Akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkehoito Lasten psyykenlääkehoidot ovat yleistyneet viime vuosikymmenien aikana, ja lääkkeitä käytetään usein virallisista käyttöaiheista poiketen. Tutkimustietoa useista psyykenlääkeryhmistä lasten mielenterveysongelmien hoidossa on vähän, samoin lasten psyykenlääkkeiden käytöstä Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkitystä sekä lääkkeiden käytön yleisyyttä suhteessa oireiluun. Anna-Kaisa Talka, Kirsti Kumpulainen Alkuperäistutkimus 1-2/2015 Kommentteja
Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta Mielenterveyden häiriö on yleinen työkyvyttömyyden syy nuorilla aikuisilla, mutta ilmiötä on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata mielenterveyden häiriön vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä (kuntoutustuki) olleiden nuorten aikuisten demografista taustaa, sairauden kliinisiä piirteitä ja siihen saatua hoitoa. Kirsi Ahola, Matti Joensuu, Pauliina Mattila-Holappa, Katinka Tuisku, Jussi Vahtera, Marianna Virtanen Alkuperäistutkimus 50-52/2014 Kommentteja
Miksi nainen ei osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan? Seulontaohjelman tulee tavoittaa riittävän suuri osa kohdeväestöstä ollakseen vaikuttavaa. Osallistuvuus kohdunkaulan syövän seulontoihin on Suomessa jäänyt alle 70 %:iin. Toisaalta ohjelman ulkopuolella otetaan runsaasti papakokeita myös seulontaikäisiltä naisilta. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, miksi naiset eivät osallistu joukkotarkastuksiin. Tietoa voidaan käyttää joukkotarkastustoiminnan kehittämiseen. Meri Niironen, Tytti Sarkeala, Ahti Anttila, Pekka Nieminen, Tapio Luostarinen, Anni Virtanen Alkuperäistutkimus 48/2014 Kommentteja
Cochrane-katsausten käyttö Käypä hoito -suosituksissa Cochrane-katsaukset muodostavat keskeisen osan hoitointerventiotutkimuksista tehdyistä systemaattisista katsauksista. Niiden käytön on todettu olevan vaihtelevaa kliinisissä hoitosuosituksissa. Tämän analyysin tarkoituksena oli selvittää Cochrane-katsausten käyttöä Käypä hoito -suosituksissa sekä muiden systemaattisten katsausten tai meta-analyysien käyttöä pienessä osajoukossa hoitosuosituksia. Jesper M. Kivelä Alkuperäistutkimus 44/2014 Kommentteja
Vastasyntyneiden varhaiset GBS-infektiot TAYS:ssa 2010-2013- seulontakäytännön muutoksen vaikutukset Streptococcus agalactiae (GBS) on yleisin vastasyntyneiden sepsiksen ja meningiitin aiheuttaja. Suurin osa infektioista voidaan ehkäistä antamalla synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi valituille synnyttäjille. Mikrobilääkeprofylaksi voidaan antaa synnyttäjän riskitekijöiden tai osoitetun bakteerikantajuuden perusteella. Tässä tutkimuksessa selvitimme, kuinka siirtyminen riskitekijälähtöisestä ehkäisystrategiasta viljelyseulontaan vaikutti vastasyntyneiden varhaisten Streptococcus agalactiae -sepsisten esiintyvyyteen, äitien ja lasten infektiosairastavuuteen sekä antibioottien kulutukseen. Krista Kautiala, Riina Jernman, Outi Tammela, Risto Vuento, Jukka Uotila Alkuperäistutkimus 43/2014 Kommentteja
Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia Tutkimuksessa on selvitetty seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella otettujen Papa-näytteiden lukumäärä, kustannukset ja peittävyys. Kohdunkaulan syövän valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien testien lisäksi Suomessa tehdään ohjelman ulkopuolella runsaasti Papa-kokeita. On kuitenkin ollut epäselvää, kuinka usein ja minkä ikäiset naiset käyvät ohjelman ulkopuolisissa Papa-kokeissa ja mikä on seulontaohjelman ja sen ulkopuolisten Papa-kokeiden kokonaispeittävyys. Etenkään ohjelman kohdeväestön ulkopuolisille ikäryhmille (alle 30-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) tehtyjen Papa-kokeiden peittävyydestä ei ole ollut tietoa. Heini Salo, Pekka Nieminen, Terhi Kilpi, Kari Auranen, Tuija Leino, Simopekka Vänskä, Petri Tiihonen, Matti Lehtinen, Ahti Anttila Alkuperäistutkimus 39/2014 Kommentteja
Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla on suuri merkitys potilaan elämänlaadun ja elinmuutosten ehkäisemisen kannalta. Syitä potilaiden vaihtelevaan onnistumiseen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ei tarkkaan tunneta. Selvitimme, miten usein tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapainossa tapahtuu merkittävä paraneminen ja mitkä tekijät ovat tähän yhteydessä. Laura Kivelä, Matti Salo, Päivi Keskinen Alkuperäistutkimus 38/2014 Kommentteja
Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria Tutkimuksessa selvitettiin koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kehitystä 30-74-vuotiailla suomalaisilla vuodesta 2000 vuoteen 2011. Kirsi Talala, Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Sakari Karvonen, Tomi Mäki-Opas, Kristiina Manderbacka, Jaana Suvisaari, Päivi Sainio, Harri Rissanen, Otto Ruokolainen, Antero Heloma, Seppo Koskinen Alkuperäistutkimus 36/2014 Kommentteja
Tyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua Tyypin 2 diabeteksen hoito on Suomessa pääasiassa terveyskeskusten vastuulla. Toistaiseksi on saatu varsin vähän tutkimustietoa tyypin 2 diabeteksen hoidon laadusta perusterveydenhuollossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on alueellisen potilastietojärjestelmän tietoja hyödyntäen kuvata tyypin 2 diabetespotilaiden seurantaa ja hoidon laatua Pohjois-Karjalassa. Hilkka Tirkkonen, Maija Sikiö, Päivi Kekäläinen, Tiina Laatikainen Alkuperäistutkimus 34/2014 Kommentteja
Sepelvaltimotaudin kajoavia toimenpiteitä koskevien rekisteritietojen luotettavuus ja kehityssuunnat 1994-2011 Uudet sepelvaltimotaudin hoitosuositukset esittävät äkillisten kohtausten hoidon perustaksi kajoavaa hoitoa. Tiedot sepelvaltimotaudin hoidossa tapahtuneista muutoksista ovat toistaiseksi puutteellisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) toimenpidetietojen luotettavuus ja kattavuus, sekä kuvata kajoavien sydäntoimenpiteiden kehityssuuntia Suomessa ajanjaksolla 1994-2011. Markku Mähönen, Arto Pietilä, Aki S. Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y. Antero Kesäniemi, Veikko Salomaa Alkuperäistutkimus 33/2014 Kommentteja
Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI 2012 -väestötutkimuksessa Suomessa väestön terveyttä on seurattu FINRISKI-tutkimuksessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Tässä tutkimuksessa raportoidaan vuoden 2012 FINRISKI-tutkimukseen osallistuneiden tyypin 2 diabetespotilaiden hoitotasapaino. Pia Pajunen, Tiina Laatikainen, Jouko Sundvall, Erkki Vartiainen, Markku Peltonen Alkuperäistutkimus 23/2014 Kommentteja
Sairaalloisen lihavuuden ryhmähoito on tuloksellista HYKS:n Meilahden sairaalassa on hoidettu sairaalloista lihavuutta vuodesta 1984 lähtien, mikä mahdollistaa potilasmateriaalin muutoksen, hoidon tulosten ja pysyvyyden tarkastelun lähes kolmen vuosikymmenen ajalta. Mirjam Rongonen, Päivi Karpakka, Pertti Mustajoki, Timo Sane, Kirsi Pietiläinen Alkuperäistutkimus 22/2014 Kommentteja
Käsien desinfektiossa on parantamisen varaa leikkausosastoilla Leikkausta edeltävään käsien desinfektioon suositellaan kirurgisen käsienpesun tilalle kirurgista käsien alkoholidesinfektiota. Se on nopea ja ihoystävällinen, mutta vaatii oikean tekniikan hallitsemisen. Tutkimuksessamme selvitettiin kirurgisen käsidesinfektion toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden leikkausosastoilla. Esa Rintala, Erkki Laurikainen, Anne-Mari Kaarto, Marianne Routamaa Alkuperäistutkimus 21/2014 Kommentteja
Lääkärien kokemuksia potilaana Lääkäreillä on tapana hoitaa itse oireitaan ja jatkaa työntekoa sairaanakin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia lääkäreillä on ollut, kun he ovat itse olleet potilaana. Eliisa Mäenpää, Irma Virjo Alkuperäistutkimus 19/2014 Kommentteja
Pyöräily alkoholin vaikutuksen alaisena lisää pään vamman riskiä Suurin osa polkupyöräilijöiden tapaturmista jää Tilastokeskuksen virallisen tieliikenneonnettomuustilaston ulkopuolelle. Alkoholin vaikutuksen alaisena pyöräilevien tapaturmista ja niiden seurauksista tiedetään hyvin vähän. Noora Airaksinen, Ilona Nurmi-LÜThje, Peter LÜThje Alkuperäistutkimus 18/2014 Kommentteja
Transobturatorinen inkontinenssileikkaus (TVT-O) naisten virtsankarkailun hoidossa Virtsankarkailu on merkittävä naisten terveysongelma. Ponnistuskarkailu on yleisin virtsankarkailutyyppi, ja sitä arvioidaan olevan yli puolella kaikista naisista, jotka kärsivät karkailusta. Virtsankarkailua voidaan hoitaa joko konservatiivisesti tai operatiivisesti. Vain ponnistukseen liittyvää karkailua voidaan korjata leikkauksella. TYKS:ssa on käytetty vuodesta 2004 alkaen vähän kajoavaa TVT-O (tension-free vaginal tape obturator) -leikkaustekniikkaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TYKS:ssa vuosina 2004-2011 tehtyjen TVT-O-leikkausten onnistumista. Eija Laurikainen, Katri Niemi Alkuperäistutkimus 14/2014 Kommentteja
Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa Lapsuusiällä alkava lääkeresistentti vaikea epilepsia haittaa lapsen kognitiivista kehitystä ja lisää merkittävästi hoidon tarvetta. Leikkaushoito on mahdollista, jos epilepsiapesäke pystytään paikantamaan, eikä sen poisto aiheuta potilaalle lähtötilanteeseen verrattuna merkittävää haittaa. Laajimmillaan leikkaus käsittää koko aivopuoliskon poiston, mutta nykyään se tehdään yleensä katkaisemalla aivopuoliskon hermoyhteydet (ns. hemisfärotomia). Näitä leikkauksia on tehty HYKS:ssä vuodesta 1991 alkaen, mutta tuloksia ei ole aikaisemmin raportoitu. Eija Gaily, Hanna Hellén, Liisa Metsähonkala, Atte Karppinen, Aki Laakso, Göran Blomstedt Alkuperäistutkimus 12/2014 Kommentteja
Kokemukselliset oppimismenetelmät edistävät lääketieteen opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kokemukselliset oppimismenetelmät ovat vuorovaikutusosaamisen oppimisessa tehokkaampia kuin luennot tai mallioppiminen. Kokemuksellisista oppimismenetelmistä on kuitenkin vähän vertailututkimusta, eikä aiemmissa tutkimuksissa ole kiinnitetty laajasti huomiota menetelmien erityispiirteisiin. Tässä tutkimuksessa kuvataan ja verrataan lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä työpajateatterin, simuloitujen potilaiden ja roolipelin erityispiirteistä sekä menetelmien soveltuvuudesta vuorovaikutusosaamisen oppimiseen. Vuorovaikutuskoulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan itsearvioitujen oppimistulosten ja asenteiden muuttumisen näkökulmista. Jonna Koponen, Eeva Pyörälä Alkuperäistutkimus 6/2014 Kommentteja
TyöOptimi-kysely auttaa tunnistamaan työssäkäyvän kognitiivisia ja muistioireita Yksilön tiedonkäsittelyn ongelma työelämässä heijastuu stressioireina. Työikäisenä koetut tiedonkäsittelyn oireet kaksinkertaistavat myöhemmän iän muistisairauden riskin. Työterveyshuollossa ei aiemmin ole ollut käytettävissä muistioireilun varhaisvaiheen mittaria. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kirjoittajan (HA) kehittämän TyöOptimi-kyselyn käyttökelpoisuutta tiedonkäsittely- ja muistioireiden varhaisvaiheen tunnistamisessa ja seurannassa. Heini Ahveninen, Jyrki Rintala, Jyrki Ollikainen, Jaana Suhonen, Heikki Arola Alkuperäistutkimus 4/2014 Kommentteja
Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito - päivitettyä tietoa uusista tutkimuksista Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarisesta hoidosta julkaistiin Lääkärilehdessä HALO-katsaus viime huhtikuussa, ja sitä täydennetään tässä kolmen satunnaistetun tutkimuksen tuloksilla. Satu Mustanoja, Johanna Pekkola, Heikki Numminen, Eeva Mäkinen Alkuperäistutkimus 4/2014 Kommentteja
Onko psykiatrian erikoislääkäritentti nippelivisa? Terveydenhuolto Onko psykiatrian erikoislääkäritentti nippelivisa? Tentin reputtaa liki joka kolmas, mutta selitys ei ehkä kuitenkaan löydy erityisen vaikeista kysymyksistä.
Soten kansallinen ohjaus otti ensiaskelia Terveydenhuolto Soten kansallinen ohjaus otti ensiaskelia STM on käynyt ensimmäiset neuvottelut hyvinvointialueiden kanssa.
Pohjanmaalla suurin kipukohta on henkilöstöpula Kliininen työ Pohjanmaalla suurin kipukohta on henkilöstöpula – Onnistumisena pidän sitä, että prosessi on lähentänyt kuntia, kertoo johtajaylilääkäri Peter Nieminen.
Kela linjasi korvauksista uudestaan Terveydenhuolto Kela linjasi korvauksista uudestaan Hyvinvointialueen tiloissa järjestetyn yksityisen sairaanhoidon korvaamista jatketaan.
Nuorten stressi lisääntynyt Ruotsissa Terveydenhuolto Nuorten stressi lisääntynyt Ruotsissa Terveystottumuksia koskeva kysely kertoo, että koululaisten hyvinvointi on heikentynyt.
Tekonivel ei yksistään riitä perusteeksi panoraamaröntgenille Kliininen työ Tekonivel ei yksistään riitä perusteeksi panoraamaröntgenille Palkon kriteeriluonnoksen mukaan tutkimus on oikeutettu, kun se on tarpeen osana hammaslääkärin tekemää suun terveydentilan arviota.