Katsaus

Yleinen luonne

Katsauksina julkaistaan sekä perinteisiä laajasti aiheen kirjallisuuden kattavia katsauksia että lyhyem­piä käytännönläheisiä artikkeleita lääketieteellisistä ja terveydenhuoltoon liittyvistä aiheista. Terveydenhuollon katsausartikkeleissa voi käsitellä terveys­palvelujen järjestämistä tai laatua, terveydenhuol­lon kustannuksia, lääkäri­koulutusta, lääkärivajetta, mielipidemittauksia ym. lääkärilukijoita kiinnostavaa. Suppeista terveydenhuoltoaiheista voi vaihtoehtoisesti tehdä raportin Työssä-osioon. Toimitus voi auttaa tekstin muokkaamisessa tähän muotoon.

Aiheen rajaaminen on tärkeää, ja rajauksen voi tarvittaessa tuoda ilmi johdannossa.

Käsikirjoituksen alkuun laaditaan otsikkosivu.

Pituus

12 000–18 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Otsikkoa, tiivistelmää, kirjallisuusluetteloa sekä kuva- ja taulukkotekstejä ei lasketa enimmäispituuteen.

Otsikointi

Jo otsikossa on pyrittävä kertomaan jotakin artikkelin sisällöstä; esim. pelkkä käsiteltävän taudin nimi ei houkuttele lukijoita riittävästi. Väliotsikoissa voi olla enintään kaksi hierarkiatasoa. Viimeisen jakson väliotsikoksi sopii usein ”Lopuksi”, mutta siinä ei ole tarkoitus kerrata katsauksen sisältöä vaan mieluummin tehdä päätelmiä ja esittää aiheeseen liittyviä tulevaisuudennäkymiä.

Tiivistelmä

Käsikirjoituksen alkuun laaditaan suomenkielinen ja englanninkielinen tiivistelmä.

Suomenkielinen tiivistelmä koostuu 3–5 erillisestä ranskalaisin viivoin luetteloidusta virkkeestä, joissa kuvataan katsauksen keskeisimmät asiat. Tiivistelmän enimmäispituus on 600 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Englannin­kielisen tiivistelmän enimmäispituus on 2 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien.

Kuviot, taulukot ja liiteaineisto

Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla itsenäisesti luettavissa, eikä niiden sisältöä pidä toistaa varsinaisessa tekstissä. Kuvioita ja taulukoita voi olla yhteensä enintään 5. Tarvittaessa enemmän kuvioita ja taulukoita voidaan julkaista verkossa. Sama koskee poikkeuksellisen suuria taulukoita ja kuvioita. Verkossa voidaan julkaista myös muuta liiteaineistoa, kuten videoita. Tarkempia ohjeita: Kuviot ja kuvat, Taulukot, Sähköinen liiteaineisto, Muualla julkaistun aineiston käyttö.

Kirjallisuusviitteet

Suositeltava kirjallisuusviitteiden määrä on enintään 40. Jos kirjallisuusluettelo on erittäin laaja, se julkaistaan vain verkossa. Viitteiden muotoilu noudattaa Vancouver-järjestelmää. Katso tarkemmat ohjeet.

Sidonnaisuusilmoitus

Kaikkien kirjoittajien on ilmoitettava sidonnaisuutensa ICMJE:n lomakkeella. Katso tarkemmat ohjeet.

Sivua muokattu 20.8.2018. Muutokset alleviivattu.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.