Tietokone: isäntä vai renki?
Lähes jokaisessa työpaikassa on nykyisin tietokoneita erilaisessa hyötykäytössä. Palataanpa nyt kuitenkin vähäksi aikaa ajassa taaksepäin ja mietitään nykyaikaisten tietokoneiden edeltäjiä. Tietokoneen edeltäjinä voidaan pitää numeerista tekniikkaa käyttäviä mekaanisia laitteita, joissa kutakin numeroa vastaa helmi, hammaspyörän hammas tai muu sellainen. Vanhin näistä on helmitaulu, jota lienee käytetty jo antiikin ajoista lähtien. Uudemmat sovellukset ovat sitten 1600-luvulla Blaine Pascalin kehittämä yhteenlaskukone ja Leibnitzin valmistama kone, jolla voitiin myös kertoa ja jakaa. Vaikka kutomakoneen ohjaamisessa tarvittavia tietoja tallennettiin reikäkortille jo 1700-luvun lopussa, niin varsinainen reikäkorttikone kehitettiin vasta v. 1886. Ensimmäisen sukupolven tietokone MARK I kehitettiin vasta toisen maailmansodan vuosina 1939-1944 Harwardin yliopistossa. Koneen koko oli tällöin valtava. Se oli 15 metriä pitkä, 2,5 metriä korkea ja 2 metriä leveä. Se suoritti muun muassa kolme yhteenlaskua sekunnissa, kertolasku tapahtui kuudessa sekunnissa ja 23 numeron tarkkuudella. Ei siis kovin kaksisia lukuja, kun verrataan niitä nykyisiin, vaikkapa minikokoisiin taskulaskimiin.