Keski-ikäisen naisen heittelevä INR-arvo - osa 1

Naisella oli ollut verenpainetauti ja paroksysmaalisia eteisvärinäkohtauksia jo 40-vuotiaasta alkaen. Eteisvärinän komplikaationa nainen oli sairastanut vuonna 2009 TIA-kohtauksen, jonka jälkeen hänelle oli aloitettu antikoagulaatiohoito. Dysartria ja oikeanpuoleinen alakasvohermohalvaus väistyivät kuitenkin nopeasti. Tietokoneangiografiassa aivovaltimot olivat avoimet eikä pään tietokonekuvauksessa todettu poikkeavaa. Kaulavaltimoiden kaikututkimuksessa virtaus oli normaali.

Raili Kauppinen

Pitkittynyt ripuli

Potilaan paksusuolen alueelta otetuissa koepaloissa todettiin normaalia enemmän lymfosyyttejä ja löydös sopii mikroskooppiseen koliittiin. Noin 10 %:lla potilaista todetaan tällainen muutos endoskooppisesti normaalinnäköisessä paksusuolessa.

Perttu Arkkila

Pitääkö satunnaistamisen onnistumista testata?

Oikea vaihtoehto: 2. Satunnaistamisen onnistumista ei tarvitse testata

Matti Uhari

Avanafiili erektiohäiriöiden hoitoon

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt uuden fosfodiesteraasi tyyppi 5:n estäjän avanafiilin (Stendra, Vivus) erektiohäiriöiden hoitoon. Vaikutusmekanismiltaan ja haittavaikutuksiltaan lääke muistuttaa sildenafiiliä ja tarjoaa sille vaihtoehdon. Molemmat lisäävät peniksen verenkiertoa ja voivat aiheuttaa värinäön ja kuulon häiriöitä sekä kasvojen punotusta. Ne eivät myöskään sovi nitraatteja käyttäville. Avanafiiliä on verrattu lumeeseen 12 viikkoa jatkuneissa kliinisissä tutkimuksissa, joissa oli yli 1 200 potilasta. Valmisteen myyntilupahakemus on käsiteltävänä myös Euroopan lääkevirastossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sydänsairaudet unohtuvat psoriaasin hoidossa

Valtakunnallinen rekisteritutkimus Tanskassa osoitti, että psoriaasiin liittyvä sydänsairauksien riski jää hoidossa vaille riittävää huomiota. Tutkimuksessa oli 693 keskimäärin 46-vuotiasta potilasta, joiden psoriaasia hoidettiin biologisilla lääkkeillä vuosina 2007-2009. 16 % sairasti verenpainetautia, 9,2 %:lla kolesteroliarvot olivat koholla ja 6,7 %:lla oli diabetes. Kaltaistettuun ryhmään verrattuna psoriaasipotilaista 27,7 %:lla puuttui verenpainelääkitys, 56 %:lla dyslipidemian lääkehoito ja 42 %:lla diabeteslääkitys. Tutkijat kehottavat kiinnittämään huomiota psoriaasissa sydänsairauksien riskitekijöihin ja käynnistämään tarvittaessa preventiivisen lääkehoidon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keuhkoruton hoitoon tuli lääke

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt levofloksasiinin (Levaquin, Johnson&Johnson) ns. mustaan surmaan liittyvän keuhkoruton hoitoon. Tauti leviää etenkin jyrsijöiden, mutta myös hyönteisten puremien välityksellä. Se on helposti tarttuva ja äkillisesti tappava. Ruttoa voitaisiin käyttää nykyaikana myös bioaseena. Tuhoaseena sitä on käytetty vuosisatoja, ja Euroopan asukkaista neljännes eli noin 25 miljoonaa menehtyi ruttoon 1300-luvulla (SLL 1999;54:933). Vuosittain tautiin sairastuu maailmanlaajuisesti 2 000 potilasta. Levofloksasiinin teho keuhkorutossa osoitettiin apinatutkimuksissa. Aktiivilääkitystä saaneista apinoista säilyi hengissä 94 %, kun lumeella hoidetuista kuolivat kaikki.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääke alogliptiini viipyy

Yhdysvaltojen FDA ei hyväksynyt tyypin 2 diabeteslääkettä alogliptiinia (Nesina, Takeda) esitetyn tutkimusaineiston perusteella. Lääke kuuluu inkretiinien metabolian estäjiin (ns. DPP-4-estäjiin) ja sitä esitettiin käytettäväksi yksin tai yhdessä pioglitatsonin kanssa. Takeda arvelee FDA:n haluavan enemmän näyttöä lääkkeen sydänturvallisuudesta. Valmistajalla on käynnissä tästä yli 8 000 potilasta käsittävä pitkäaikaistutkimus, jonka tulokset saadaan vuonna 2014. Lääke on hyväksytty käyttöön Japanissa. Haittavaikutuksista yleisimpiä ovat olleet virtsatie- ja ylähengitystieinfektiot, mutta mahdollisista sydänsairauksista ei ole kertynyt havaintoja. Lääke on käsiteltävänä myös Euroopan lääkelaitoksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lakosamidista apua kolmois­hermosäryssä

Epilepsialääke lakosamidista (Vimpat, UCB) on saatu alustavasti myönteisiä tuloksia kroonisessa kolmoishermosäryssä, joka reagoi heikosti muihin hoitoihin. Tutkimus käsitti 11 potilasta, joilla tauti ei parantunut leikkauksella. Potilaat saivat apua lakosamidista annoksella 200 mg päivässä aina vuoteen asti. Merkittäviä haittavaikutuksia ei havaittu. Tutkijat kehottavat käynnistämään laajemman tutkimuksen lakosamidin tehosta ja turvallisuudesta kolmoishermosäryn hoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selvitys lääketutkimuksista yllätti

Potilasmäärältään pienet, yhdessä tutkimuspaikassa tehdyt ja ilman lääketeollisuuden rahoitusta toteutetut tutkimukset näyttävät muodostavan enemmistön lääketutkimuksista. Selvityksessä analysoitiin yli 96 000 kliinistä lääketutkimusta, jotka ilmoitettiin viralliseen kansainväliseen ClinicalTrials.gov-lääketutkimusrekisteriin vuosina 2004-2010. Johtavat tieteelliset lehdet edellyttävät lääketutkimuksen rekisteröimistä ehtona tulosten julkaisemiselle. Useimmissa tutkimuksissa (62 %) potilaita oli 100 tai vähemmän, ja tutkimus tehtiin (66 %) yhdessä tutkimuspaikassa. Muu kuin lääketeollisuus tai Kansallinen terveyslaitos (NIH) oli rahoittajana 47 %:ssa tutkimuksista. Satunnaistaminen ja sokkouttaminen vaihtelivat ja olivat harvinaisempia onkologian ja lääkkeen varhaisen kehittelyvaiheen tutkimuksissa. Tutkijoista riippumattoman seurantakomitean käyttö oli vähäisempää lääketeollisuuden kuin Kansallisen terveyslaitoksen (NIH) sponsoroimissa tutkimuksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lopettaako ASA ennen leikkausta?

Useista julkaistuista tutkimuksista analyysin tehneet tutkijat esittävät, että sydänsairauksien ehkäisyyn tähtäävää asetyylisalisyylihapon (ASA) käyttöä tulisi jatkaa keskeytyksettä, vaikka potilas joutuisi leikkaukseen. ASA:n käyttö tulisi kuitenkin lopettaa 7-10 päivää ennen leikkauksia, jotka kohdistuvat keskikorvaan, silmän tai kallon sisäosiin tai selkäytimeen tai jos kysymyksessä on eturauhasen höyläysleikkaus. Vallitseva käytäntö on ollut lopettaa ASA verenvuototaipumuksen vähentämiseksi noin viikko ennen valinnaisaikaista leikkausta. Verenvuodon vaara voi kuitenkin olla melko vähäinen ja lääkityksen lopetus voi johtaa verihiutaleissa rebound-ilmiöön, jolloin iskeemisten tapahtumien vaara leikkauspotilailla lisääntyy.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä