Sepelvaltimopotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa

Potilaskeskeinen hoito on yksi yleislääketieteen ydinosaamisalueista. Sillä on yhteys sekä potilastyytyväisyyteen että hoidon onnistumista mittaaviin päätetapahtumiin. Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata sepelvaltimotautia sairastavien suomalaisten terveyskeskuspotilaiden arvioiden perusteella sitä, kuinka potilaskeskeinen hoito terveyskeskuksissa onnistuu.

Aki Kuusisto, Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo

Keuhkovaltimoiden verenpainetauti ja krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti
Harvinaiset, mutta tärkeät kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajat

Keuhkovaltimoiden verenpainetauti (PAH) on harvinainen ja vakava sairaus, jonka lääkehoito on kehittynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti (KTEPH) kehittyy noin 1-4 %:lle keuhkoembolian sairastaneista. Se tulee tunnistaa muista kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajista, koska siihen on olemassa tehokas kirurginen hoito, keuhkovaltimoiden endarterektomia.

Katriina Kahlos, Maija Halme, Anu Turpeinen, Tom Pettersson, Maila Turanlahti, Riitta Luosujärvi, Pentti Korhonen, Tapani Vihinen, Maija Kaartinen, Kirsi Majamaa-Voltti, Eija-Riitta Salomaa, Markku Kupari

Voi ja sydäninfarktiriski

Alustavien FINRISKI 2012 -väestötutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten rasvan käytössä on tapahtunut selvä muutos viiden viime vuoden aikana ja yhä useampi käyttää voita ja voipohjaisia rasvaseoksia päivittäin. Tyydyttyneen rasvan saannin lisääntyminen on nostanut esiin huolen sen mahdollisista kansanterveysvaikutuksista. Tämän tutkimus selvitti voin käytön yhteyttä sydäninfarktiriskiin suomalaisessa seuranta-aineistossa.

Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jyrki Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982-2012

Suomessa väestön verenpainetasoja on seurattu FINRISKI-tutkimuksessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Tässä tutkimuksessa raportoidaan systolisen ja diastolisen verenpaineen tasojen ja kohonnutta verenpainetta sairastavien osuuksien muutokset väestössä vuodesta 1982 vuoteen 2012. Lisäksi raportoidaan lääkehoidossa ja hyvässä hoitotasapainossa olevien osuudet vuodesta 1997 vuoteen 2012.

Tiina Laatikainen, Antti Jula, Mika Kastarinen, Veikko Salomaa, Katja Borodulin, Kennet Harald, Markku Peltonen, Pekka Jousilahti, Erkki Vartiainen

Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa

Päivystyspoliklinikoille tulevista nuorista tapaturmapotilaista ei ole systemaattisesti kerättyä ja analysoitua kansallista tietoa. Nuorten tapaturmia edeltää usein alkoholin käyttö. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää 15-29-vuotiaiden nuorten tahalliset ja tahattomat tapaturmat ja niihin liittyvät tekijät. Tieto käytetään tapaturmien ehkäisyyn.

Kirsi-Marja Karjalainen, Ilona Nurmi-LÜThje, Kalevi Karjalainen, Peter LÜThje

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä - D2D-väestötutkimus 2007

D-vitamiinin puutos on yhdistetty useiden kroonisten sairauksien riskiin. Melko harvassa ­tutkimuksessa on kuitenkaan huomioitu D-vitamiiniin yhdistyviä tekijöitä, joten todellisen pato­fysiologisen yhteyden olemassaolo on epävarmaa. Joidenkin suomalaisten väestöryhmien D-vitamiinitilannetta on selvitetty useissa tutkimuksissa, mutta tarkkaan ei tiedetä, kuinka yleistä D-vitamiinin puutos on suomalaisilla aikuisilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuuteen [S-25(OH)D] yhdistyviä fyysisiä ja elämäntapoihin liittyviä tekijöitä sekä selvitettiin D-vitamiinin puutoksen yleisyyttä suomalaisessa väestötutkimusaineistossa.

Maija Miettinen, Leena Kinnunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla

Vaikka lonkkamurtumapotilaalla on suurentunut riski kaatua uudestaan ja saada uusi lonkkamurtuma, toteutuvat kaatumisten ja uusien murtumien ehkäisy huonosti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaatumisten riskitekijöiden esiintyvyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa niihin geriatrian poliklinikalla toteutetussa lonkkamurtumapotilaiden kokonaisvaltaisessa arvioinnissa.

Maria Korpi, Tiina Luukkaala, Pirkko Jäntti, Esa Jämsen, Sirkka-Liisa Tuurihalme, Anneli Risku, Kaisu Haanpää, Pekka Jokipii, Maria Nuotio

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011

Euroopan tautikeskuksen (ECDC) ja Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämä prevalenssitutkimus, johon osallistuvat kaikki Euroopan unionin maat, tehtiin Suomessa loka-marraskuussa 2011. Edellinen kattava prevalenssitutkimus suomalaisissa akuuttisairaaloissa tehtiin vuonna 2005. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä ja mikrobilääkkeiden käyttöä sekä tunnistaa mahdollisia ongelma-alueita.

Tommi Kärki, Outi Lyytikäinen

Lääkäri sairaana työssä

Lääkärien tiedetään työskentelevän myös sairaana ollessaan. Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluksessa olevat lääkärit saavat palkkaa sairauspäiviltäkin. Siksi voisi olettaa heidän jäävän sairastuessaan kotiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osuus lääkäreistä oli ­työskennellyt sairaana joskus tai viimeksi kuluneen vuoden aikana, millaisia oireita heillä oli ollut viimeisimmän sairauden aikana ja miksi he työskentelivät sairaana.

Eliisa Mäenpää, Irma Virjo

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla

Ylipaino on sekä tyypin 2 diabeteksen taustasyy että sen ennusteeseen vaikuttava tekijä. Lihavuuden aste vaikuttaa merkittävästi diabetespotilaiden hoitoon. Meillä on pitkältä ajalta tietoa koko väestön painon kehityksen linjoista Suomessa, mutta diabetespotilaiden painoon liittyviä tutkimuksia on vähän. Emme tiedä väestötasolla, kuinka suuri osa potilaista on ylipainoisia ja eriasteisesti lihavia. Tässä tutkimuksessa kuvataan ylipainon ja eriasteisen lihavuuden esiintyvyyttä tyypin 2 diabetes­potilailla suomalaisessa väestötutkimusaineistossa.

Pia Pajunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Satu Männistö, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Juha Saltevo, Jouko Sundvall, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Johan Eriksson, Markku Peltonen

Tuhkarokon paluu keväällä 2011

Euroopan huonontunut tuhkarokkotilanne on heijastunut myös Suomeen. Viimeisen 15 vuoden aikana tuhkarokkotapauksia on ollut 0−5 vuodessa, ilman yhtään kotimaista tartuntaa ennen vuotta 2011. Vuoden 2011 heinäkuun loppuun mennessä tuhkarokkotapauksia oli jo 20.

Irja Davidkin, Eeva Ruotsalainen, Liisa Kalliokoski, Juha Salonen, Jaana Syrjänen, Hannele Kotilainen, Eeva Salo, Teija Korhonen, Mia Kontio, Eeva Pekkanen, Outi Lyytikäinen

Rintasyöpä paranee, mutta potilaat lihovat

Painonnousu diagnoosin jälkeen on yleinen ongelma rintasyöpäpotilailla. Tutkimme diagnoosin­jälkeistä painonmuutosta ja sen riskitekijöitä rintasyöpäpotilailla. Oletuksena oli, että rintasyöpä­potilaat lihovat hoitojen jälkeen ja että paino pysyy korkeampana myös pidemmän seuranta-ajan jälkeen. Lisäksi oletimme, että hoidoilla aiheutetut hormonaaliset muutokset ovat yhteydessä ­painonnousuun.

Riikka Ulander, Tiina Luukkaala, Minna Tanner, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030