Alkuperäistutkimus

Yleinen luonne

Alkuperäistutkimusartikkelissa esitetään kirjoittajien omia, aikaisemmin julkaisemattomia tutkimustuloksia vakiintuneessa tutkimusartikkelin muodossa. Alkuperäistutkimusartikkelit ovat kaikkien vapaasti luettavissa Lääkärilehden verkkosivuilta. Kliinisten alkuperäistutkimusten on noudatet­tava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsin­gin julistuksen ohjeita tutkittavien informoimi­sesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilas­turvallisuudesta. Interventiotutkimukset on re­kisteröitävä yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan.

Terveydenhuoltoaiheiset alkuperäistutkimukset voivat käsitellä terveys­palvelujen järjestämistä tai laatua, terveydenhuol­lon kustannuksia, lääkäri­koulutusta, lääkärivajetta, mielipidemittauksia ym. lääkärilukijoita kiinnostavaa. Suppeista terveydenhuollon selvityksistä voi vaihtoehtoisesti tehdä raportin Työssä-osioon. Toimitus voi auttaa tekstin muokkaamisessa tähän muotoon.

Kaikkien kirjoittajien tulee olla osallistunut tutkimuksen tekemiseen International Committee of Medical Journal Editorsin (ICMJE) asettamien kirjoittajan kriteerien mukaisesti:

1) merkittävä osallistuminen tutkimuksen alkuun saattamiseen ja suunnitteluun tai aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan,

2) artikkelin luonnosteleminen tai sen kriittinen tarkistaminen siten, että on merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön,

3) lopullisen julkaistavan version hyväksyminen,

4) kirjoittajan tulee ottaa vastuu artikkelin kaikista osa-alueista ja sitoutua osallistumaan artikkelissa mahdollisesti ilmenevien epäselvyyksien selvittämiseen.

Kaikkien ehtojen on täytyttävä.

Pituus

10 000–13 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Otsikkoa, tiivistelmää, kirjallisuusluetteloa sekä kuva- ja taulukkotekstejä ei lasketa enimmäispituuteen. Alkuperäistutkimuksen pituus on lehdessä rajattu neljään painosivuun. Tästä syystä tekstiä voidaan joutua lyhentämään myös jul­kaisuprosessin loppuvaiheessa, vaikka käsikirjoitus olisi kirjoitusohjeiden pituusrajojen mukainen. Osa tekstistä, taulukoista ja kuvista saa­tetaan julkaista vain artikkelin verkkoversiossa.

Otsikointi ja rakenne

Jo otsikossa on pyrittävä kertomaan tutkimuksen keskeisin havainto. Väliotsikointi noudattaa vakiintunutta IMRAD-kaavaa: (otsikoimaton) johdanto, Aineisto ja menetelmät, Tulokset, Päätelmät. Näiden alla voi käyttää alemman tason väliotsikoita, mutta väliotsikoissa saa olla enintään kaksi hierarkiatasoa.

Johdantokappaleen tu­lee olla lyhyt (n. 1 500 merkkiä) ja siinä esitetään tutki­muksen tavoitteet. Kirjallisuutta referoidaan vain sen verran, että se joh­dattaa lukijan aiheeseen ja antaa taustan sille, miksi tutkimus on tehty.

Aineisto ja menetelmät -osassa (n. 3 000 merkkiä) kuvataan, miten tutkimuksen tavoitteessa asetettuihin kysymyk­siin on etsitty vastaus. Menetelmät on selitettävä lyhyesti, kuitenkin niin, että muut voivat selvityksen perusteella tarvittaessa toistaa tutkimuksen. Tutkimuksessa käytetty kyselylo­make on liitettävä käsikirjoitukseen, jotta se voi­daan julkaista lehden sähköisessä versiossa.

Tutkimusasetelman kuvaamisessa on usein sel­keää käyttää vuokaaviota. Käytetyt tilastomene­telmät tulee ilmoittaa niin tarkasti, että lukija voi tarvittaessa tarkistaa analyysit. Tämä edellyt­tää aineiston raportoimista sellaisilla tunnuslu­vuilla, joilla analyysit voi toistaa. Tilastolliset termit, lyhenteet ja symbolit määritellään. Jos tutkimuksessa on käytetty vä­hänkin epätavallisia menetelmiä, niistä on an­nettava tarkat kirjallisuusviitteet. Myös analyy­siohjelmat, joilla tulokset saatiin, raportoidaan.

Tulokset (n. 3 000 merkkiä) tulee ilmoittaa loogisessa järjestyksessä niin, että ne vastaavat tutkimuksen tavoitteisiin. Tärkeimmät tulokset kirjoitetaan ensin. Tulosten ilmoittamisessa tulee suosia absoluuttisia lukuja ja esimerkiksi absoluuttista riskiä suhteellisten (%) sijasta. Tuloksista esitetään tunnusluvut (esim. luottamusvälit), jot­ka kuvaavat, kuinka tarkka arvio esimerkiksi in­tervention tehosta on saatu ja kuinka suuri teho on, pelkkien hypoteesien testauksen (p:n arvot) sijasta. Taulukoissa esitettävistä tuloksista kerrotaan tekstissä vain keskeisimmät havainnot.

Päätelmiin (n. 4 500 merkkiä) kootaan päätulokset ja verrataan saatuja tuloksia kirjalli­suudessa aiemmin esitettyihin havaintoihin. Oman tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia pohditaan, ja käytettyjä tutkimusmenetel­miä arvioidaan kriittisesti. Poh­dinnassa tulee esittää, mikä on tutkimuk­sen merkitys kliinikoille tai terveydenhuollon päättäjille. Päätelmien tulee kes­kittyä vain asioihin, jotka perustuvat tutkimuksen havaintoihin. Lopuksi voidaan esittää, mitä aiheesta tulisi vielä tutkia.

Artikkelin loppuun voidaan liittää kiitokset henkilöille, jotka ovat osallistuneet alkupe­räisjulkaisussa raportoidun tutkimuksen teke­miseen mutta joiden panos ei ole riittävä kir­joittajaksi. Kiitettäviltä henkilöiltä tulee pyytää tähän lupa.

Tiivistelmä

Käsikirjoituksen alkuun laaditaan suomenkielinen ja englanninkielinen tiivistelmä.

Tiivistelmien enimmäispituudet ovat 1 300 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Tiivistelmät väliotsikoidaan seuraavasti: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset, Päätelmät (Background, Methods, Results, Conclusions). Halutessaan kirjoittajat voivat omalla kustannuksellaan käännättää koko artikkelin englanniksi, jolloin se julkaistaan verkossa artikkelin liiteaineistona.

Ydinviesti

Käsikirjoituksen loppuun laaditaan yhteenveto, joka sisältää kirjoituksen ydinviestin. Otsikot ovat Tästä asiasta tiedettiin ja Tämä tutkimus opetti, joiden kummankin alle sijoitetaan enintään kolme virkettä ranskalaisin viivoin. Ydinviestin ei ole tarkoitus toistaa tiivistelmää.

Kuviot ja taulukot

Taulu­koita ja kuvioita käytetään keskeisten tulosten esittämiseen ja tilastollisen validiteetin osoitta­miseen. Niitä saa olla yhteensä enintään 4. Taulukkoon on yleensä hyvä sisällyttää otoskoko (n) ja esittää tulokset sekä abso­luuttisina että suhteellisina (%). Taulukoita ja ku­vioita tehdään vain niistä tuloksista, jotka sel­ventävät tutkimuksen päätavoitteita, eikä niiden tietoja toisteta tekstissä eikä toisissaan. Tarvittaessa enemmän kuvioita ja taulukoita voidaan julkaista verkossa. Sama koskee poikkeuksellisen suuria taulukoita ja kuvioita. Verkossa voidaan julkaista myös muuta liitemateriaalia, kuten videoita. Tarkempia ohjeita: Kuviot ja kuvat, Taulukot, Sähköinen liiteaineisto, Muualla julkaistun aineiston käyttö.

Kirjallisuusviitteet

Suositeltava kirjallisuusviitteiden määrä on enintään 40. Jos kirjallisuusluettelo on erittäin laaja, se julkaistaan vain verkossa. Viitteiden muotoilu noudattaa Vancouver-järjestelmää. Katso tarkemmat ohjeet.

Sidonnaisuusilmoitus

Kaikkien kirjoittajien on ilmoitettava sidonnaisuutensa ICMJE:n lomakkeella. Katso tarkemmat ohjeet.

Sivua päivitetty 6.11.2019. Muutokset alleviivattu.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.