Etanerseptin tehoa lastenreumassa selvitettiin

Tutkimus selvitti etanerseptihoidon (Enbrel, Pfizer) tehoa lastenreuman (juveniili idiopaattinen artriitti) hoidossa. Ennen vuotta 2009 hoidon aloittaneita (n = 262) seurattiin yli kaksi vuotta. Aineisto käsitti kaikki tapaukset Alankomaista. Runsaan vuoden hoidon jälkeen kolmasosalla (n = 85) hoidon tulos oli erinomainen, kolmasosalla (n = 92) tyydyttävä ja kolmasosalla (n = 85) huono. Paras hoitotulos oli nuorimmilla potilailla ja niillä, joilla hoidon käynnistyessä invaliditeetti oli vähäisin sekä muita reumalääkkeitä oli vähän. Jo kehittyneet systeemiset taudin muutokset ja naissukupuoli ennustivat heikompaa hoitotulosta. Kolmen vuoden kuluttua hoidon käynnistämisestä 37-49 %:lla potilaista tauti ei ollut enää aktiivinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lenalidomidi lisää syöpäriskiä

Talidomidijohdos, immuunivaikutteinen lenalidomidi (Revlimid, Celgene) on käytössä yhdessä deksametasonin kanssa multippelin myelooman hoitoon potilailla, jotka ovat saaneet vähintään yhtä aiempaa hoitoa. Kliinisten lääketutkimusten mukaan lääke näyttäisi jopa nelinkertaistavan riskin sairastua toisiin pahanlaatuisiin sairauksiin (mm. leukemia, Hodgkinin tauti ja melanooma) hoidettaessa äskettäin diagnosoitua multippelia myeloomaa. Vaara näyttäisi olevan pienempi hoidettaessa potilaita hyväksytyn käyttöaiheen mukaisesti. Britannian lääkeviranomaisen mukaan sekundaaristen maligniteettien mahdollisuus on otettava huomioon aina lenalidomidihoidon yhteydessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epilepsialääkkeisiin liittyy valtimomuutoksia

Epilepsialääkkeiden (karbamatsepiini, fenytoiini ja valproiinihappo) käyttöön liittyy kaulavaltimon intiman ja median paksuuntumista, kertoo 160 epilepsiapotilasta ja 60 verrokkia käsittänyt tutkimus. Hoitoajat vaihtelivat 2-13 vuoden välillä ja valtimomuutokset mitattiin ultraäänellä. Lamotrigiinilla muutoksia ei havaittu, mutta hoitoajat olivat lyhyitä. Tutkijat olettavat alustavien tulosten ohjaavan lääkkeen valinnassa sopivimpaan potilailla, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkeruiske rintasyöpäpotilaan itsehoitoon?

Rintasyöpälääke trastutsumabista (Herceptin, Roche) on kehitetty ihon alle annosteltava valmiste. Sen teho oli sama kuin laskimonsisäisillä infuusioilla tutkimuksessa, joka käsitti noin 590 potilasta. Infuusioon tarvitaan noin 30 minuuttia, kun taas ihon alle terveydenhuollon ammattilainen antaa lääkkeen noin 5 minuutissa. Kehitteillä on laite, jolla potilas voi annostella trastutsumabin ihon alle kotonaan. Hoidon saaminen kotona säästäisi aikaa ja vaivaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääkkeen jatkotutkimukset tyssäsivät

Novartis lopetti masennuslääke agomelatiinin (Valdoxan, Servier) jatkotutkimukset, joiden avulla se pyrki Yhdysvaltojen markkinoille. Novartis hankki agomelatiinin oikeudet Yhdysvaltoihin ja kehitteli mm. kielen alle annosteltavaa tablettia. Kahden vaiheen III tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan vastanneet odotuksia. Agomelatiini on ollut käytössä EU-maissa jo noin kolme vuotta. Ennen hoitoa tulee tarkistaa maksan toimintakokeet. Niitä on myös seurattava hoidon aikana, minkä arvellaan korottavan hyväksymiskynnystä Yhdysvalloissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rivaroksabaani aivohalvauksen ehkäisyyn eteisvärinässä

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi rivaroksabaanin (Xarelto, Janssen Pharmaceuticals/BayerHealth-Care) aivohalvauksien ehkäisyyn läppävioista riippumattoman eteisvärinän hoidossa. Lääke eliminoituu pääasiassa munuaisten kautta. Jos kreatiniinin puhdistuma on yli 50 ml/min, käytetään annosvahvuutta 20 mg. 15-50 ml:n puhdistumalla käytetään 15 mg tabletteja. Rivaroksabaania ei tule käyttää, jos puhdistuma on alle 15 ml/min. Laatikoidun varoituksen mukaan hoitoa ei pidä keskeyttää ilman, että lääkäri harkitsee korvaushoitoa toisella antikoagulantilla. Valmistajan tulee raportoida mahdollisista tromboottisista tapahtumista ja aivohalvauksista, kun hoito lopetetaan ilman korvaavaa antikoagulanttia sekä mahdollisesta tehon vähenemisestä, jos lääkettä ei oteta ilta-aterian yhteydessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Varenikliinin turvallisuus kyseenalaistettiin

FDA:n haittavaikutusrekisteristä tehtiin vuosilta 1998-2010 tutkimus, jonka mukaan varenikliini (Champix, Pfizer) ei ole turvallisuussyistä ensisijainen lääke tupakanvieroituksessa. Itsemurha-, itsetuhokäyttäytymis- tai masennustapauksia löytyi yhteensä 3 249. Näistä varenikliiniä koski 90 % (n = 2 925), bupropionin käyttöä tupakanvieroituksessa 7 % (n = 229) ja nikotiinikorvaushoitoja 3 % (n = 95). Erot säilyivät ennallaan, kun ilmoituksista poistettiin yhteiskäyttö muiden itsetuhokäyttäytymiseen altistavien lääkkeiden kanssa. Tutkimuksessa ei selvitetty lääkkeiden käyttäjien lukumääriä ja hoitojen haitoista käydyn keskustelun vaikutusta ilmoitusaktiivisuuteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Karisoprodolista ongelmia Yhdysvalloissa

Lihasrelaksantti karisoprodoliin liittyneitä kiireellistä sairaalahoitoa vaatineita väärinkäyttö- ja myrkytystapauksia oli vuonna 2004 Yhdysvalloissa 15 800 tapausta ja viime vuonna 32 000. Lääkkeen käyttö kehotetaan rajoittamaan 2-3 viikkoon. Samojen ongelmien vuoksi karisoprodolivalmisteet poistettiin käytöstä Suomessa vuonna 2008. Niitä käytettiin mm. lihaskipuihin, lumbagoon ja kuukautisvaivoihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologisten reumalääkkeiden infektioriski selvitettiin

Nivelreumaa, psoriaasia ja tulehduksellisia suolistosairauksia hoidetaan tuumorinekroositekijä-alfan estäjiin kuuluvilla biologisilla lääkkeillä tai perinteisillä ei-biologisilla hoidoilla kuten leflunomidilla, sulfasalatsiinilla, tai hydroksiklorokiinilla. Mm. Kaiser Permanenten tiedostoista kerättiin näitä hoitoja saaneiden vakavat sairaalahoitoa vaatineet infektiot (n = 1 172), jotka ilmenivät vuoden kuluessa hoidon aloituksesta. Niissä ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa biologisten ja ei-biologisten hoitojen välillä. Nivelreumaan infliksimabia saaneilla esiintyi tilastollisesti merkittävästi enemmän sairaalahoitoa vaatineita infektioita verrattuna etanersepti- tai adalimumabihoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Amgen joutuu tilille virheellisestä tiedonjaosta

Yhdysvaltojen liittovaltion vetoomustuomioistuin on vahvistanut syytteet, joiden mukaan Amgen liioitteli erytropoietiinivalmisteiden (Aranesp ja Epogen) turvallisuutta FDA:lle ja markkinoi niitä muuhunkin kuin hyväksyttyihin käyttöaiheisiin. Kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2007; 62:2172 ja 2010;65:833), erytropoietiinin liiallinen annostelu saattaa johtaa hengenvaarallisiin haittavaikutuksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä