytössä myös kehitysvammaisten tutkimisessa samoja tutkimusaiheita ja vasta-aiheita noudattaen. Toinen tärkeä ilonaihe on, että tieteiden väliset kontaktit ovat jatkuvasti rikastuttaneet ja hyödyttäneet kehitysvammaisuuden tutkimustyötä ja sen tuloksia. Tämä on oikea tie myös tulevaisuudessa. Kongressin tunnus "International advances in research and practise: global problems - local approaches" täyttyikin hyvin myös biolääketieteellisten aiheiden kannalta.

Matti Iivanainen

Äkillinen maksan toiminnan pettäminen: maksansiirto hoitona

Aiemmin terveen ihmisen maksan toiminnan äkillisesti pettäessä ovat nopeat toimenpiteet tarpeen taudin syyn ja potilaan kliinisen tilan selvittämiseksi. Maksansiirron tulokset näiden potilaiden hoidossa ovat nykyisin varsin hyvät. Ongelmaksi on osoittautunut se, ettei niitä potilaita, jotka voivat hyötyä maksansiirrosta, tunnisteta ajoissa. Jotta maksansiirron mahdollisuudet voitaisiin optimoida, on tunnistettava varhain potilaat, joilla konservatiivisen hoidon ennuste on huono. Potilaan ennustetta voidaan arvioida taudin etiologian ja kliinisen kuvan kehityksen perusteella.

Helena Isoniemi, Kaija Salmela, Krister Höckerstedt

Lääkehoito - luultua yleisempi hyponatremian syy

Vaikea hyponatremia on hengenvaarallinen tila, joka voi johtua monista sairauksista, polydipsiasta tai lääkkeistä. Selvitimme Peijaksen sairaalassa etiologisten tekijöiden jakauman 140 hyponatremiapotilaan aineistossa. Runsas puolet vaikeista hyponatremiatiloista johtui syistä, jotka olivat ilmeisiä hoitavalle lääkärille ilman etiologisia jatkotutkimuksia, kuten nestehukasta suolistoon, alkoholin tai muun nesteen aiheuttamasta laimentumisesta, maksakirroosista tai sydämen vajaatoiminnasta furosemidi- tai spironolaktonilääkityksen yhteydessä. Aiemmin diagnosoimaton sairaus oli hyponatremian syynä harvinainen: vain kahdelta potilaalta löytyi tällainen sairaus siitä huolimatta, että etiologisia tutkimuksia suoritettiin suurelle osalle potilaista. Lääke oli hyponatremian pääasiallinen syy 29 %:lla potilaista, tavallisimmin tiatsididiureetti tai karbamatsepiini. Lääkkeiden osuutta hyponatremian aiheuttajana ei tunnettu riittävän hyvin. Yli puolet potilaista, joiden hyponatremia johtui lääkkeestä, jatkoi hyponatremian aiheuttaneen lääkkeen käyttöä. Hyponatremian syytä selvitettäessä pitäisi ensimmäiseksi selvittää, käyttääkö potilas tiatsididiureetteja, epilepsialääkkeitä tai muita hyponatremiaa aiheuttavia lääkkeitä.

Sinikka Pohjola-Sintonen, Ritva Kauppinen-Mäkelin

Minimaalinen muistiaukko

70-vuotiaalle entiselle kirjastonhoitajalle kehittyi pieni aivotuumori. Potilas oli kuitenkin hyväkuntoinen ja kaikki toiminnotkin näyttivät säilyneen. Neuropsykologisessa tutkimuksessa paljastui kuitenkin, että potilaan muistissa oli pieni, mutta merkittävä aukko. Hän oli menettänyt kykynsä tunnistaa kuvista eläimiä ja kuvailla niiden ominaisuuksia. Potilaan näkökyvyssä ei ollut mitään vikaa, hän ei vain tunnistanut eläimiä, ei myöskään, jos hänelle lausuttiin ääneen eläimen nimi ja pyydettiin kuvailemaan kyseistä eläintä. Niinpä, kun hänelle näytettiin esimerkiksi hevosen kuvaa, hän ei kyennyt sanomaan, mistä eläimestä oli kyse. Potilas ei myöskään pyydettäessä pystynyt kuvailemaan tavallisimpiakaan eläimiä. Mikään muu osa muistitoiminnoista ei ollut häiriintynyt (Nature 359:60-64, 1992).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani