- Lääkärilehti
- Liitossa
-
Lääkärin Suomi 100/100. Potilassuhde 2017: konsumerismin ja kohtaamisen rajapinnalla Viimeiset sata vuotta ja lääkärin työ. Miten on käynyt potilaalle? Neljä sotaa, vaikenemisen jättämiä ylisukupolvisia haavoja, rakennemuutoksen tuottamaa juurettomuutta. Optimismia, toivoa, edistysaskeleita, sairauksien voittamista – ja hyväksymistä. Ennaltaehkäisyä ja valistusta, voimaantumista. Tietotulva, totuuksia ja epätotuuksia, vaihtoehtoisten totuuksien aika.
-
Lääkärin Suomi 100/99. Sote 2017 Suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä olevan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän vanhimmat kerrokset periytyvät Ruotsin vallan ja autonomian ajoilta. Sukupolvien vaihtuessa kerroksia on tullut lisää ja jokainen polvi on pyrkinyt muokkaamaan rakenteet oman aikansa ihanteita vastaaviksi.
-
Työmarkkinatutkimus käynnistyi Lääkäriliiton vuosittainen Työmarkkinatutkimus käynnistyi tällä viikolla, kun otokseen kuuluvat noin 15 000 jäsentä saivat henkilökohtaisen sähköpostikutsun tutkimukseen. Jos tutkimusviesti kilahti sähköiseen postilaatikkoosi, muista vastata! Jokainen vastaus on tärkeä, jotta saamme kattavan kuvan eri sektoreilla toimivien lääkärien tilanteesta.
-
Lääkärin Suomi 100/97. Lääkäriksi kasvaminen Vuosituhannen vaihteessa lääketieteen opetusohjelmaan lisättiin Lääkäriksi kasvaminen -opintoja. Tavoitteena oli nostaa esille lääkärin etiikan kysymyksiä. Opinnoissa alettiin käsitellä esimerkiksi vaitiolovelvollisuutta, kollegiaalisuutta, vuorovaikutusta potilaan ja omaisten kanssa sekä kuoleman kohtaamista.
-
Lääkärin Suomi 100/98. Tulevaisuuden lääketiede tänään 1970-luvun alussa tehtiin 43 lääkärille kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan 12 lääketieteellisen ilmiön kehitystä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Aihe-alueina olivat tehostetun hoidon teknologia, kudossiirrot ja perinnöllisyyden säätely, ja kysymyksissä ennakoitiin eettisiä ja tieteellisiä kysymyksiä in vitro fertilisaatiosta ja geenikirurgiasta klooni-ihmiseen.
-
Lääkärin Suomi 100/94. Parempaan tietoaikaan Digitalisaatio on päivän sana, mutta 1990-luvun kuluessa terveydenhuollon mullisti ATK. Jo aiempina vuosikymmeninä oli paikoin otettu käyttöön tietoteknisiä järjestelmiä terveydenhuollon eri osa-alueilla, mutta varsinainen läpimurto koettiin vasta vuosituhannen loppupuolella. Potilastietojärjestelmiä sekä erilaisia ohjaus- ja laskutusjärjestelmiä otettiin käyttöön niin pienissä lääkärikeskuksissa kuin suurissa keskussairaaloissakin.
-
Lääkärin Suomi 100/95. ”Kuudes tiedekunta” ulkomailla ja ulkomaiset lääkärit Suomessa Lääketieteen universaali luonne on aina mahdollistanut lääkärien työskentelyn yli kansallisvaltioiden rajojen. Suomessa lääkärikunta on kansainvälistynyt etenkin 2000-luvulla. Samalla yhä useampi suomalainen ylioppilas on hakeutunut toiseen Euroopan maahan opiskelemaan lääketiedettä.
-
Lääkärin Suomi 100/96. Hajaannuksen hallintaa ja valinnanvapautta – terveydenhuoltolaki 2010 Terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön hajanaisuus oli yksi kansallisen terveyshankkeen mukana esiin nousseista ongelmakohdista. Lainsäädäntö oli syntynyt vaiheittain yli sadan vuoden aikana, eikä sitä ollut suunniteltu 1990-luvulla luotuun hajautettuun terveydenhuoltojärjestelmään. Muutenkin ehdotuksia lainsäädännön yhdistämiseksi oli esitetty jo vuosikymmenien ajan, sillä erillisten lakien katsottiin osaltaan johtaneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eriytymiseen toisistaan.
-
Lääkärin Suomi 100/92. Terveydenhuolto hankkeella kuntoon – Kansallinen terveysprojekti 2001 Suomalainen terveydenhuolto ei tullut 1990-luvun suurien hallinnollisten uudistuksien mukana valmiiksi kokonaisuudeksi. Vanhan keskusjohtoisen järjestelmän jäykiksi koetut rakenteet oli korvattu alueellisten toimijoiden vapaudella, mutta osittain lamasta ja uudesta järjestelmästä johtuen terveydenhuollossa oli edelleen monia ongelmakohtia.
-
Lääkärin Suomi 100/93. Lisää medisiinareita yliopistoihin Lääketieteellisiin tiedekuntiin sisään otettavien opiskelijoiden määrä on aina vaikuttanut lähes suoraan ammatissa toimivien lääkärien määrään. Näin kysymys sisäänottomääristä on kietoutunut kysymyksiin siitä, riittääkö kaikille valmistuville töitä ja tuottaako koulutus riittävästi lääkäreitä maan terveyden- ja sairaanhoidon tarpeisiin.
Etusivulla juuri nyt
Kommentti
Johtamista ei opi, jos sitä ei opeteta
Lääkiksessä ”hallintohommat” esitetään lähinnä pakollisena pahana, kirjoittaa Joel Kontiainen.
Blogi
O niin kuin ohjaus
On suorastaan luksusta pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä tehdään ja miksi, kirjoittaa Terhi Savolainen.
Ajassa
Syöpäsäätiö jakoi ennätyksellisesti tukea tutkimukseen
Tukea myönnettiin yli seitsemän miljoonaa euroa.
Ajassa
Medisiinariliiton puheenjohtajaksi valittiin Riku Metsälä
– Opiskelijamääriä ei voida nostaa laadun kustannuksella, Metsälä linjaa.
Tieteessä
Pessimisteillä suurempi vaara sepelvaltimotautiin
Pessimistisimmillä miehillä oli yli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin verrattuna vähiten pessimistisiin, selviää tutkimuksesta.