Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu
Kaikissa on kehitettävää

Potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt paljon arvostelua. Tutkimuksessa on selvitetty lääkärien kokemuksia sairaaloiden ja terveyskeskusten tietojärjestelmien ongelmista ja hyvin toimivista ominaisuuksista.

Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jukka Vänskä, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Marko Elovainio, Tinja Lääveri

Lääkärit portinvartijoina alueellisen tietojärjestelmän käyttöönotossa

Tutkimuksessa kuvataan aluetietojärjestelmän (SALPA) käyttöönottoa Satakunnan sairaanhoitopiirissä, työntekijöiden arvioita käyttöönotosta ja järjestelmän aiheuttamasta muutoksesta ja hyödystä omassa työssä. Aluetietojärjestelmä on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön asiakaspalvelutilanteissa, joissa potilaasta tarvitaan hoitotietoja toisten organisaatioiden tietojärjestelmistä.

Ilmari Rostila, Paula Asikainen, Kimmo Jarvanne, Tarja Suominen

Päiväkirurgian käytössä ja tuottavuudessa suuria eroja

Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla päiväkirurgisen toiminnan laajuutta ja tuottavuutta suomalaisissa keskussairaaloissa.

Antti Peltokorpi, Paulus Torkki, Jussi Tan, Johanna Aitamurto, Lea Laakso-Salmenhaara, Ilkka Arnala, Jukka-Pekka Mecklin

Lääkärivaje hidastaa hoitoonpääsyä terveyskeskuksissa

Vuonna 2005 potilaiden oikeus kiireettömään hoitoon turvattiin hoitotakuuta koskevalla lainsäädännöllä. Hoitoonpääsyn toteutumista on siitä lähtien seurattu puolivuosittain. Samaan aikaan terveyskeskuksissa on ollut lääkärivajetta, jonka on oletettu vaikuttavan hoitoonpääsyyn. Tässä selvityksessä tutkittiin lääkäritilanteen ja hoitoonpääsyn välistä yhteyttä sekä sitä, miten muut terveyskeskukseen liittyvät tekijät vaikuttivat hoitoonpääsyyn perusterveydenhuollossa.

Piitu Parmanne, Sanna-Mari Saukkonen, Juho Ruskoaho, Satu Vuorio

Vertailuanalyysi yhdenmukaisti muistipotilaiden ajoterveyden arviointia

- Lääkäreille tuli vuonna 2004 velvollisuus ilmoittaa poliisille potilaista, jotka ovat menettäneet ajoterveytensä. Ilmoitusvelvollisuutta koskeviin sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeisiin liittyy kuitenkin tulkintaongelmia muistipotilaiden ajokykyä arvioitaessa.

Terhi Rahkonen, Jaana Suhonen, Pertti Karppi, Tuula Pirttilä ‡

Sairaalan yksiköiden hukattu kapasiteetti käy kalliiksi

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaalan kolmen yksikön kapasiteetin ominaispiirteet ja tarkastella yksiköiden tuottamien toimenpiteiden keskimääräisiä yksikkökustannuksia ja kapasiteetin vajaakäytön kustannuksia.

Tanja Kaarna, John Lindblom, Markku Härmä, Timo Kärri

Terveyskeskuksista löytyy intoa lääkärien ohjaukseen

Lähes kaikki suomalaiset lääkärit työskentelevät perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai erikoislääkärikoulutuksen aikana vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Jakson koulutuksellisena tavoitteena on oppia ymmärtämään perusterveydenhuollon työn omaleimaisuus. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on keskeinen. Ohjauksen kehittämiseksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue suunnitteli ohjaajille koulutusjärjestelmän, jonka toteutettavuus on tässä arvioitu.

Doris Holmberg-Marttila, Irma Virjo, Annikki Savolainen, Kari Mattila

Painehaavapatjainvestoinnin kustannushyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla

Painehaavat ovat yksi esimerkki väestön ikääntymisen aiheuttamista sairauksista. Ne ovat monitahoinen ja kallis ongelma ja kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Painehaavojen syntymistä voidaan ehkäistä hoidollisesti tehokkaiden ja kliinisesti tutkittujen painehaavapatjojen avulla ja oikealla hoidolla. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, mitä hyötyjä ja kustannuksia terveyskeskukselle koituu, jos se investoi tarpeenmukaisiin painehaavapatjoihin jokaiselle potilaalle.

Heidi Peltonen, Mervi Lepistö, Jukka K. Vihersaari

Vaikutusmahdollisuudet ja organisaation oikeudenmukaisuus lääkärintyössä

Työpaikan oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet työssä ovat tärkeitä työympäristöön liittyviä resursseja, joiden on osoitettu olevan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Yhteys on havaittu aiemmin myös lääkäreillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, ovatko määräaikaisissa ja pysyvissä työsuhteissa työskentelevät lääkärit eri asemassa näiden psykososiaalisten resurssien suhteen.

Tarja Heponiemi, Timo Sinervo, Jukka Vänskä, Hannu Halila, Marko Elovainio

Astman sairaalahoito ja päivystyskäynnit laadun indikaattoreina

Vuonna 2008 on aloitettu kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja niiden pahenemisen estämiseen sekä allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten vähentäminen. Kansainvälisessä arviossa on kiinnitetty huomiota astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen suureen määrään Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka käyttökelpoisia astman päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja kuvaavat luvut ovat astman hoidon laatuindikaattoreina.

Paula Kauppi, Miika Linna, Päivi Hämäläinen, Tari Haahtela

Spirometriatutkimusten laatu on Suomessa jo hyvä
Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Spirometria on keuhkojen tuuletustoimintaa selvittävä, terveydenhuollossa laajasti käytetty tutkimus, jolla on keskeinen merkitys astman ja keuhkoahtaumataudin diagnosoinnissa ja seurannassa. Spirometriatutkimukset tehdään nykyään yleensä perusterveydenhuollossa. Suomessa on tehty aikaisemmin kaksi valtakunnallista selvitystä spirometriatutkimusten laadusta.

Anne Pietinalho, Päivi Piirilä, Tuija Poussa, Tuula Lindholm, Aino Siukola, Anssi Sovijärvi

Kansallinen allergiaohjelma vaatii koulutusta ja työkaluja

Suomessa on arvioitu uudelleen allergioiden ehkäisyä ja hoitoa ja aloitettu kansallinen allergiaohjelma 2008-18, jonka koulutus on käynnissä sairaanhoitopiireissä. Ohjelman alkuvaiheessa selvitettiin hoitokäytäntöjä ja hoidon saatavuutta. Ohjelman keskeisiä tavoitteita on lisätä allergisten ihmisten immunologista sietokykyä sekä estää sairauden pahenemisvaiheita.

Paula Kauppi, Jari Kämäräinen, Tari Haahtela

Ensisynnyttäjien näkemykset imeväisen ruokinnasta ja sen yhteydestä terveyteen

Tavoitteena oli selvittää ensisynnyttäjien näkemyksiä lapsen ruokinnasta ja varhaisen ravitsemuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Tutkimus on osa viiden EU-maan yhteistä projektia. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen tuloksia.

Heini Rousku, Erika Isolauri, Sari Laksio, Kirsi Laitinen

Ulkomaalaiset lääketieteen opiskelijat ja tieteelliset jatko-opiskelijat Suomessa

- Ulkomaalaisten lääkärien, hammaslääkärien ja opiskelijoiden määrät ovat viime vuosina kasvaneet Suomessa.

Tiina Paunio, Johan Lundin, Annukka Marjamaa, Liisa Myllykangas, Kaisa Silander, Pirjo Pennanen, Matti Aarnio, Minna Oksanen, Joao Dia~S, Sari Pesonen, Akseli Hemminki

ETA-alueen ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet
Lääkärien kuulustelujärjestelmä ja siihen osallistuneet vuosina 1994-2009

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen yleislääketieteen oppiala järjestää ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneille lääkäreille kuulustelut, jotka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO) vaatii ennen lääkärien laillistamista. Nykymuotoinen vuodesta 1994 käytössä ollut kuulustelujärjestelmä kuvataan tässä artikkelissa. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä kuulustelujen osanottajat ovat olleet.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Kari Mattila

Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä

Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten terveysalan ammattilaisten määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut. Ulkomaalaistaustaisella terveysalan ammattilaisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomessa laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka ei ole syntyperältään suomalainen. Heidän lukumäärästään ja sijoittumisestaan työelämään on julkaistu niukasti tutkimustietoa. Tiedämme vähän myös suomalaisten terveyden ammattilaisten työskentelystä ulkomailla. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta Suomeen ja Suomesta pois. Tutkimuksessa selvitetään myös liikkuvuuden lähtö- ja vastaanottajamaita sekä ulkomaalaistaustaisen henkilöstön sijoittumista terveydenhuollon eri sektoreille.

Hannamaria Kuusio, Marko Elovainio, Jukka Vänskä, Tarja Heponiemi, Anna-Mari Aalto, Sari Koivuniemi, Reijo Ailasmaa, Ilmo Keskimäki

ICP-ohjausjärjestelmän vaikuttavuus hoitoprosessissa Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

- ICP (Integrated Care Pathway) on hoitoprosessin ohjausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on standardoida hoitoa ja parantaa sen laatua.

Henrik Vänskä, Olli-Pekka Ryynänen, Risto P. Roine, Leena Setälä

Vanhempien tupakointi äidin ensiraskaudesta lapsen 15 vuoden ikään

Vanhempien tupakointi altistaa lapsen tupakansavulle ja mallioppimiselle. Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien tupakointikäyttäytymistä ja siihen liittyviä sosiodemografisia tekijöitä äidin ensimmäisestä raskaudesta esikoislapsen 15 vuoden ikään asti.

Piia Niemi-Mustonen, Kristiina Patja, Päivi Rautava, Minna Aromaa, Solja Niemelä, Matti Sillanpää

Sairaalainfektioiden torjunta vaatii jatkuvaa ponnistelua

Hoitoon liittyvillä infektioilla on merkittäviä kansanterveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Infektioiden torjuntatyön kehittämiseksi on olennaista kartoittaa säännöllisesti sairaaloiden käytettävissä olevia voimavaroja.

Tommi Kärki, Irma Meriö-Hietaniemi, Teemu Möttönen, Petri Ruutu, Outi Lyytikäinen

Kiireellisen lastenpsykiatrian nykyiset työkäytännöt

Kiireellisen lastenpsykiatrisen hoidon tarve on kahden viime vuosikymmenen aikana jatkuvasti lisääntynyt. Tätä tarvetta vastaamaan on sairaanhoitopiireissä kehitetty erilaisia kiireellisen lastenpsykiatrian työkäytäntöjä. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, miten kiireellisten lastenpsykiatristen potilaiden hoito on järjestetty eri sairaanhoitopiireissä. Lisäksi selvitettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) lastenpsykiatrian osastolla vuonna 2008 akuuttihoidossa olleiden lasten hoitotietoja.

Heidi Parviainen, Taina Juvén, Pirkko Koivu, Jorma Piha