Lähihoitajan ristiselkäkivut - osa 2

36-vuotias lähihoitaja hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle ristiselkäkipujen vuoksi. Hänellä oli jo usean vuoden ajan ollut ajoittaisia ristiselkäkipuja, jotka painottuvat vasemman pakaran alueelle, mutta toisinaan kipu säteili myös reiteen. Hän hoiti vanhuksia työssään ja joutui usein etukumaraan asentoon, joka pahensi selvästi selkäkipuja. Myös kauppakassien kantaminen ja lasten kanssa peuhaaminen pulkkamäessä saattoivat provosoida kivun.

Psykoosilääkkeiden muut käyttöaiheet

Psykoosilääkkeiden käyttö muihin kuin valmisteyhteenvedon mukaisiin tarkoituksiin on lisääntynyt.

Merja Viikki, Esa Leinonen

Oikaisu: Raskaana olevien päihdeongelmaisten pakkohoito - Sopisiko Norjan malli Suomeen?

Raskaana olevien päihdeongelmaisten pakkohoitoa käsittelevässä artikkelissa Etiikka-palstalla Lääkärilehdessä 9/2012 (s. 7069) todettiin ingressissä virheellisesti, että Norjassa tahdonvastaista hoitoa on sovellettu kuluvan vuoden alusta. Erityinen raskaana olevia päihdeongelmaisia naisia koskeva säännös on kuitenkin otettu sosiaalihuoltoa koskevaan lakiin vuonna 1996, kuten artikkelin tekstissä myöhemmin oikein todettiin.

Merike Helander

Alzheimer-lääkkeen hyödyt puntarissa

Donepetsiilistä (Aricept, Pfizer/Eisai) Alzheimerin taudin hoitoon hyväksytty suuri 23 mg:n annoskoko on joutunut Yhdysvalloissa voimakkaan kritiikin kohteeksi. Vuonna 1996 hyväksyttyjen 5 ja 10 mg:n tablettien patenttisuoja päättyi vuonna 2010. Markkinoille tuodun 23 mg:n tablettikoon patenttisuoja jatkui seuraavat kolme vuotta. Myyntilupahakemuksen tieteellinen arvioija ei puoltanut markkinointilupaa, mutta hänen esimiehensä jyräsi hyväksymispäätöksen läpi (SLL 2011;66:1858). Asiantuntijat toteavat, ettei suuri lääkeannos paranna potilaiden toimintakykyä merkittävästi, mutta mm. pahoinvointia ja oksentelua esiintyy enemmän kuin 10 mg:n annoksella. Alzheimerin tautia sairastavat ovat herkästi haavoittuvia potilaita, joilla vakavat lääkehaitat ovat epätoivottuja. Osin patenttioikeuksien säilyttämiseksi kehitettyä annosmuotoa pidetään kyseenalaisena ja lääkeviranomaisen odotetaan korjaavan tilanteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuoretta tietoa varfariinia käyttävien aivohalvauksista

Kahdeksan satunnaistettua tutkimusta käsittäneessä meta-analyysissä (32 000 eteisvärinäpotilasta, 55 800 potilasvuotta) todettiin, että aivohalvaus tai systeeminen embolia ilmaantui vuosittain keskimäärin 1,66 %:lla potilaista (95 %:n LV 1,41-1,91). Potilaiden INR-arvot pysyivät terapeuttisella tasolla 55-68 % hoitoajasta. Merkittäviä vuotoja ilmeni vuosittain 1,4-3,4 %:lla potilaista ja kallonsisäisiä vuotoja vastaavasti 0,61 %:lla. Riskit lisääntyivät yli 75-vuotiailla, naisilla, sydämen vajaatoiminnassa, hypertoniassa, diabeteksessa tai aivohalvauksen aiemmin sairastaneilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Saksagliptiinia käyttävillä ilmeni pankreatiitteja

WHO:n lääkehaittavaikutuskeskus Uppsalassa tiedottaa tyypin 2 diabeteslääkkeestä saksagliptiinistä (Onglyza, AstraZeneca) ilmoitetuista pankreatiiteista. Tapauksia oli yhteensä 49, joista 30:ssä saksagliptiini oli ainoa lääke. Iältään potilaat olivat 4-87 vuoden ikäisiä, keskimäärin 60-vuotiaita. Pankreatiitti ilmeni 8 viikkoa kestäneen lääkehoidon jälkeen. Saksagliptiini hyväksyttiin käyttöön vuonna 2009 ja pääosa pankreatiiteista ilmoitettiin vuonna 2011. Arvion mukaan kyseessä on inkretiinien vaikutusta voimistavien lääkkeiden yhteinen haittavaikutus, sillä keskus on saanut pankreatiiteista 498 ilmoitusta sitagliptiinistä (Januvia, MSD) ja 262 ilmoitusta liraglutidista (Victoza, Novo Nordisk).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääkkeen sydänvaikutukset tutkittava

Yhdysvaltojen FDA:n toimintaa ohjaileva asiantuntijapaneeli esittää äänin 17-6, että jokaisen markkinoille pyrkivän laihdutuslääkkeen sydänturvallisuus on tutkittava luotettavasti. Tämän katsotaan viivyttävän uusien lääkkeiden pääsyä käyttöön, nostavan hintoja ja vähentävän teollisuuden kiinnostusta kehitystyöhön. Yhdysvaltalaisista arviolta kolmasosa on lihavia ja kolmasosa ylipainoisia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sitalopraamin käytössä tarkistuksia

Yhdysvaltojen FDA kehottaa välttämään mahdollisuuksien mukaan masennuslääke sitalopraamin käyttöä potilailla, joilla on synnynnäisesti pidentynyt sydämen QT-aika tai johtumisajan pidentymiseen liittyviä riskitekijöitä. Jos käyttöä silti harkitaan, EKG:n ja elektrolyyttien seuranta on tarpeen. Yli 60 vuoden ikäisten enimmäisannos päivässä on 20 mg. Sitalopraamin sydänturvallisuutta on arvioitu toistuvasti (SLL2011;66:2609 ja 3427) sekä Yhdysvalloissa että EU-maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rivaroksabaani vakiohoidon veroinen keuhkoemboliassa

Rivaroksabaani (Xarelto, Bayer) annoksella 15 mg x 2 tehoaa keuhkoembolian alkuvaiheen hoidossa ja uusiutumisen ehkäisyssä kuten vakiohoito (enoksapariini ja K-vitamiinin estäjien yhdistelmä). Tutkimuksessa (EINSTEIN-PE) 4 800 potilaasta 2 420 satunnaistettiin saamaan rivaroksabaania ja 2 413 vakiohoitoa. Laskimotukos uusiutui 50 tapauksessa (2,1 %) rivaroksabaanilla hoidetuilla ja 44 tapauksessa (1,8 %) vakiohoitoa saaneilla (riskisuhde 1,12, 95 %:n LV 0,75-1,68). Vakavia ja muita kliinisesti merkittäviä verenvuotoja esiintyi hoitoryhmissä saman verran (10,3 % vs. 11,4 %, p=0,23), mutta vakavia vuotoja vähemmän rivaroksabaanilla hoidetuilla (1,1 %) kuin vakiohoitoa saaneilla (2,2 %). Muissa haittavaikutuksissa ei ilmennyt eroja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Osteoporoosilääkkeen käyttöä rajoitetaan

Euroopan lääkevirasto on rajoittanut vaihdevuosien jälkeisen osteoporoosin hoitoon tarkoitetun strontiumranelaatin (Protelos, Servier) käyttöä laskimotukosten ja ihoon liittyvien sivuvaikutusten riskin vuoksi. Lääkkeeseen on liittynyt laskimotukoksia etenkin vuodepotilailla, liikuntarajoitteisilla, ikääntyvillä sekä potilailla, jotka ovat aiemmin sairastaneet laskimotukoksen. Lisäksi todettiin vakavia ihosivuvaikutuksia kuten Stevens-Johnsonin syndroomaa, toksisia epidermaalisia nekrolyysejä sekä ihottumia, joihin liittyi eosinofiliaa ja yleisoireita. Lääkettä ei tule käyttää, jos on sairastanut laskimotukoksen tai on liikuntarajoitteinen. Lääkkeen tarpeellisuus tarkistetaan yli 80-vuotiailla, joilla on laskimotukoksen vaara. Potilaalle tulee kertoa ihosivuvaikutusten varhaiset oireet. Niiden ilmetessä lääkitys lopetetaan, eikä sitä aloiteta uudelleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä