Kaikki mukaan paikallistoimintaan!

Tiesitkö, että Lääkäriliitolla on 56 paikallisosastoa, 27 valtakunnallista, pääosin erikoisalakohtaista alaosastoa ja viisi valtion sektorin edunvalvontaosastoa? Ja että työpaikkojen lääkäriluottamusmiesten lisäksi liiton järjestöorganisaatioon kuuluvat myös seitsemän aluepäällikköä - samat, jotka käydyn työtaistelumme aikana toimivat aluelakkopäällikköinä? Entäs tiesitkö sitä, että jokainen Lääkäriliiton jäsen kuuluu automaattisesti johonkin paikallisosastoon, joko työ- tai asuinpaikkansa perusteella? Miten on, oletko sinä käyttänyt hyväksesi näitä järjestöorganisaatiomme palvelumuotoja?

Heikki Pärnänen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 51-52/2001 Kommentteja

Lääkäriliiton valtuuskunta 14.-15.12.2001: Heikki Pälve jatkaa puheenjohtajana, varapuheenjohtajina ensi vuonna Heikki Pärnänen ja Timo Kosonen

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 14.-15. joulukuuta syyskokoukseensa Lääkäritalolle Helsinkiin. Valtuuskunta valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi edelleen Heikki Pälveen vuodelle 2002. Varapuheenjohtajistossa tapahtui henkilövaihdos. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa edelleen Heikki Pärnänen, mutta toisena varapuheenjohtajana aloittaa nykyisen hallituksen jäsen Timo Kosonen.

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 51-52/2001 Kommentteja

Suomalaisjärjestäjät valmistautuvat hyvää vauhtia tupakan maailmankonferenssiin

Seuraava kansainvälinen tupakka- ja terveyskonferenssi (World Conference on Tobacco OR Health) järjestetään Helsingissä vuoden 2003 elokuussa. Suomalaiset järjestäjät valmistautuvat tapahtumaan hyvää vauhtia. Järjestelytoimikunta järjesti kotimaisille yhteistyökumppaneilleen asiasta keskustelu- ja informaatiotilaisuuden joulukuun puolivälissä Lääkäritalolla.

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 51-52/2001 Kommentteja

Hallituksen kokous 29.11.2001: Lääkärisopimuksen tulkintariitaa ratkottu paikallisesti

Hallitus sai kuulla ajankohtaisen selonteon tilanteesta, joka koskee lääkärisopimuksen tulkintaerimielisyyksiä. Kyse on KT:n antamista ohjeista henkilökohtaisten lisien ja vuosisidonnaisten osien maksamisessa. Liitossa asiasta on tehty juridista selvitystä. Jatkossa käydään keskusteluja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja valtakunnansovittelijan kanssa.

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 49-50/2001 Kommentteja

Pääluottamusmies Martti Lalla: Palkkarakenne-ratkaisuun palataan varmasti

- Nyt on ryhdytty toteuttamaan ratkaisua, jonka HUS:n hallitus hyväksyi marraskuun lopussa. Kyseessä oli yksipuolinen päätös, jonka tehtiin sen takia, että palkkojen haluttiin tulevan 1.9. lähtien maksuun. Kyllä tämä yksipuolinen ratkaisu on paikallisen neuvottelutoiminnan vaikeuttamista, toteaa HUS:n pääluottamusmies Martti Lalla ajankohtaisesta tilanteesta.

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 49-50/2001 Kommentteja

Styrelsenytt 29 november Tolkningsproblem och värdedebatt

Styrelsen fick en lägesrapport om avtalets tolkningstvister. Problemet är de direktiv som Kommunala arbetsmarknadsverket utfärdat om utbetalning av personliga lönetillägg och deras årsrelaterade delar. Läkarförbundet har utrett de juridiska aspekterna på tvistefrågan. Fortsatta diskussioner om saken kommer att föras med Kommunala arbetsmarknadsverket och riksförlikningsmannen.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 49-50/2001 Kommentteja

Lääkäriliiton lausunto: Lääkärin salassapitosäännöksiä ei tule muuttaa vankilassa

Lääkäriliitto on antanut lausunnon eduskunnan lakivaliokunnalle lakiesityksestä, joka koskee henkilötietojen käsittelyä rangaistusten täytäntöönpanossa. Ehdotetussa laissa olisi henkilötietolakiin nähden erityissäännökset henkilötietojen käsittelystä rikosseuraamusvirastossa ja kriminaalihuoltolaitoksessa sekä vankeinhoitolaitoksessa.

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 49-50/2001 Kommentteja

Tietokone: isäntä vai renki?

Lähes jokaisessa työpaikassa on nykyisin tietokoneita erilaisessa hyötykäytössä. Palataanpa nyt kuitenkin vähäksi aikaa ajassa taaksepäin ja mietitään nykyaikaisten tietokoneiden edeltäjiä. Tietokoneen edeltäjinä voidaan pitää numeerista tekniikkaa käyttäviä mekaanisia laitteita, joissa kutakin numeroa vastaa helmi, hammaspyörän hammas tai muu sellainen. Vanhin näistä on helmitaulu, jota lienee käytetty jo antiikin ajoista lähtien. Uudemmat sovellukset ovat sitten 1600-luvulla Blaine Pascalin kehittämä yhteenlaskukone ja Leibnitzin valmistama kone, jolla voitiin myös kertoa ja jakaa. Vaikka kutomakoneen ohjaamisessa tarvittavia tietoja tallennettiin reikäkortille jo 1700-luvun lopussa, niin varsinainen reikäkorttikone kehitettiin vasta v. 1886. Ensimmäisen sukupolven tietokone MARK I kehitettiin vasta toisen maailmansodan vuosina 1939-1944 Harwardin yliopistossa. Koneen koko oli tällöin valtava. Se oli 15 metriä pitkä, 2,5 metriä korkea ja 2 metriä leveä. Se suoritti muun muassa kolme yhteenlaskua sekunnissa, kertolasku tapahtui kuudessa sekunnissa ja 23 numeron tarkkuudella. Ei siis kovin kaksisia lukuja, kun verrataan niitä nykyisiin, vaikkapa minikokoisiin taskulaskimiin.

Timo Kosonen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 48/2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030