Suomalainen neurologi ottaa huomioon Käypä hoito -suosituksen MS-potilaan hoidossa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Käypä hoito -suosituksen mukaisen diagnostiikan ja hoidon toteutumista. Erityisesti selvitettiin, sovelletaanko McDonaldin uusittuja kriteereitä MS-taudin diagnostiikassa ja käytetäänkö neutraloivien vasta-aineiden vaikutusta määrittäviä testejä beetainterferonihoidon biologisen aktiivisuuden määrittämisessä.

Irina Elovaara, Juha-Pekka Erälinna, Hanna Kuusisto, Tuula Pirttilä ‡, Mauri Reunanen, Juhani Ruutiainen, Jaana Suhonen

Aktiivisen hoidon tulee jatkua päivystysleikkauksen jonotusaikanakin

Päivystystoiminnan liikennevalo-ohjaus Meilahden sairaalassa on osoittautunut toimivaksi. Osa kiireettömäksi luokitelluista potilaista ei kuitenkaan pääse hoitoon tavoiteajassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia ovat potilaat, jotka joutuvat odottamaan päivystysleikkausta yli tavoiteajan, ja miten heitä hoidetaan odotusaikana.

Kalle Lehtomäki, Leila Niemi-Murola, Tuula Kurki, Ari Leppäniemi, Irma Jousela

Lääkäri 2008 - uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Nuoren lääkärin vanhemmat yhä useammin lääkäreitä

Lääkäri 2008 -tutkimus on jatkoa tutkimuksille Nuori lääkäri 88, Lääkäri 93, Lääkäri 98 ja Lääkäri 2003. Yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa on 20 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat heijastuneet lääkärien työskentelyolosuhteisiin ja sijoittumiseen työmarkkinoilla. Myös lääkärikunnan demografinen rakenne on muuttunut.

Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Jukka Vänskä, Irma Virjo, Hannu Halila, Mauri Isokoski, Juho Ruskoaho, Santero Kujala, Kari Mattila

Käypä hoito -suositusten toteutuminen Keski-Suomen muistipotilaiden hoitoketjussa

Alzheimerin taudin diagnostiikkaan ja lääkehoitoon annettiin Käypä hoito -suositus v. 2006. Suosituksen pohjalta päivitettiin keskisuomalaiset muistipotilaan tutkimuksen ja hoidon ohjeet v. 2007. Paikallisena yhteistyöprojektina selvitettiin, kuinka alueellinen hoitoketjusuositus toimi käytännössä v. 2008. Tutkijoita kiinnosti erityisesti muistioireiden tunnistus ja diagnostiikkakäynti muistipoliklinikassa.

Pertti Karppi, Terhi Rahkonen, Aimo Rissanen, Sointu Puuronen, Katariina Kalliopohja, Jaana Suhonen

Myönteiset kokemukset rohkaisevat osasairaus-päivärahan käyttöön

Osasairauspäiväraha otettiin käyttöön Suomessa vuoden 2007 alussa. Toistaiseksi etuutta on käytetty selvästi ennakoitua vähemmän. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa yleiskuva osasairauspäivärahaa vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla saaneista henkilöistä, selvittää järjestelmän toimivuutta heidän näkökulmastaan ja kartoittaa sitä, missä määrin he ovat kyenneet palaamaan kokoaikaiseen ansiotyöhön osasairauspäivärahakauden jälkeen.

Johanna Kausto, Lauri Virta, Kari-Pekka Martimo, Eira Viikari-Juntura

Diagnoosien kirjaamisessa puutteita perusterveydenhuollossa

Jotta perusterveydenhuollon toimintaa voidaan seurata ja kehittää, toiminnan sisältö pitää kuvata. Siksi lääkärien ja hoitajien on kirjattava strukturoidusti jokaisen potilaskäynnin/-kontaktin syy sekä mahdolliset toimenpiteet ja tutkimukset. On tärkeää, että käyntisyyn määrittää terveydenhuollon ammattilainen, ei potilas.

Liisa Klemola, Eeva Ketola, Martti Virtanen, Ilkka Vohlonen

Kehittämistyössä tarvitaan täsmällisiä termejä

Mitä tarkoittaa hoitoprosessi? Entä toimintaohje? Sairaanhoitopiirien kehittämistyössä käytetään runsaasti termejä, jotka kukin käsittää tavallaan. Monitulkintaisuus tekee yhteistyöstä hankalaa. Pirkanmaalla joukko terveydenhuollon asiantuntijoita on tarttunut ongelmaan ja muokannut sekä täydentänyt olemassa olevaa terminologiaa kehitystyötä varten.

Isto Nordback, Matti Salo, Doris Holmberg-Marttila, Hannu Päivä, Teija Liimatainen, Timo Porkkala, Minna Kaila

Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset vuonna 2007

Kouluterveydenhuoltoa on uudistettu kehittämällä laaja terveystarkastus, jossa näkökulma laajenee oppilaan fyysisestä tarkastuksesta psykososiaaliseen hyvinvointiin ja perheen ja kouluyhteisön huomioon ottamiseen. Vuonna 2004 annetun Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan peruskoulun aikana tulee kaikille oppilaille tehdä kolme laajaa terveystarkastusta. Tässä artikkelissa tutkitaan laajojen terveystarkastusten toteutumista terveyskeskuksissa vuonna 2007 ja verrataan tätä laatusuositukseen.

Hanna Happonen, Vesa Saaristo, Arja Rimpelä, Matti Rimpelä

Tietoja terveysosoittimista terveytemme.fi-sivustolta

- Kuntien lakisääteinen velvoite on seurata väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin. Eri politiikka- ja terveysohjelmissa on esitetty seurattavaksi erilaisia, osittain päällekkäisiäkin terveysosoittimia, ja väestöryhmittäistä tietoa on heikosti saatavissa.

Pia Pajunen, Timo Koskela, Seppo Koskinen, Risto Kaikkonen, Tuija Martelin, Suvi Parikka, Tiina Laatikainen, Antti Uutela, Arpo Aromaa

Kansallinen terveysarkisto - vajaa vuosi aikaa liittymiseen Osa II: Mitä ongelmia järjestelmän käyttöönotossa ennakoidaan?

Laki velvoittaa julkisen terveydenhuollon yksiköitä ja potilaskertomustietoja sähköisesti arkistoivia yksityisiä lääkäripalvelun tuottajia liittymään Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa) 1.4.2011 mennessä. Rakenteeltaan monimutkaiseen arkistoon liittyminen vaatii resursseja.

Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Päivi Hämäläinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030