6188 osumaa

Tuleeko arterolaanista kultajyvä malarian hoitoon?

Intialainen lääketehdas Ranbaxy on tutkinut kokonaan synteettisen uuden malarialääkkeen arterolaanin (OZ277/RBx11160) tehoa 230 potilaan tutkimuksessa Intiassa, Thaimaassa ja Tansaniassa. Malaria talttui 78 %:lla potilaista 28 päivää jatkuneella hoidolla. Tämä vastaa artemisiinin johdoksilla saavutettuja tuloksia. Haittavaikutukset olivat lieviä. Muutamilla potilailla tauti tosin pyrki uusiutumaan, ja heille suunnitellaan hitaammin malariaan vaikuttavaa oheislääkettä. Arterolaania on testattu myös yhdistettynä piperakviiniin kerran päivässä annettuna kolmen päivän ajan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU laajentaa lääketutkimustaan kehittyvissä maissa?

EU käynnisti vuosia sitten HIV-infektion ja AIDSin, malarian ja tuberkuloosin lääkehoitojen tutkimukset Afrikassa. Nyt mukaan halutaan enemmän sairauksia, uusia maantieteellisiä alueita ja vaiheiden II ja III lisäksi myös vaiheiden I ja IV lääketutkimuksia. Tutkimuksiin tulisi lisäksi kuulua teknologian vientiä kehitysmaihin. Paikallisten eettisten komiteoiden roolia halutaan lisätä arvioimaan maakohtaisia lääketutkimuksen tarpeita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selvennys näkemykseen rosiglitatsonin turvallisuudesta

Yhdysvaltojen FDA:n neuvonantajakomitean (Endocrinologic and Metabolic Drug Advisory Committee) puheenjohtaja Clifford J. Rosen selventää New England Journal of Medicine -lehdessä näkemyksiään heinäkuun kokouksen päätelmistä. 30 asiantuntijan kolme päivää kestäneen ja useita äänestyksiä käsittäneen kokouksen jälkeen Rosenin mukaan ratkaisulle on kaksi vaihtoehtoa: Rosiglitatsoniin (Avandia, GSK) lisätään voimakas varoitusteksti sydänhaitoista ja käytetään lääkettä potilaskohtaisilla luvilla niin, että potilailta pyydetään tietoon perustuva suostumus ja käyttäjistä perustetaan rekisteri. Toisena vaihtoehtona on poistaa lääke kokonaan käytöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU:n lääketutkimustiedosto avataan osin yleisölle

EU:n kliinisten lääketutkimuksien tiedosto (EudraCT, versio 8.0) tulee julkiseksi ja kansalaiset pääsevät tutustumaan tutkimussuunnitelmiin. Samalla siirrytään kaikille EU-maille yhteiseen lääketutkimuksien ilmoituslomakkeeseen. Toimintaa säätelevät säännökset (EU:n säännös No 726/2004 ja lapsilla tehtävien lääketutkimuksien säännös No 1901/2006) edellyttävät, että myös tutkimuksien tuloksien tulee olla julkisesti saatavilla, mutta tämä toteutunee vasta, kun tiedoston seuraava versio otetaan käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Älysuljin muistuttaa lääkkeen ottamisesta

Yhdysvalloissa on tulossa markkinoille lääkeastian sulkimeen sijoitettava ajastin (Pill Timer), joka muistuttaa lääkkeen ottamisesta 20 sekunnin äänimerkillä ja minuutin kestoisella vilkkuvalolla. Ellei suljin havaitse lääkkeen ottamista, muistutukset toistuvat tunnin välein, kunnes lääke otetaan. Rexam Plastics -yrityksen keksinnössä apteekki tai potilas voi ajastaa muistutusjärjestelmään 100 varoitustapahtumaa. Menetelmän tarkoituksena on parantaa potilaan sitoutumista säännölliseen lääkitykseen, ehkäistä haittavaikutuksia ja vähentää turhia sairaalakäyntejä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Semagasestaatti voi muuttaa käsityksiä Alzheimerin taudista

Välianalyysi yli 2 000 potilasta käsittäneestä tutkimuksesta Alzheimerin tautia sairastavilla osoitti, että semagasestaatti (LY450139, Lilly/Elan) ei parantanut taudin oireita vaan jopa vaikeutti niitä enemmän kuin vertailuvalmisteena käytetty lume. Kysymyksessä oli vaiheen III lääketutkimus ja analyysin jälkeen semagasestaattihoidot lopetettiin. Lääkkeen on aikaisemmin osoitettu vähentävän amyloidin kerääntymistä aivoissa. Amyloidiplakkien muodostumisen on oletettu selittävän mm. Alzheimerin tautiin liittyvät muistihäiriöt. Nyt tämän teorian katsotaan horjuvan. Useat lääketehtaat, kuten Bristol-Myers Squibb, Elan, Johnson&Johnson ja Pfizer, ovat nekin kehittämässä tautiin lääkkeitä, joiden vaikutusmekanismi perustuu amyloidiplakkien muodostumisen estämiseen. Tutkimuksia voidaan joutua suuntaamaan uudelleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Duloksetiinilla kivikkoinen tie kipulääkkeeksi

Eli Lilly on tutkinut depressiolääke duloksetiinia (Cymbalta) kroonisen kivun hoidossa ja haki Yhdysvaltojen FDA:lta hyväksyntää selkä- ja nivelkipuihin. Lääke on jo hyväksytty perifeerisen diabetekseen liittyvän neuropaattisen kivun hoitoon. Kipututkimuksissa eroa on saatu vertailtaessa lumeeseen, mutta tuloksia heikentää mm. tutkimuksen keskeyttäneiden määrä. Syyksi epäillään haittavaikutuksia. Lääke voi lisäksi olla maksatoksinen. Ratkaisua haettiin FDA:n asiantuntijapaneelilta, ja enemmistö hyväksyi (äänin 8-5) käyttöaiheeksi selkäkivun, mutta ei nivelkipuja (äänin 4-9), koska tutkimusnäyttöä ei pidetty riittävinä. Lopullisen päätöksen tekee FDA.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO hyllytti intialaisen rokotteen

Sanofi Pasteurin omistaman intialaisen Shantha Biotechnicsin hepatiitti B -rokote Shan 5 ei läpäissyt WHO:n ennakkotarkastusta ja poistettiin hyväksyttyjen rokotteiden listalta. Rokotepullojen pohjalta löytyi valkeaa sedimenttiä, joka ei liuennut rokotenesteeseen. Rokotteen ei otaksuta aiheuttaneen haittavaikutuksia. Myös muita tehtaan rokotteita tutkitaan mahdollisen valmistusvirheen poissulkemiseksi. Shan 5 -rokotetta on hankittu vuosina 2008-2010 YK:n avustusjärjestöjen ja WHO:n tuella yli 20 miljoonaa annosta kehitysmaiden käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030