Leros

Kreikkalaisen nykysivistyksen stigmaksi, taakaksi ja puheenparreksi noussut Leros, "Lastenhoitolaitos", perustettiin vuonna 1962. Kun huhut, aihetta sivuava kirjallisuus ja tutkimus lopulta herätti kv. tiedeyhteisön menemään ja evaluoimaan tilannetta -91 in situ, olivat olosuhteet odotettuakin tyrmäävämmät.

Pisara

Luottamuslääkäriverkosto aloittaa toimintansa

Viime vuosina on yhä enemmän keskusteltu lääkärien terveydestä ja sairastamisesta. Artikkeleita on ollut korkeatasoisissa ammattilehdissä ja kirjoituksia myös päivälehtien yleisönosastoissa. Olennaiseksi viestiksi on kiteytynyt ihmettely, eivätkö kanssaihmisensä hoitamiseen kouluttautuneet lääkärit osaa hoitaa omaa terveyttään tai ammattitovereittensa sairauksia. Kaikki selvitykset ja raportit tuntuvat osoittavan, että asia on juuri näin. Kärjistetysti sanoen lääkärit ovat huonoja hakemaan terveydellisiin ongelmiinsa apua ja jos mahdollista vielä huonompia ottamaan kollegansa kunnolliseen hoitosuhteeseen. Tottakai tässäkin asiassa löytyy esimerkillisiä poikkeuksia.

Santero Kujala

Miten vaikuttaa mikrobilääkkeiden käyttöön?

Niin kauan kuin mikrobilääkkeitä käytetään, niin kauan mikrobit myös vastustavat näitä lääkkeitä. Vaikka bakteerien pahenevaan resistenssiongelmaan voidaan yrittää vaikuttaa myös monin muunlaisin keinoin, mikrobilääkkeiden aiheuttaman valintapaineen vähentäminen eli niiden huolella harkittu käyttö on tärkein torjuntakeino. Mikrobilääkkeiden käytön ohjaaminen on ollut jo pitkään tuloksellista sairaaloissa. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan sen on nyt osoitettu vähentävän resistenssiä myös avohoidossa.

Pentti Huovinen, Timo Klaukka

Hello, Dolly

Elävän lampaan kloonaaminen aikuisen lampaan solusta herätti suuren kohun. Onko ihmisenkin kloonaus mahdollista? Entä voidaanko se sallia? Useimmissa puheenvuoroissa kloonausta on pidetty jo lähtökohdiltaan tuomittavana. Toisten mielestä pitäisi ensin tutkia ja vasta sitten tehdä tarpeelliset johtopäätökset.

Terhi Hermanson

Kolesteroli ja aivohalvauspotilaan ennuste

Sepelvaltimotaudin ja seerumin kolesterolitason välillä vallitsee tunnetusti yhteys: korkea kolesterolitaso altistaa koronaaritaudille. Asia ei ole yhtä selvä, kun kyse on aivoverenkiertohäiriöistä. Laajoissa meta-analyyseissä ei ole voitu osoittaa, että korkea kolesterolitaso altistaisi aivohalvaukselle, mutta on erillisiä tutkimuksia, jotka viittaavat tähän suuntaan. Japanilaisen tutkimuksen mukaan korkea kolesterolitaso altistaa aivoinfarkteille ja matala kolesterolitaso aivoverenvuodoille. Aikaisemmin ei ole selvitetty seerumin kolesterolitason yhteyttä aivohalvauksen jälkeiseen elinennusteeseen.

Robert Paul

Vähentääkö liikunta myös rintasyöpävaaraa?

Säännöllinen liikunta edistää tunnetusti terveyttä monin tavoin. Liikunnan on arveltu vähentävän myös vaaraa sairastua rintasyöpään, mutta tutkimustulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Urheilun luvatusta maasta Norjasta tulee nyt kuitenkin arvovaltaisella foorumilla raportti, jonka mukaan joko työssä tai vapaa-aikana harrastettu liikunta vähentää rintasyöpävaaraa sitä enemmän, mitä enemmän liikuntaa harrastetaan.

Heikki Joensuu

Antibioottia sepelvaltimotautiin

Pekka Saikku ja kumppanit julkaisivat jo lähes kymmenen vuotta sitten ensimmäisen työn, jossa väitettiin Chlamydia pneumoniae -bakteerin olevan yhteydessä sepelvaltimotautiin. Vasta nyt alkaa ilmestyä tutkimuksia, joissa tautia yritetään hoitaa antibiootilla. Lancetissa pikavauhtia julkaistu tutkimus totesi roksitromysiinillä olevan tehoa angina pectoris -potilaisiin.

Heikki Arvilommi

Geenihuijauksella antibioottiresistenssin kimppuun

Bakteerien antibioottiresistenssi voi perustua lääkkeitä hajoittavien entsyymien tuotantoon, kalvojen läpäisemättömyyteen tai lääkkeen tarvitsemien kohderakenteiden muutoksiin. Näiden ilmiöiden geneettisen taustan tuntemus on lisääntynyt valtavasti viime vuosina ja on tullut mahdolliseksi kehittää suoraan geeneihin iskeviä mikrobilääkkeitä.

Matti Viljanen

Jervell-Lange-Nielsenin taudin geenivirhe löytynyt

Sisätautiopin knoppeihin kuuluvan Jervell-Lange-Nielsenin taudin perimmäinen syy on selvinnyt. Taudin luonteeseen kuuluu pidentynyt QT-aika ja siihen liittyvä bradykardia tai takyarytmiat sekä kuulon heikkeneminen tai kuurous. Salt Lake Cityssa toimiva tutkimuslaitos on jo aiemmin raportoinut, että Romano-Wardin oireyhtymää sairastavilla on vikaa kromosomeissa 11, 7, 3 ja 4. Kliinisestihan Romano-Wardin oireyhtymä muistuttaa Jervell-Lange-Nielsenin tautia, mutta sydänoireet ovat lievempiä eikä siihen liity kuulon heikkenemistä.

Robert Paul

Vain näön vuoksi

Silmänseudun iho-ongelmia potevista yhdelle pitäisi antaa pariksi kuukaudeksi tetrasykliinia, ja yhden potilaan kissa on hengenvaarassa. Välittömästi tärkeintä on kuitenkin ratkaista, kuka tarvitsee vielä tänään myös silmälääkäriä. Senkin näet sivulta 2856.

Raimo Suhonen