Alkuperäistutkimus

Yleinen luonne

Alkuperäistutkimusartikkelissa esitetään kirjoittajien omia, aikaisemmin julkaisemattomia tutkimustuloksia vakiintuneessa tutkimusartikkelin muodossa. Alkuperäistutkimukset julkaistaan heti editoinnin valmistuttua kokonaisuudessaan Lääkärilehden verkkosivuilla, missä ne ovat kaikkien vapaasti luettavissa. Painetussa lehdessä julkaistaan yhdellä sivulla artikkelin tiivistelmä ja keskeisin kuva tai taulukko.

Kliinisten alkuperäistutkimusten on noudatet­tava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsin­gin julistuksen ohjeita tutkittavien informoimi­sesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilas­turvallisuudesta. Interventiotutkimukset on re­kisteröitävä yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan.

Terveydenhuoltoaiheiset alkuperäistutkimukset voivat käsitellä terveys­palvelujen järjestämistä tai laatua, terveydenhuol­lon kustannuksia, lääkäri­koulutusta, lääkärivajetta, mielipidemittauksia ym. lääkärilukijoita kiinnostavaa.

Aineiston tai tulosten suhteen suppeista tutkimuksista voi tehdä Lyhyen tutkimusraportin.

Kaikkien kirjoittajien tulee olla osallistunut tutkimuksen tekemiseen International Committee of Medical Journal Editorsin (ICMJE) asettamien kirjoittajan kriteerien mukaisesti:

1) merkittävä osallistuminen tutkimuksen alkuun saattamiseen ja suunnitteluun tai aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan,

2) artikkelin luonnosteleminen tai sen kriittinen tarkistaminen siten, että on merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön,

3) lopullisen julkaistavan version hyväksyminen,

4) kirjoittajan tulee ottaa vastuu artikkelin kaikista osa-alueista ja sitoutua osallistumaan artikkelissa mahdollisesti ilmenevien epäselvyyksien selvittämiseen.

Kaikkien ehtojen on täytyttävä.

Pituus

10 000–13 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Otsikkoa, tiivistelmää, kirjallisuusluetteloa sekä kuva- ja taulukkotekstejä ei lasketa enimmäispituuteen. Enimmäispituuden ylittävät käsikirjoitukset palautetaan kirjoittajalle lyhennettäväksi ennen vertaisarviointia. Käsikirjoituksen tulee mahtua enimmäismerkkimäärään myös vertaisarvioijien mahdollisesti ehdottamien muutosten jälkeen.

Otsikointi ja rakenne

Käsikirjoitukseen laaditaan otsikkosivu, joka lähetetään erillisenä tiedostona. Katso otsikkosivun ohje tästä.

Jo otsikossa on pyrittävä kertomaan tutkimuksen keskeisin havainto. Väliotsikointi noudattaa vakiintunutta IMRAD-kaavaa: (otsikoimaton) johdanto, Aineisto ja menetelmät, Tulokset, Päätelmät. Näiden alla voi käyttää alemman tason väliotsikoita, mutta väliotsikoissa saa olla enintään kaksi hierarkiatasoa.

Johdantokappaleen tu­lee olla lyhyt (n. 1 500 merkkiä) ja siinä esitetään tutki­muksen tavoitteet. Kirjallisuutta referoidaan vain sen verran, että se joh­dattaa lukijan aiheeseen ja antaa taustan sille, miksi tutkimus on tehty.

Aineisto ja menetelmät -osassa (n. 3 000 merkkiä) kuvataan, miten tutkimuksen tavoitteessa asetettuihin kysymyk­siin on etsitty vastaus. Menetelmät on selitettävä lyhyesti, kuitenkin niin, että muut voivat selvityksen perusteella tarvittaessa toistaa tutkimuksen. Tutkimuksessa käytetty kyselylo­make on liitettävä käsikirjoitukseen, jotta se voi­daan julkaista lehden sähköisessä versiossa.

Tutkimusasetelman kuvaamisessa on usein sel­keää käyttää vuokaaviota. Käytetyt tilastomene­telmät tulee ilmoittaa niin tarkasti, että lukija voi tarvittaessa tarkistaa analyysit. Tämä edellyt­tää aineiston raportoimista sellaisilla tunnuslu­vuilla, joilla analyysit voi toistaa. Tilastolliset termit, lyhenteet ja symbolit määritellään. Jos tutkimuksessa on käytetty vä­hänkin epätavallisia menetelmiä, niistä on an­nettava tarkat kirjallisuusviitteet. Myös analyy­siohjelmat, joilla tulokset saatiin, raportoidaan.

Tulokset (n. 3 000 merkkiä) tulee ilmoittaa loogisessa järjestyksessä niin, että ne vastaavat tutkimuksen tavoitteisiin. Tärkeimmät tulokset kirjoitetaan ensin. Tulosten ilmoittamisessa tulee suosia absoluuttisia lukuja ja esimerkiksi absoluuttista riskiä suhteellisten (%) sijasta. Tuloksista esitetään tunnusluvut (esim. luottamusvälit), jot­ka kuvaavat, kuinka tarkka arvio esimerkiksi in­tervention tehosta on saatu ja kuinka suuri teho on, pelkkien hypoteesien testauksen (p:n arvot) sijasta. Taulukoissa esitettävistä tuloksista kerrotaan tekstissä vain keskeisimmät havainnot.

Päätelmiin (n. 4 500 merkkiä) kootaan päätulokset ja verrataan saatuja tuloksia kirjalli­suudessa aiemmin esitettyihin havaintoihin. Oman tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia pohditaan, ja käytettyjä tutkimusmenetel­miä arvioidaan kriittisesti. Poh­dinnassa tulee esittää, mikä on tutkimuk­sen merkitys kliinikoille tai terveydenhuollon päättäjille. Päätelmien tulee kes­kittyä vain asioihin, jotka perustuvat tutkimuksen havaintoihin. Lopuksi voidaan esittää, mitä aiheesta tulisi vielä tutkia.

Artikkelin loppuun voidaan liittää kiitokset henkilöille, jotka ovat osallistuneet alkupe­räisjulkaisussa raportoidun tutkimuksen teke­miseen mutta joiden panos ei ole riittävä kir­joittajaksi. Kiitettäviltä henkilöiltä tulee pyytää tähän lupa.

Tiivistelmä

Käsikirjoituksen alkuun laaditaan suomenkielinen ja englanninkielinen tiivistelmä.

Painetussa lehdessä julkaistaan yhdellä sivulla suomenkielinen tiivistelmä ja artikkelin keskeisin, päätuloksen esittävä kuvio tai taulukko.

Tiivistelmien enimmäispituudet ovat 1 300 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Tiivistelmät väliotsikoidaan seuraavasti: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset, Päätelmät (Background, Methods, Results, Conclusions). Englanninkieliselle tiivistelmälle laaditaan myös englanninkielinen otsikko. Halutessaan kirjoittajat voivat omalla kustannuksellaan käännättää koko artikkelin englanniksi, jolloin se julkaistaan verkossa artikkelin liiteaineistona. Käännös tulee tehdä artikkelin lopullisesta, toimittajan editoimasta versiosta.

Ydinviesti

Käsikirjoituksen loppuun laaditaan yhteenveto, joka sisältää kirjoituksen ydinviestin. Otsikot ovat Tämä tiedettiin ja Tutkimus opetti, joiden kummankin alle sijoitetaan enintään kolme virkettä ranskalaisin viivoin. Ydinviestin ei ole tarkoitus toistaa tiivistelmää.

Kuviot ja taulukot

Taulu­koita ja kuvioita käytetään keskeisten tulosten esittämiseen ja tilastollisen validiteetin osoitta­miseen. Niitä saa olla yhteensä enintään 4. Taulukkoon on yleensä hyvä sisällyttää otoskoko (n) ja esittää tulokset sekä abso­luuttisina että suhteellisina (%). Taulukoita ja ku­vioita tehdään vain niistä tuloksista, jotka sel­ventävät tutkimuksen päätavoitteita, eikä niiden tietoja toisteta tekstissä eikä toisissaan.

Kirjoittajan tulee merkitä, mikä on artikkelin keskeisin, päätuloksen esittävä kuvio tai taulukko, joka julkaistaan painetussa lehdessä. Jos keskeisin kuvio/taulukko on niin suuri, ettei se mahdu n. puolelle painosivulle, tulee laatia tulokset tiivistävä kuvio/taulukko.

Poikkeuksellisen suuret kuviot ja taulukot sekä esim. aineiston syntyä kuvaavat vuokaaviot ja mahdolliset haastattelu- tai arviointilomakkeet tulee merkitä liiteaineistoksi, vaikka ne julkaistaankin verkossa muun artikkelin yhteydessä. Verkossa voidaan julkaista myös muuta liitemateriaalia, kuten videoita. Tarkempia ohjeita: Kuviot ja kuvat, Taulukot, Sähköinen liiteaineisto, Muualla julkaistun aineiston käyttö.

Kirjallisuusviitteet

Suositeltava kirjallisuusviitteiden määrä on enintään 40. Jos kirjallisuusluettelo on erittäin laaja, se julkaistaan vain verkossa. Viitteiden muotoilu noudattaa Vancouver-järjestelmää. Katso tarkemmat ohjeet.

Sidonnaisuusilmoitus

Kaikkien kirjoittajien on ilmoitettava sidonnaisuutensa ICMJE:n lomakkeella. Katso tarkemmat ohjeet.

Sivu päivitetty 31.3.2022 (Yleinen luonne -kappale).
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030