Tehohoitokapasiteetin turvaaminen HYKS:ssa influenssa A(H1N1)v -pandemian ensimmäisessä aallossa

- A(H1N1)v-pandemia aiheutti nopean kuormitushuipun tehohoitoon.

Anne Kuitunen, Irma Jousela, Veli-Jukka Anttila, Eeva Ruotsalainen, Ville Valtonen, Caj Haglund, Jorma Sipponen, Krister Höckerstedt, Kimmo Taari, Mauri Lepäntalo, Esko Kemppainen, Olli Kirvelä, Reijo Haapiainen

Mitä hoitoilmoitukset kertovat potilasturvallisuudesta?

Potilasturvallisuus on Suomessa entistä suuremman huomion kohteena. Hoitoon liittyvien haittavaikutusten määrää voidaan arvioida sairaaloiden hoitoilmoitusjärjestelmän (HILMO) avulla. Kirjaamiskäytäntöjen epäyhtenäisyyden ja puutteiden vuoksi haittavaikutusten kirjaamissääntöjä ja ohjeita muutettiin vuonna 2005. Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella, miten haittavaikutukset on HILMO-järjestelmään kirjattu aikaisemmin ja arvioida, toiko uusi ohjeisto kirjaamiseen muutoksia. Selvitys on HILMO-järjestelmän käytettävyyden ja kehittämistarpeiden arviointia.

Hannu Rintanen, Päivi Hämäläinen, Minna Kaila, Tuula Kokkola, Lauri Vuorenkoski

Taloudellisen arvioinnin asema terveydenhuollon menetelmien käyttöönotossa
Esimerkkinä kansallinen rokotusohjelma

- Uuden rokotteen sisällyttäminen kansalliseen rokotusohjelmaan edellyttää muun muassa kustannusvaikuttavuuden arviointia.

Juha Laine, Erkki Soini, Janne Martikainen

Mitä levinneen munuaissyövän hoito maksaa?
Interferonilla hoidettujen potilaiden hoitokustannukset Suomessa

Syövänhoitoon kehitetään jatkuvasti uusia hoitomuotoja, joiden kustannuksista tarvitaan vertailutietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää levinnyttä munuaissyöpää sairastavien, alfa-interferonilla (IFN) hoidettujen, potilaiden hoidon kokonais- ja osakustannuksia. Uusien hoitomuotojen kustannuksia ja tuloksellisuutta voidaan verrata interferonihoitoon, kun kustannusanalyysi on sen osalta tehty.

Riikka-Liisa Vuorinen, Timo Purmonen, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Maria Lapela, Seppo Pyrhönen

Astman hinta Suomessa 1987-2005
Pitkäaikaissairauden hoidon kustannukset ja taloudelliset hyödyt

Terveydenhuollon hallittu ohjaus edellyttää tautikohtaisia kustannustarkasteluja. Tätäkin tärkeämpää on arvioida sairauksien hoidosta potilaille ja yhteiskunnalle koituvia hyötyjä. Maamme rekisteriaineistot ja väestötutkimukset tarjoavat hyvän tietopohjan tähän, joskin terveydenhuollon monikanavainen rahoitus vaikeuttaa kokonaiskustannusten arviointia. Tutkimuksessa arvioitiin pitkäaikaisen sairauden eli astman hoidon tehostumisella saavutettuja yhteiskunnallisia hyötyjä.

Eeva Reissell, Fredrik Herse, Janne Väänänen, Jussi Karjalainen, Timo Klaukka (‡), Tari Haahtela

Ulkoistetun avosairaanhoidon toimivuus ja tulokset Kouvolassa

Useat kunnat ovat ulkoistaneet perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalvelujaan ratkaistakseen terveyskeskuslääkärien rekrytointiongelman. Kouvolan seudulla yksityinen yritys on tuottanut avosairaanhoidon lääkäripalveluja vuodesta 2007. Tämän selvityksen tarkoitus oli tutkia uutta ja entistä toimintamallia sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin tehty vastaavaa perusterveydenhuollon oman toiminnan ja ostopalvelun vertailua.

Ilkka Vohlonen, Mikko Komulainen, Arto Vehviläinen, Mikko Vienonen

Kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavien elämänlaatu ja hoitokäytännöt

Terveydenhuollon tasa-arvoisen toteutumisen tärkeä edellytys on yhtenäinen hoitokäytäntö eri puolilla maata. Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu suuria alueellisia vaihteluja joidenkin sairauksien hoitotavoissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavien potilaiden hoitokäytäntöjä eri yliopistosairaanhoitopiireissä ja verrata, miten mahdolliset eroavaisuudet heijastuvat potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Johanna Haapamäki, Risto P Roine, Ulla Turunen, Martti A Färkkilä, Perttu E T Arkkila

Uudet protetisointikäytännöt tehostavat amputaatiopotilaiden kuntoutusta

- Amputaatiopotilaan kuntoutusohjeistuksen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun protetisointiin liittyviä hoitokäytäntöjä uusittiin.

Kirsi Piitulainen, Jari Ylinen

Aivoverenkiertohäiriön alkuvaiheen kuntoutuksessa suuria vaihteluja Selvitys AVH:n sairastaneiden kuntoutuspalveluista Suomessa

Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden edellisestä valtakunnallisesta kuntoutusselvityksestä on kulunut jo yli 20 vuotta. Uusi kartoitus AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen toteutumista tehtiin vuonna 2006.

Teemu Takala, Sinikka H. Peurala, Terttu Erilä, Tiina Huusko, Tiina Viljanen, Aarne Ylinen, Juhani Sivenius

Verkkokurssi avuksi erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun

- Henkilökohtainen erikoistumissuunnitelma auttaa lääkäriä hahmottamaan omien erikoistumisopintojensa sisällöt ja aikataulut.

Marianne Turunen, Eija Lönnroos, Päivi Meriranta, Kimmo Tarvainen, Kimmo Räsänen

Kilautanko kaverille vai hyödynnänkö alueellista potilastiedon välityspalvelua?

- Sähköisiä sairauskertomuksia on Suomessa käytössä enemmän kuin useissa muissa maissa, mutta tietojärjestelmät eivät ole keskenään yhteensopivia.

Kari Harno, Maija-Liisa Ihanus

Ketjulähetti välittää tietoa erikoissairaanhoitoon ja terveyskeskuksiin

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kehitettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö- ja täydennyskoulutusmalli. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata malli ja arvioida sen toteutettavuutta.

Riitta Salunen, Tuuli Löfgren, Doris Holmberg-Marttila, Kari Mattila

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi

- Käyttäytymisfenotyypillä tarkoitetaan oireyhtymään liittyvää suurentunutta todennäköisyyttä tietyille persoonallisuuden, käyttäytymisen ja älyllisten toimintojen piirteille tai suurentunutta alttiutta tietyille psykiatrisille häiriöille.

Terhi Koskentausta

Varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttäneet miehet voivat huonosti

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttäneiden psykososiaalista hyvinvointia.

Eija Stengård, Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Maila Upanne, Kai Parkkola, Markus Henriksson

Nuorten miesten psykososiaalinen tukiohjelma vähensi psyykkistä kuormittuneisuutta

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, voidaanko Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -hankkeessa kehitetyllä interventiolla vaikuttaa nuorten miesten psykososiaaliseen hyvinvointiin.

Eija Stengård, Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Maila Upanne, Kai Parkkola, Markus Henriksson

Oikaisu: Onko tietokone vastaanoton aikavaras?

Lääkärilehden numerossa 46/2009 julkaistussa artikkelissa: Winblad I, Hyppönen H, Salo S, Reinikainen K, Reponen J. "Onko tietokone vastaanoton aikavaras" (sivut 3956-9) oli virhe kuviossa 1 sivulla 3957.

Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Sinikka Salo, Katariina Reinikainen, Jarmo Reponen

FullDRG-pohjainen tuottavuuden mittaus erikoissairaanhoidossa

Artikkelissa kuvataan HUS:ssa kehitetyn NordDRG full -ryhmittelyyn perustuvaa tuottavuuden seurantamenetelmää ja sillä saatuja tuloksia. Menetelmää on käytetty sairaalan somaattisten erikoisalojen tuottavuuden seurannassa. Aikaisemmin sairaaloiden käytössä ei ole ollut järjestelmää, jonka avulla tuottavuudesta olisi saatu ajan tasalla olevaa tietoa.

Jorma Lauharanta, Marja Korppi-Tommola

Onko tietokone vastaanoton aikavaras?

Tietokoneesta on tullut lääkärille välttämätön työkalu. Sen katsotaan kuitenkin vievän kohtuuttoman paljon aikaa. Tutkimuksessa mitattiin, kuinka suuri osa potilaalle varatusta ajasta menee tietokoneen käyttöön.

Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Sinikka Salo, Katariina Reinikainen, Jarmo Reponen

Kelan kuntoutuksen piirissä olevien vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelmissa on suuria puutteita

Hyvä kuntoutussuunnitelma varmistaa, että kuntoutuja saa tarvittavan kuntoutuksen. Kuntoutussuunnitelmien sisällön ja laadun selvittäminen on tärkeää hyvien ja vaikuttavien kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseksi potilaille, joilla on aivoverenkiertohäiriö (AVH) - tai multippeliskleroosi (MS) -diagnoosi. Tutkimus on osa vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanketta (VAKE-hanke), jota Kela toteuttaa.

Jaana Paltamaa, Pirjo Knuuttila, Sinikka H. Peurala, Tuulikki Sjögren, Tiina Suomela-Markkanen, Ari Heinonen

PETTU-hanke auditoi terveyskeskuslääkärin työtä tuotteistusta varten Pelkkien käyntimäärien seuranta jättää osan työstä näkymättömiin

Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi -hankkeen (PETTU) tavoitteena on tuotteistaa perusterveydenhuollon toimintaa, jotta sitä voidaan järjestelmällisesti seurata ja arvioida. Tuotteistusta voidaan käyttää myös kilpailutuksen apuna ulkoistamisessa, ja sitä tarvitaan, jos palveluja tuotetaan liikelaitoksena. PETTU-hankkeen auditoinnin tarkoituksena oli selvittää, mihin tehtäviin lääkärin työpäivä jakaantuu, ja hyödyntää tietoa tuotteistuksessa.

Liisa Klemola, Eeva Ketola, Martti Virtanen, Ilkka Vohlonen