PET-rekka vieraili sairaalan pihalla Varsinaisella PET-kameralla ja gamma-PET-kameralla otettujen kuvien vertailu

Positroniemissiotomografiakuvaus (PET-kuvaus) on osoittautunut hyödylliseksi erityisesti syöpäpotilaiden kuvantamistutkimuksissa. Varsinaisia PET-tutkimuksia tehdään Turun PET-keskuksen lisäksi liikkuvassa kuvausyksikössä. PET-tutkimuksia voidaan tehdä myös ns. gamma-PET-kameran avulla. Gamma-PET-kameroita on maassamme useissa sairaaloissa. Tarkoituksenamme oli selvittää, miten gamma-PET-kameralla otetut kuvat vastaavat PET-kameralla otettuja kuvia.

Kirsi Timonen, Pasi Korkola, Reijo Takalo, Juhani I. Heikkilä, Tiit Kööbi, Esko Vanninen

Refluksitaudin tähystysleikkaus päiväkirurgisessa yksikössä

Refluksitaudin tähystysleikkaukset aloitettiin Vaasan keskussairaalan päiväkirurgisessa yksikössä maaliskuussa 2003 prospektiivisena tutkimuksena, jonka tarkoituksena oli selvittää potilasturvallisuutta, leikkauksenjälkeisen kivun ja pahoinvoinnin hallintaa sekä potilastyytyväisyyttä.

Mikael Victorzon, Pekka Tolonen, Tuula Vuorialho

Punaisen Ristin kenttäsairaalassa hoidetut potilaat Bamin maanjäristyksen jälkeisinä ensimmäisinä viikkoina

26. joulukuuta 2003 Bamin kaupunkia Iranissa järisytti voimakkuudeltaan 6,5 Richterin maanjäristys. Kuvaamme Punaisen Ristin kenttäsairaalassa 2.-22.1.2004 hoidetut potilaat.

Merja Helminen, Arttu Lahdenperä

Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Kanta-Hämeen keskus-sairaalassa vuosina 1988-2001

Kolorektaalisyöpiä hoidetaan leikkauksilla useimmissa kirurgisissa yksiköissä yliopistoklinikoista aluesairaaloihin. Kotimaisia hoitotuloksia on kuitenkin raportoitu niukasti, eikä yliopistoklinikoiden ulkopuolelta ole käytettävissä kuin yksi hoitotuloksia käsittelevä julkaisu.

Pekka Kuusanmäki, Outi Lindström, Timo Tomminen, Esa Könönen, Mauri Iivonen, Hannu Paimela

C- JA B-hepatiitin uudet hoitolinjat

Suomessa ilmaantuu uusia C-hepatiittitapauksia vuosittain n. 1 200, ja akuuteista C-hepatiitti-infektioista kroonistuu 50-80 %.

Martti Färkkilä

Uhkaavan transmuraalisen sydäninfarktin hoitoon liittyvät vuotokomplikaatiot

Uhkaavan transmuraalisen sydäninfarktin hoitamiseen käytetään liuotushoitoa. Liuotushoidon keskeisintä komplikaatiota, vakavaa verenvuotoa, on tutkittu vähän käytännön kliinisessä toiminnassa. Selvitimme vuotokomplikaatioiden esiintymistä, hoidon toteutumista suositusten mukaisesti ja hyytymistä kuvaavien laboratorioparametrien yhteyttä vuotoihin liuotushoitoa saaneilla potilailla.

Juhani Rossinen - Johanna Viita - Markku S. Nieminen - Riitta Lassila

Palaako potilas työhön ensimmäisen sydäninfarktin jälkeen?

Eläketilastoissa iskeemisen sydänsairauden osuus työkyvyttömyyden perusteena on pienentynyt olennaisesti parinkymmenen viime vuoden aikana. Sen sijaan ei ole ollut selvää käsitystä, kuinka moni ensimmäisen sydäninfarktin sairastaneista henkilöistä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle sairastumistaan seuraavina vuosina.

Helena Hämäläinen - Lauri Virta - Juhani Mäki - Ilmo Keskimäki, Markku Mähönen - Vladislav Moltchanov - Veikko Salomaa

Opioidikorvaushoito tehoaa Korvaushoito Hyksin päihdepsykiatrian yksikössä 2000-2002

Opioidiriippuvaisille suunnatun korvaus- ja ylläpitohoidon tuloksia ei ole Suomessa aiemmin systemaattisesti tutkittu.

Helena Vorma - Petteri Sokero - Saija Turtiainen - Heikki Katila

Nuorten diabeetikkojen ohjaus ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä - tulokset paremmat kuin perinteiselläyksilöohjauksella

Suomalaiset sairastuvat tyypin 1 diabetekseen yleisimmin maailmassa. Valtaosalle diabetes puhkeaa ennen 20 vuoden ikää. Nuoruusiässä diabeteksen hoidon vaatimukset ovat ristiriidassa ikään liittyvien kehitystavoitteiden kanssa ja hoitotasapaino on usein huono. Nuoruusikä on kuitenkin tärkeä elämänvaihe, sillä silloin integroidaan pysyvä sairaus omaan elämään. Itsenäistyäkseen ja saadakseen hoidon hallintaansa nuori diabeetikko tarvitsee ohjausta.

Sirkku Tulokas - Markku Ojanen, Anna-Maija Koivisto - Amos Pasternack

Yliopistosairaalan synnyttäjien kokemukset kivunhoidosta 2000-2001 Helsingissä ja Tampereella

Synnytyskivun hoitokäytännöt Tampereen (Tays) ja Helsingin (Hyks) yliopistollisissa sairaaloissa ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin synnyttäjien kipukokemuksia ja tyytyväisyyttä synnytyskivun hoitoon näissä sairaaloissa.

Johanna Sarvela - Antti Aho - Pekka Halonen - Arvi Yli-Hankala, Kari Teramo - Kari Korttila

Lasketteluvammat Suomessa - lumilautailu murtaa ranteita

Tutkimuksessa selvitettiin talvikaudella 2003-04 suuressa suomalaisessa hiihtokeskuksessa (Himos) tapahtuneet rinnetapaturmat, joiden vuoksi hakeuduttiin lääkärin hoitoon. Tuloksia verrattiin 1980-luvulla tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.

Juha Paloneva

Onko muistihäiriöiden diagnosointi tehostunut? Geriatrian muistipoliklinikalla vuosina 1997-2002 tutkitut potilaat

Dementoivien sairauksien varhaista diagnosointia puoltavat monet seikat. Selvitimme, onko muistihäiriöpotilaiden tunnistaminen tai diagnosointi muuttunut viime vuosina.

Eija Lönnroos - Hannu Kautiainen - Pertti Karppi - Sirpa Hartikainen

Valtimotautitapahtumien riskiryhmään kuuluvien ja kuulumattomien kolesterolitasot FINRISKI 2002 -tutkimuksessa

Vuoden 2002 FINRISKI-tutkimuksen mukaan seerumin kolesterolitasojen tasainen lasku, joka alkoi 1970-luvulla, näyttää pysähtyneen vuosien 1997 ja 2002 välillä. Samanaikaisesti kolesterolitasoja koskevat suositukset ovat kuitenkin entisestään tiukentuneet. Valtimotautitapahtumien riskiryhmään kuuluvien kolesterolisuositukset ovat muuta väestöä tiukemmat, mutta heidän kolesterolitasoistaan ei ole tähän mennessä julkaistu väestötason tietoja.

Teija Väistö - Pia Pajunen - Pekka Jousilahti - Tiina Laatikainen, Kennet Harald - Erkki Vartiainen - Veikko Salomaa

Hamiltonin asteikko masennuksen seurannassa käyttökelpoinen yleislääkärin työkalu

Tuore masennuksen Käypä hoito -suositus pitää oiremittareita tarpeellisina myös perusterveydenhuollossa seurattaessa hoidon tehoa. Hamiltonin masennusasteikkoa pidetään käyttökelpoisena, mutta suomalaiset tutkimustulokset asteikon herkkyydestä ja tarkkuudesta puuttuvat.

Heimo Viinamäki - Kirsi Honkalampi - Heli Koivumaa-Honkanen, Kaisa Haatainen - Antti Tanskanen - Leo Niskanen, Tommi Tolmunen - Jukka Hintikka

Varhaisen ravitsemusneuvonnan vaikutus lasten seerumin rasva-arvoihin ja kasvuun STRIP-projektissa

Sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, kun valtimoiden seinämiin alkaa muodostua rasvajuosteita. Taudin primaaripreventio tulisikin aloittaa jo nuorella iällä.

Tuuli Kaitosaari - Tapani Rönnemaa - Jorma Viikari - Hanna Lagström, Harri Niinikoski - Maarit Hakanen - Olli Simell

Menorragian hysteroskooppinen hoito

Kohtuontelon tähystyksessä tehtävä kohdun limakalvon ja samanaikainen myoomien tai polyyppien poisto on yksi hoitovaihtoehto runsaasta kuukautisvuodosta kärsiville potilaille. Tutkimme tämän toimenpiteen onnistumista, pitkäaikaistuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Riikka Helin - Kari Nieminen - Anne Kalvas - Pentti K. Heinonen

Tupakoinnin ehkäisyohjelman vaikutukset Helsingin yläasteilla

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida koulu- ja yhteisöpohjaisen ehkäisyohjelman vaikutuksia yläasteikäisten nuorten tupakointiin.

Erkki Vartiainen - Marjaana Pennanen - Ari Haukkala, Kerttu Tossavainen - Riku Lehtovuori

Mini-interventio pitkittyneen selkäkivun hoidossa Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

Onko mini-interventio kustannusvaikuttava tapa hoitaa pitkittynyttä, konservatiivisesti hoidettavaa epäspesifistä selkäkipua?

Kaija Karjalainen - Antti Malmivaara - Timo Pohjolainen, Risto P. Roine - Pertti Mutanen

Suomalaisten nuorten terveys 1977-2003

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin paraneminen on Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoitteita. Nuorten terveystapatutkimuksen valtakunnallisissa postikyselyaineistoissa seurataan 12-18-vuotiaiden terveyden kehitystä.

Arja Rimpelä - Susanna Rainio - Lasse Pere - Lea Saarni, Susanna Kautiainen - Riittakerttu Kaltiala-Heino, Tomi Lintonen - Matti Rimpelä

Työuupumus Suomessa Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia

Työelämän vaatimukset ja muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Pitkä altistuminen huonoille psykososiaalisille työoloille lisää terveyden heikentymisen todennäköisyyttä. Työuupumus kehittyy jatkuvan työstressin seurauksena. Sen esiintyvyyttä ja muutoksia väestötasolla on tutkittu vain vähän.

Kirsi Ahola - Teija Honkonen - Raija Kalimo, Erkki Nykyri - Arpo Aromaa - Jouko Lönnqvist