Tupakoinnin lopettaminen Suomessa 1997-2007
Vain kolmasosa saa lopettamiskehotuksen terveydenhuollosta

Tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin ­lopettamisen tukemisessa olemme monia maita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tupakoijien terveydenhuollosta saamia tupakoinnin lopettamiskehotuksia vuosina 1997 ja 2007. Lisäksi tutkitaan väestötason muutoksia halukkuudessa ja yrityksissä lopettaa tupakointi sekä uskossa sen onnistumiseen.

Hanna Ollila, Kristiina Patja, Ulla Broms, Tellervo Korhonen, Ari Haukkala, Jaakko Kaprio

Kyselyt lääkäreille 2006 ja 2010: Potilastyöhön ja tietojärjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi

Lääkärit joutuvat altistumaan suurelle määrälle työperäistä stressiä. Monissa tutkimuksissa ­tärkeimmiksi stressin aiheuttajiksi ovat nousseet liiallinen kiire ja potilastyön haasteellisuuteen liittyvä rasitus. Keskeisiä lääkärien työhyvinvointia edistäviä voimavaroja ovat organisaation ­oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lääkärien stressitekijöiden ja psykososiaalisten voimavarojen muutoksia vuosina 2006-2010.

Tarja Heponiemi, Jukka Vänskä, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio

Perusterveydenhuollon tuotteistus (pDRG) johtamisen työkaluksi

Kuntien talouspaineet sekä potilaiden valinnanvapaus ja liikkuvuus lisäävät paineita perus­terveydenhuollon tuotteistamiseen.

Eeva Ketola, Martti Virtanen, Sami Rantanen, Mikael Långström, Liisa Klemola

Ongelmahaavojen hoitoketjun kehittäminen tehostaa hoitoa ja tuo säästöjä

Haavanhoidon kokonaiskuluiksi Helsingissä arvioidaan 7-14 milj. euroa vuodessa.

Kari Korhonen, Mauri Lepäntalo

Opettajatuutori tukee opiskelijan kasvua lääkäriksi

Lääkärin ammatillinen kasvu alkaa varhain lääketieteen opiskelun aikana ja kehitykseen vaikuttavat sekä opetusohjelma ja oppimisympäristö että opiskelijan omat arvot ja asenteet. Opiskelijoiden ammatillisen identiteetin muotoutumista pyritään edistämään erilaisin ohjaus- ja tukiohjelmin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden kokemuksia opettajatuutoroinnin vaikutuksista.

Pekka Kääpä, Maiju Toivonen, Anna-Liisa Koivisto, Tytti Vuorinen

Fysioterapeutin ohjaama itsehoito auttaa polvioireisia potilaita

Terveydenhuollon voimavaroja on kohdennettava uudella tavalla, jotta palvelujen tuottaminen tehostuu. Tutkimuksessa selvitettiin fysioterapeutin antaman itsehoidon ohjauksen vaikuttavuutta polvioireisten potilaiden hoidossa.

Ulla Teppo, Mauno Vanhala, Marjo Oikari, Jari Ylinen, Arja Häkkinen

Ylilääkärien ja ulkomaalaistaustaisten lääkärien kokemuksia toimilupaprosessista

Tutkimuksessa tarkastellaan terveyskeskusten ylilääkärien ja ulkomaalaistaustaisten lääkärien kokemuksia ammatinharjoittamislupaprosessista sekä työllistymisestä terveyskeskuksiin.

Riikka Lämsä, Kristiina Manderbacka, Hannamaria Kuusio, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio

Kroonisen kivun hoidon kehittäminen perusterveydenhuollossa

Hoitoon pääsyn kriteerit, kansalliset hoitosuositukset ja alueelliset hoitoketjut linjaavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa kivun hoidossa.

Nora Hagelberg, Tarja Heiskanen

Kroonisen kivun hoidon kehittäminen perusterveydenhuollossa

Hoitoon pääsyn kriteerit, kansalliset hoitosuositukset ja alueelliset hoitoketjut linjaavat perus­terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa kivun hoidossa.

Nora Hagelberg, Tarja Heiskanen

Raskausdiabeteksen riskiryhmä käyttää runsaasti vitamiini- ja mineraalivalmisteita

Suomalaisten naisten raskauden aikaisesta lääkkeiden käytöstä on kertynyt runsaasti tutkimustietoa, mutta heidän vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytöstään tietoa on vähemmän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytön yleisyyttä ja muutoksia raskauden aikana erityisesti raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla.

Päivi Kolu, Jani Raitanen, Miia Artama, Riitta Luoto

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa

CP-vammaan liittyvän kuntoutustoiminnan kansallinen kehittäminen ja kuntoutusvasteen ­systemaattinen arviointi ei ole toistaiseksi ollut mahdollista arviointi- ja hoitokäytäntöjen ­hajanaisuuden takia.

Helena Mäenpää, Tarja Varho, Wivi Forsten, Ilona Autti-Rämö, Helena Pihko, Leena Haataja

Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa työkyvyttömyys­eläkettä tai kuntoutustukea varten laadittujen B-lääkärinlausuntojen laatua sekä niiden lääketieteellisen sisällön että hakijan työhön ja työkykyyn liittyvien tietojen osalta.

Jukka Kivekäs, Timo Hannu, Tanja Rokkanen, Tapio Ropponen

Terveysaseman ulkoistamisen haasteet ja riskien hallinta

Kuntien terveysasemien ulkoistaminen on yleistynyt viime vuosina. Ulkoistamiseen liittyy monia haasteita, jotka koskevat palvelujen laatua, henkilöstörakennetta ja yhteistoimintaa kunnan muun palvelutuotannon kanssa. Artikkelissa arvioidaan näitä riskejä ja niiden hallintaa.

Annareetta Vaara, Hennamari Mikkola

Terveyskeskuspäivystyksen ulkoistus ja uudistus toivat säästöjä Vantaalle

Kuntien terveyspalvelujen ulkoistamisen vaikutukset palvelutuotantoon ja sen tuloksiin ovat kiivaan julkisen keskustelun kohteena. Aiheesta on julkaistu useita selvityksiä, mutta terveyskeskus­päivystyksen ulkoistusta ei Suomessa ole tiettävästi tutkittu.

Jarmo Kantonen, Timo Aronkytö, Juha Palmunen, Mika T. Keinänen

HUS:n välitilinpäätös: Takana myönteisen kehityksen vuosikymmen

HUS-alueen kuntien erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset reaalikustannukset ovat supistuneet vuodesta 2002.

Jorma Lauharanta

Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn

Koulutapaturmista on hyvin vähän tietoa eikä niitä seurata järjestelmällisesti. Koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta keskustellaan yhä enemmän julkisuudessa. Perusopetuslain mukaan koululaisella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön, mikä edellyttää myös tapaturmien ehkäisyä.

Miia Pauna, Kirsi-Marja Karjalainen, Ilona Nurmi-Lüthje, Kim Strömmer, Peter Lüthje

Lääkärien kokema työnsä arvostus Onko eroa Suomessa ja ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen välillä?

Lääkärin ammatti on Suomessa ollut perinteisesti erittäin arvostettu. Ammattikunnassa on kasvava ryhmä maahanmuuttajalääkäreitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien työssään kokemaa arvostusta sekä verrata Suomessa ja ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen lääkärien arvostuskokemuksia.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Kaiser Permanente - malliksi myös meille?

Kaiser Permanente (KP) on Yhdysvaltain suurin vakuutustoiminnan ja palveluntuotannon yhdistävä terveydenhoito-organisaatio.

Jussi Utriainen, Olli-Pekka Ryynänen

Puolet eläkeläislääkäreistä jatkaa työntekoa
Lääkärien työolot ja terveys 2010 -jatkotutkimuksen tuloksia

Yhä suuremmat lääkäri-ikäluokat jäävät eläkkeelle lähivuosina. Nykyinen erikoislääkärikoulutus ei riitä korvaamaan eläkepoistumaa kaikilla erikoisaloilla. Lääkärien on mahdollista jatkaa potilastyössä myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläkkeellä olevien lääkärien työskentelyn yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä ei ole juurikaan tutkittu.

Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Juho Ruskoaho, Hannu Halila, Jukka Vänskä

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Viime aikoina on paljon keskustelu siitä, missä määrin sydäntoimenpiteet tulisi keskittää tai hajauttaa maassamme. Artikkelissa selvitetään Suomessa vuonna 2010 tehtyjä kajoavia kardiologisia toimenpiteitä ja niiden määrän kehitystä viime vuosina sekä toiminnan jakautumista yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden välillä.

Juha Mustonen, Raimo Kettunen, Markku Kupari, Timo Mäkikallio, Antti Ylitalo, M. J. Pekka Raatikainen