Lyhyt tutkimusraportti

Yleinen luonne

Lyhyenä tutkimusraporttina voi tarjota julkaistavaksi tuloksia tutkimuksista, jotka eivät esimerkiksi aineiston koon tai laadun vuoksi täytä alkuperäistutkimusartik­kelin kriteereitä mutta joiden havainnot ovat kiinnostavia tai hyödyllisiä lukijakunnalle. Esimerkiksi alustavat tulokset tai suppeat pilottitutkimukset sopivat lyhyenä tutkimusraporttina julkaistavaksi.

Lyhyet tutkimusraportit ovat kaikkien vapaasti luettavissa Lääkärilehden verkkosivuilta. Kliinisten tutkimusten on noudatet­tava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsin­gin julistuksen ohjeita tutkittavien informoimi­sesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilas­turvallisuudesta. Interventiotutkimukset on re­kisteröitävä yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan.

Kaikkien kirjoittajien tulee olla osallistunut tutkimuksen tekemiseen International Committee of Medical Journal Editorsin (ICMJE) asettamien kirjoittajan kriteerien mukaisesti:

1) merkittävä osallistuminen tutkimuksen alkuun saattamiseen ja suunnitteluun tai aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan,

2) artikkelin luonnosteleminen tai sen kriittinen tarkistaminen siten, että on merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön,

3) lopullisen julkaistavan version hyväksyminen,

4) kirjoittajan tulee ottaa vastuu artikkelin kaikista osa-alueista ja sitoutua osallistumaan artikkelissa mahdollisesti ilmenevien epäselvyyksien selvittämiseen.

Kaikkien ehtojen on täytyttävä.

Pituus

Enintään 7 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Otsikkoa, tiivistelmää, kirjallisuusluetteloa sekä kuva- ja taulukkotekstejä ei lasketa enimmäispituuteen. Lyhyen tutkimusraportin pituus on lehdessä rajattu kahteen painosivuun. Tästä syystä tekstiä voidaan joutua lyhentämään myös jul­kaisuprosessin loppuvaiheessa, vaikka käsikirjoitus olisi kirjoitusohjeiden pituusrajojen mukainen. Osa tekstistä, taulukoista ja kuvista saa­tetaan julkaista vain artikkelin verkkoversiossa.

Otsikointi ja rakenne

Jo otsikossa on pyrittävä kertomaan tutkimuksen keskeisin havainto.

Tekstin ei ole välttämätöntä noudattaa alkuperäistutkimuksissa käytettävää vakiintunutta IMRAD-kaavaa (johdanto, aineisto ja menetelmät, tulokset, päätelmät), mutta nämä asiat on kuvattava tekstissä. Väliotsikoita voi käyttää vapaammin kuin alkuperäistutkimuksessa.

Artikkelin loppuun voidaan liittää kiitokset henkilöille, jotka ovat osallistuneet raportoidun tutkimuksen teke­miseen mutta joiden panos ei ole riittävä kir­joittajaksi. Kiitettäviltä henkilöiltä tulee pyytää tähän lupa.

Tiivistelmä

Käsikirjoituksen alkuun laaditaan suomenkielinen ja englanninkielinen tiivistelmä.

Suomenkielisessä tiivistelmässä kerrotaan tutkimuksen päätelmät 1-2 lauseella. Tiivistelmän enimmäispituus on 300 merkkiä välilyönnit mukaan lukien.

Englanninkielisen tiivistelmän enimmäispituus on 1 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Tiivistelmä väliotsikoidaan seuraavasti: Background, Methods, Results, Conclusions. Halutessaan kirjoittajat voivat omalla kustannuksellaan käännättää koko artikkelin englanniksi, jolloin se julkaistaan verkossa artikkelin liiteaineistona.

Kuviot ja taulukot

Taulu­koita ja kuvioita käytetään keskeisten tulosten esittämiseen ja tilastollisen validiteetin osoitta­miseen. Niitä saa olla yhteensä enintään 2. Taulukkoon on yleensä hyvä sisällyttää otoskoko (n) ja esittää tulokset sekä abso­luuttisina että suhteellisina (%). Taulukoita ja ku­vioita tehdään vain niistä tuloksista, jotka sel­ventävät tutkimuksen päätavoitteita, eikä niiden tietoja toisteta tekstissä eikä toisissaan. Tarvittaessa enemmän kuvioita ja taulukoita voidaan julkaista verkossa. Sama koskee poikkeuksellisen suuria taulukoita ja kuvioita. Verkossa voidaan julkaista myös muuta liitemateriaalia, kuten videoita. Tarkempia ohjeita: Kuviot ja kuvat, Taulukot, Sähköinen liiteaineisto, Muualla julkaistun aineiston käyttö.

Kirjallisuusviitteet

Suositeltava kirjallisuusviitteiden määrä on enintään 20. Jos kirjallisuusluettelo on erittäin laaja, se julkaistaan vain verkossa. Viitteiden muotoilu noudattaa Vancouver-järjestelmää. Katso tarkemmat ohjeet.

Sidonnaisuusilmoitus

Kaikkien kirjoittajien on ilmoitettava sidonnaisuutensa ICMJE:n lomakkeella. Katso tarkemmat ohjeet.

Sivua päivitetty 14.11.2019. Muutokset alleviivattu.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.