Karbamatsepiinin ja okskarbatsepiinin aineenvaihdunta ja läpäisevyys istukassa

Karbamatsepiini on käytetyimpiä lääkkeitä epilepsian hoidossa raskauden aikana. Epilepsialääkkeiden käyttöön liittyy sivuvaikutuksia, ja eläinkokeissa useimmilla antiepileptisilla lääkkeillä on todettu olevan teratogeenista vaikutusta. Myös karbamatsepiinin epäillään olevan teratogeeninen ihmisille ja em. vaikutuksen välittyvän metabolian kautta. Uudempi antiepilepti okskarbatsepiini on rakenteeltaan karbamatsepiinin ketoanalogi. Okskarbatsepiini on antiepileptiseltä teholtaan samaa luokkaa kuin karbamatsepiini, mutta sillä on vähemmän yleisiä sivuvaikutuksia.

Päivi Pienimäki

Sairaaloiden hoitoajat lyhenivät edelleen

Kunnallisten sairaaloiden hoitoajat ovat lyhentyneet 1990-luvulla selvästi. Vuonna 1996 keskimääräinen hoitoaika oli 6,2 vuorokautta. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoitoaika oli 4,7, kun se 1990 oli 6,4 vuorokautta. Psykiatrisessa sairaanhoidossa hoitopäiviä oli enää keskimäärin 46. Vuosikymmenen vaihteessa niitä oli vielä 104. Sairaaloissa hoidettiin viime vuonna noin miljoona ihmistä. Joka viides suomalainen käytti siis sairaalapalveluja. Sairaansijat kuitenkin vähenivät noin 500:lla edellisestä vuodesta. Hoitoaikojen lyhentyessä eivät sairaalan kustannukset välttämättä pienene. Potilaille tehdään nyt lyhyemmässä ajassa enemmän toimenpiteitä ja tutkimuksia kuin ennen. Painopiste on edelleen siirtymässä avohoidon suuntaan. Kunnallisten sairaaloiden poliklinikoiden käyntimäärät lisääntyivät noin 5 %:lla, ja käyntejä oli kaikkiaan 5,5 miljoonaa.

Maidon antibioottijäämien testille EU-hyväksyntä

Maidon antibioottijäämiä on jo parin vuoden ajan testattu muutamissa meijereissä testillä, joka sisältää geenitekniikalla muunnetun Streptococcus thermophilus -kannan. Testiä käytetään meijereiden laboratorioissa ja maidon kokoamiseen tarkoitetuissa keräilyautoissa. Kanta on luonnostaan erittäin herkkä antibiooteille. Siihen on geenitekniikan avulla siirretty valoa tuottava ominaisuus, jonka ansioista testiorganismi on helposti mitattavissa. Valio Oy on nyt saanut ensimmäisenä suomalaisena tuotehyväksynnän geenitekniikalla muunnellulle tuotteelle EU:n markkinoille.

GMO-tuotteisiin yhtenäinen merkintä

Geneettisesti muunnelluista organismeista valmistettuihin tuotteisiin on hyväksytty yhtenäinen pakkausmerkintä. EU:n alueella on kaikkiin geneettisesti muunneltuja organismeja sisältäviin tuotteisiin lisättävä merkintä: "Tämä tuote sisältää...", tai "Tämä tuote saattaa sisältää...", mikäli geneettisesti muunneltujen organismien käytöstä ei ole varmaa tietoa, mutta joissa käytön mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Mikäli tuote ei sisällä mainittuja organismeja, on merkintätapa vapaaehtoinen, esim. "Tämä tuote ei sisällä..." Geenitekniikan lautakunnan pääsihteeri Irma Salovuori kertoo, että käytännössä kuluttajan kannalta luokitus on kaksijakoinen. Mikäli tuote "saattaa sisältää" geneettisesti muunneltuja organismeja, on sillä samanlainen vaikutus kuin tuote sisältäisi niitä. Suomen markkinoilla viimemainittuun ryhmään kuuluvat soija ja maissi, joista valmistettujen tuotteiden pakkauksissa tulee olla kyseinen maininta. Soijan ja maissin tuontieristä noin 2 % on arvioitu olevan geneettisellä muuntelulla tuotettuja. Kotimaisen perunan muuntelun osalta on tutkimustyö kesken, ja valmista tuotetta saatetaan joutua odottamaan vielä 5-6 vuotta.

Kuuro lapsi ja sisäkorvaimplantti

Sisäkorvailmplantteja on menestyksellä asennettu kuuroutuneille aikuisille, joiden kuulo on tämän apuvälineen avulla palautunut lähes ennalleen. Tilanne on toisenlainen lapsilla, jotka ovat syntymästään saakka tai pian sen jälkeen kuuroutuneita. Leena Komonen Kuulovammaisten lasten vanhempien liitosta kertoo, että syntymäkuurojen lasten implanttileikkaukset aloitettiin Suomessa vuonna 1995, ja tähän mennessä niitä on tehty vasta noin viidelle lapselle.

Tekstimuotoisen sairauskertomusmateriaalin säilytyskustannukset erikoissairaanhoidossa

Sairauskertomusten säilyttäminen paperitallenteena on kallis ja tilaavievä arkistointimuoto. Siirtyminen sähköiseen tallentamiseen säästäisi huomattavasti rahaa uusilta tilainvestoinneilta, mutta vaatisi jonkin verran laitehankintoja ja työskentelytapojen muutoksia. Sähköiseen muotoon tallennettu sairauskertomus on aina saatavilla ja sitä on helppo siirtää hoitoketjun eri vaiheissa. Siirtymävaiheessa pitäisi ylläpitää molempia arkistomuotoja, joka lisää tilapäisesti kustannuksia. Sähköisen arkistoinnin kustannukset ovat pienimmillään vain noin kymmenesosa perinteisen arkistoinnin kustannuksista.

Petri Karinen, Teemu Kemilä, Pirjo Koivukangas, Pirjo Karhunen-Lappalainen, John Koivukangas, Lauri Nuutinen

Kokemuksia ja ajatuksia lääkärin roolista dementiayksiköissä

Dementiapotilaita hoidetaan laitoksissa tavallisimmin pitkäaikaisyksiköissä. Diagnoosin varmistuttua lääkärin tehtävänä on huolehtia myös mahdollisten muiden somaattisten sairauksien hoidosta. Psyyken lääkitykseen perehtyminen on tärkeää, koska oikealla lääkityksellä voidaan lievittää oireita ja ylläpitää potilaan toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Vaikka lääkäri ei olisikaan jatkuvasti hoitoyksikössä paikalla, tulee hänen kuitenkin pitää säännöllisesti yhteyttä hoitohenkilökuntaan ja potilaiden omaisiin.

Kati Juva, Matti Sandström, Raimo Sulkava, Risto Vataja, Petteri Viramo

Psykiatrista täydennyskoulutusta terveyskeskuslääkäreille

Merkittävä osa perusterveydenhuollon potilaista kärsii mielenterveyden ongelmista. Niiden tunnistaminen ja hoito koetaan tärkeäksi, mutta vaikeaksi tehtäväksi. Siksi terveyskeskuslääkärit tarvitsevat psykiatrista täydennyskoulutusta. OYS:n psykiatrian klinikassa on suunniteltu yleislääkäreille tähän tarkoitukseen tiivis koulutuspaketti, joka sisältää esitelmiä, rooliharjoituksia ja työnohjausta. Koulutukseen osallistuneet lääkärit kokivat oppineensa lisävalmiuksia potilaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja potilaskeskeiseen työtapaan. Kurssi lisäsi myös osallistujien mielenkiintoa työskennellä perheiden ja verkostojen kanssa.

Pekka Larivaara, Pirkko Räsänen, Matti Isohanni, Juha Moring, Erkki Väisänen

Laatulääkäreitä

Lääkäriliiton asettama keuhkotautien erikoislääkärikoulutusta arvioiva työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Pilottitutkimuksina on tähän mennessä arvioitu myös korva-, nenä ja kurkkutautien spesialistikoulutusta ja neurologian raportti on käsittelyssä. Tavoitteena on saada käynnistetyksi koko erikoislääkärikoulutuksen järjestelmällinen ja jatkuva evaluointi. Saadut tulokset ovat olleet osin odotetun kaltaisia. Ulkoiseen koulutukseen pääsemisessä ja sen rahoituksessa on pulmia. Henkilökohtaista ohjaajaa ei erikoistujalle useinkaan ole nimetty. Arkityö on niin kiireistä, että liukuhihnamainen tahti ei salli konsultaatioita tai kirjastossa pistäytymistä poliklinikalta, ja tietopalveluissakin on suuria puutteita. Kaiken kaikkiaan ongelmista huolimatta suomalainen erikoislääkärikoulutus on varsin tasokasta, kattavaa ja hyvin organisoitua eikä suuria eroja koulutusyksiköiden välillä ole. Kansainvälisissä kokouksissa ja ulkomaisilla työkomennuksilla suomalainen erikoislääkäri pärjää hyvin.

Kati Myllymäki

Hallituksen päätöksiä 22.8.97 Lääkäriliitto valmistelee uutta lääkärisopimusta

Varsinaisia neuvotteluja lääkärien palkkarakenneuudistuksesta ei ole vielä saatu käyntiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa, mutta tavoitteiden valmistelu tulevalle neuvottelukierrokselle jatkuu, todettiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 22.8. Perustyöajan ansioihin on tarkoitus saada tuntuva tasokorotus ottamalla käyttöön uusia lääkärien tehtäviin ja velvoitteisiin liittyviä lisiä sekä kaikille erikoisaloille soveltuva suoritepalkkausjärjestelmä. Liiton neuvottelijat ovat ryhtyneet muokkaamaan tavoitteita sopimustekstien muotoon pyrkien siten helpottamaan palkkarakenneuudistusta koskevien neuvottelujen käynnistymistä.

Marit Henriksson