Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia Aleksitymian esiintyvyydestä Suomessa on tehty vain muutama väestötutkimus. Varsinkaan aleksitymian ja iän välistä yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu. Tavoitteenamme oli tutkia aleksitymian ja iän välistä yhteyttä sekä tarkastella saatuja tuloksia sosiologi J. P. Roosin sukupolviteorian valossa. Sofia Slotte, Aino K. Mattila, Jouko K. Salminen, Matti Joukamaa Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 10/2007 Kommentteja
Rokotuskattavuus edelleen huippuluokkaa Rokotuskattavuuden seuranta on tärkeä osa yleisen rokotusohjelman toteuttamista. Tutkimus kuvaa aikaa, jolloin useissa Euroopan maissa erityisesti MPR-kattavuus laski. Tuija Leino, Eeva Koskenniemi, Pirjo-Riitta Saranpää, Nina Strömberg, Terhi Kilpi Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 8/2007 Kommentteja
Lapsena sydänvian vuoksi leikattujen elämäntilanne aikuisiässä Valtasuonten transposition vuoksi lapsena korjausleikkauksen läpikäyneet ovat nuorina aikuisina tyytyväisiä elämäänsä. Helena Hämäläinen, Tuula Toikka, Christian Johansson, Henrik Ekblad, Eero Jokinen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 7/2007 Kommentteja
Sikiön makrosomia raskausdiabeetikoilla ja terveillä Sikiön makrosomia on raskausdiabeteksen tärkein komplikaatio, joka lisää sekä lapsen että äidin sairastavuutta. Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa selvitettiin makrosomian ja Erbin pareesin esiintymistä kahdessa vaikeusasteeltaan erilaisessa raskausdiabetesryhmässä sekä terveillä verrokeilla. Kari Teramo, Lauri Suhonen, Vilho Hiilesmaa Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 6/2007 Kommentteja
Työikäinen Parkinson-potilas Parkinsonin tautia sairastavista vähintään kolmannes sairastuu työikäisenä. Parkinsonin taudin vaikutuksesta työkykyyn on niukasti tietoa. Kirsti Martikainen, Tiina Luukkaala, Reijo Marttila Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 5/2007 Kommentteja
Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa Lasten kehityksen ongelmat ovat laaja ja monisyinen alue, jota Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvio (Lene) auttaa arvioimaan. Suuri osa pysyvistä kehityksen ongelmista on jo varhaisessa vaiheessa päällekkäistyviä ja herkästi kumuloituvia. Neuvolatyössä on tärkeää tunnistaa ensisijassa pysyvimmät ja vakavimmin lapsen kehitystä haittaavat ongelmat. Riitta Valtonen, Kirsi Mustonen, Paula Lyytinen, Timo Ahonen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 4/2007 Kommentteja
75-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanvajeiden muutokset 1993-2005 Suomessa etenkin alle 75-vuotiaiden toimintakyky on tutkitusti kohentunut. Yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn kehittymisestä on sen sijaan niukemmin tietoa. Tässä tutkimuksessa kuvataan 75-84-vuotiaiden eritasoisia toiminnanvajeita vuosina 1993-2005. Tommi Sulander, Pekka Puska, Aulikki Nissinen, Antti Reunanen, Antti Uutela Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 1-2/2007 Kommentteja
Alkoholikardiomyopatia - alidiagnosoitu sydämen vajaatoiminnan syy? Alkoholikardiomyopatia on alkoholinkäytön jatkuessa kuolemaan johtava tauti, joka kuitenkin voi jopa kokonaan parantua alkoholinkäytön loppuessa. Alkoholikardiomyopatian yleisyydestä Suomessa ei ole julkaistua tietoa. Selvitimme sairauskertomusten perusteella alkoholikardiomyopatian yleisyyttä ja alkoholinkäytön kysymistä sydämen vajaatoimintapotilailta sairaalassa. Johanna Hildén, Sakari Kakko, Jarmo Lumme, Antti Nissinen, Markku Savolainen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 51-52/2006 Kommentteja
Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä - tavoitteisiin matkaa Tieto suomalaisten imeväisikäisten ravitsemuksesta on hajanaista. Selvitimme sairaalaruokintaa, imetyksen kestoa sekä imeväisruokintaa ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Maijaliisa Erkkola, Carina Kronberg-Kippilä, Mikael Knip, Suvi Virtanen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 48/2006 Kommentteja
Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät Suomessa entistä enemmän sairaanhoidon päivystyspisteissä, mutta aiheesta on vähän tutkimustietoa. Yleisesti arvioidaan, että käyntidiagnooseissa näkyy vain osa päihdeongelmista johtuvista päivystyskäynneistä. Jarmo Kantonen, Kaisa Niittynen, Juho Mattila, Päivi Kuusela-Louhivuori, Eila Manninen-Kauppinen, Sinikka Pohjola-Sintonen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 47/2006 Kommentteja
Yersiniainfektiot Suomessa 1995-2005 Yersiniat ovat tavallisimpia kuumeisten suolistoinfektioiden aiheuttajabakteereja Suomessa. Yersiniainfektioon voi liittyä jälkitauteja, kuten reaktiivista artriittia. Elisa Huovinen, Markku Kuusi, Leila Sihvonen, Kaisa Haukka, Anja Siitonen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 46/2006 Kommentteja
Dyslipidemian hoitotavoitteiden saavuttaminen 2000 ja 2005 - onko edistystä tapahtunut? Dyslipidemian hoito aloitetaan aiempaa yleisemmin. Sepelvaltimotauti- ja muut päätetapahtumat estyvät varmemmin, jos hoidon tavoitteet saavutetaan. Timo Strandberg, Hannu Vanhanen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 45/2006 Kommentteja
Miten valtimotautiriskejä koskevat hoitosuositukset on otettu käyttöön? Hoitosuositusten tavoite on parantaa terveydenhuollon laatua ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Perusterveydenhuollon hoitajat ja lääkärit joutuvat yhä useammin ottamaan kantaa potilaiden valtimotautiriskiin. Risto Kuronen, Piia Jallinoja, Vesa Ilvesmäki, Kristiina Patja Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 44/2006 Kommentteja
Rattijuoppojen hoitoonohjaus - kolmen vuoden seurantatutkimus Vuonna 1996 tuli Suomessa voimaan EU-direktiivi, joka velvoitti arvioimaan ajokorttia hakevan päihderiippuvuutta. Tampereella käynnistettiin vuonna 1999 Päihteet ja ajokortti -projekti mm. päihderiippuvuusarviointien yhdenmukaistamiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään päihderiippuvuusarvion vaikutusta rattijuoppouden uusiutumiseen kolmen vuoden kuluessa hoitoon ohjauksesta, arvioinnista koituvaa työmäärää sekä uusintarattijuopumukselle altistavia tekijöitä. Päivi Mettovaara, Päivi Rantanen, Kaija Seppä Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 43/2006 Kommentteja
Ohitusleikkauksen jälkeen palautuva rintakipu Merkittävä osa kertaalleen ohitusleikatuista potilaista joutuu uuteen sepelvaltimoiden varjoainetutkimukseen palautuneen rintakivun takia. Tämän potilasryhmän hoidosta Suomessa on niukasti tietoa. Kari Ylitalo, Sakari Fisk, Antti Härmä, Martti Lepojärvi, Matti Niemelä Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 42/2006 Kommentteja
Keski-ikään mennessä tapahtuneen painonnousun vaikutus kuolemanvaaraan ja elämänlaatuun vanhalla iällä Selvitimme mikä vaikutus keski-ikään mennessä tapahtuneella painonnousulla on kuolemanvaaraan ja elämänlaatuun vanhalla iällä. Timo E. Strandberg, Arto Strandberg, Veikko V. Salomaa, Kaisu Pitkälä, Tatu A Miettinen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 41/2006 Kommentteja
Synnyttäjien painoindeksin jakauma ja ylipainon vaikutus synnytyksen kulkuun Ulkomaisissa tutkimuksissa on osoitettu ylipainoisuuden kielteiset vaikutukset synnytyksen kulkuun. Kotimaisia tutkimuksia ei asiasta ole julkaistu. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää ylipainoisten synnyttäjien määrää sekä ylipainon vaikutusta synnytykseen kulkuun. Liina-Inari Vehkaoja, Mikael Gardberg, Eero Laakkonen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 39/2006 Kommentteja
Suomalaisten ruoankäyttö ja terveysriskit karttoina Terveellisten ruokatottumusten edistäminen ja lihavuuden ehkäisy ovat keskeisiä kansanterveystyön tavoitteita. Toimintastrategioiden suunnittelun tueksi kuvaamme terveyttä edistävän ruokavalion, lihavuuden ja seerumin suurentuneen kolesterolipitoisuuden alueellisia eroja Suomessa. Minna Similä, Olli Taskinen, Satu Männistö, Marjaana Lahti-Koski, Tiina Laatikainen, Liisa Valsta Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 38/2006 Kommentteja
Vaikea sepsis tehohoitopotilailla Suomessa Finnsepsis-tutkimus Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu vaikean sepsiksen ja septisen sokin ilmaantuvuutta ja kliinistä kulkua. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää tämän vakavan kliinisen oireyhtymän ilmaantuvuus suomalaisessa aikuisväestössä. Sari Karlsson, Ville Pettilä, Esko Ruokonen, Elina Kolho, Esa Rintala Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 37/2006 Kommentteja
Ryhmän C persoonallisuushäiriö ei ole pysyvä diagnoosi masennuspotilailla Persoonallisuushäiriöiden hoito koetaan usein ongelmalliseksi ja vaikeaksi. Persoonallisuushäiriödiagnoosin on yleensä ajateltu olevan pysyvä, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan näin ei ehkä kuitenkaan ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida masennuspotilailla persoonallisuushäiriödiagnoosin pysyvyyttä. Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Kaisa Haatainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 36/2006 Kommentteja
Koulutus ja työhyvinvointi nousivat kevätkokouksen teemoiksi Jäsen Koulutus ja työhyvinvointi nousivat kevätkokouksen teemoiksi Liitto perustaa työryhmän arvioimaan ay-jäsenmaksujen vähennysoikeuden poiston vaikutuksia. Avoin artikkeli
Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi Jäsen Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi Uusi strategia korostaa omalääkärijärjestelmää ja perusterveydenhuollon vahvistamista. Avoin artikkeli
Ahokas ja Myllymäki kunniajäseniksi Jäsen Ahokas ja Myllymäki kunniajäseniksi Terttuliisa Ahokkaan ja Kati Myllymäen nimitysten jälkeen elossa olevia kunniajäseniä on yhdeksän. Avoin artikkeli
Varsinainen toiminta tuotti voittoa Jäsen Varsinainen toiminta tuotti voittoa Lääkäritalon arvonalennus vei koko tuloksen tappiolle. Avoin artikkeli
Pekka Puska: Tämä on rikollista toimintaa Terveydenhuolto Pekka Puska: Tämä on rikollista toimintaa Somessa leviää lääkkeen valemainos. Avoin artikkeli
Useat alueet harkitsevat lisärahoituksen hakemista Terveydenhuolto Useat alueet harkitsevat lisärahoituksen hakemista Lääkärilehden selvityksen mukaan ainakin kolme hyvinvointialuetta aikoo hakea lisärahaa ministeriöltä ja kuusi harkitsee. Avoin artikkeli
