WMA:n julistus potilaan oikeuksista Maailman lääkäriliiton Lissabonin julistus potilaan oikeuksista

Suomen Lääkäriliiton hallitus vahvistanut suomennoksen 28.3.1996 liiton jäseniä koskevaksi ohjeeksi. Julistus on julkaistu englanninkielisenä Lääkärilehdessä nro 32/95.

Lääkkeet ja Suomen kansan masennus

Tammikuun viimeisenä perjantaina salintäydellinen väkeä pohti masennuksen ja sen lääkehoidon eri ulottuvuuksia Sosiaalilääketieteellisen yhdistyksen, Lääkärin Sosiaalisen Vastuun, Suomen psykiatriyhdistyksen ja Stakesin järjestämässä seminaarissa.

Päivi Santalahti

Valtuuskuntaan valmistautumista

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontuu sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Helsingissä 16.-17.5.1997. Listalla on tietysti rutiiniasioita, kuten toimintakertomus ja tilinpäätös. Tärkeimmäksi asiaksi nousee kuitenkin keskustelu valmistautumisesta tulevaan neuvottelukierrokseen. Jos halutaan turvata häiriötön erikoissairaanhoidon päivystys jatkossakin, on uuteen virkaehtosopimukseen välttämättä tehtävä työaikalaista johtuvia muutoksia eli on sovittava työaikamallista, lepotauoista ja tietysti korvauksista. Toinen merkittävä virkaehtosopimusasia päivystyksen lisäksi on perustyöajan palkkausrakenne.

Kati Myllymäki

KT:n Saipio: Lääkärit uuden työaikalain piiriin

- Uusi työaikalaki tulee koskemaan pääosaa lääkärikunnasta, totesi lain valmisteluun kiinteästi osallistunut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Heikki Saipio Lääkäriliiton luottamusmiespäivillä 21.3.96. Hän arvioi uudistuksen merkitsevän lääkäreille työsidonnaisuuden vähenemistä, mutta samalla kokonaisansioiden laskua. Eniten uuden lain mukainen työaikakatto tulee muuttamaan työjärjestelyjä nykyisissä raskaissa päivystyspisteissä, joihin Saipio ennakoi tarvittavan noin 300 lääkäriä lisää.

Juha Kiehelä Namibiaan

Lääkäriliiton järjestöpäällikkö Juha Kiehelä on lähtenyt työlomalle liitosta toimiakseen terveydenhuollon kehitysyhteistyöprojektissa Namibiassa. Työloma jatkuu 15.9.97 asti.

Lastenpsykoterapian ja lastenpsykoterapian kouluttajan erityispätevyydet perustettu

Suomen Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 26.1.96 Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen lastenpsykiatrit -alaosaston yhteisen esityksen lastenpsykoterapian ja lastenpsykoterapian kouluttajan erityispätevyyksistä.

Jorma Piha

Sag mir wo die Ärzten sind...

Suomen lääkärimäärä on 1990-luvulla kasvanut 14 325:stä 17 142:een eli 20 % ja kasvu jatkuu. Lääkärikoulutuksen vuosiluokka Suomessa on 360 opiskelijaa ja ensi kesän sisäänottomäärätkin on jo vahvistettu samalle tasolle. Lääkärityöttömyys oli huipussaan vuonna 1994, jolloin työttömiä lääkäreitä kirjattiin lähes 700. Onneksi lääkärityöttömyys kääntyi laskuun; tämän vuoden helmikuun luku oli 260. Kuitenkin lääkärimäärän kasvu on ollut lamavuosina merkittävä ja toisaalta uusia virkoja ei ole juurikaan perustettu. Mihin nämä uudet lääkärit siis ovat sijoittuneet?

Kati Myllymäki

Järjestövaliokunta - mihin sitä tarvitaan?

Suomen Lääkäriliitolla on useita valiokuntia, jotka SLL:n hallitus on asettanut lähinnä valmistelemaan esille tulevia asioita. Valiokuntien puheenjohtajana toimii hallituksen keskuudestaan valitsema henkilö. Järjestövaliokunta voi rivijäsenestä ensin alkuun tuntua varsin kaukaiselta toimielimeltä, mutta sen hoitamat tehtävät ovat kuitenkin liiton ydinolemusta ja koskettavat tavalla tai toisella jokaista lääkäriliiton jäsentä.

Anne Santalahti

Lääkäriliiton vakuutus- ja jäsenedut ulkomailla työskentelyn aikana

Yli 94 % suomalaisista lääkäreistä kuuluu Suomen Lääkäriliittoon ja useimmat haluavat säilyttää jäsenyytensä myös ulkomailla työskentelyn ajan. Jäsenille lähetetään Lääkärilehti ilman eri maksua ulkomaille ja myös muita liiton jäsenetuja ja -palveluja voi käyttää hyväkseen ulkomailla asuessaan.

Direktiv för utfärdande av läkarintyg

Läkarförbundets styrelse har den 25 november 1977 godkänt samt den 13 september 1990 och den 1 april 1993 kompletterat följande direktiv för utfärdande av läkarintyg.

Mitä suoritepalkkaus voi tarjota sairaalalääkärille?

Suoritepalkkaus on aiheuttanut runsaasti keskustelua mm. Lääkäriliiton internet-sivuilla. Keskeinen syy tähän lienee se, ettei kentällä ole ollut juurikaan objektiivista tietoa lääkärintyön suoritteistamisen mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja uhkakuvista. Erikoislääkäriyhdistyksiltä kysyttiin viime kuussa suhtautumista suoritepalkkaukseen.

Olli Meretoja

Hallituksen päätöksiä 29.2.96: Lääkäriliitto puoltaa EMU-jäsenyyttä varauksin

Lääkäriliiton hallitus käsitteli Akavan kyselyn pohjalta kysymystä Suomen liittymisestä Euroopan talous- ja rahaliittoon EMU:un ja päätti ilmoittaa kannattavansa jäsenyyttä. Samalla hallitus kuitenkin korosti, ettei Suomen tule sitoutua liittymään siihen ensimmäisten jäsenmaiden joukossa vuonna 1999, jolloin aikataulu EMU-kriteerien täyttämiseksi saattaa muodostua Suomen kansantaloudelle ja työllisyyskehitykselle liian kireäksi.

Styrelsebeslut den 29 februari: Läkarförbundet stöder inte oreserverat EMU-anslutning

Akava hade begärt ett utlåtande av Läkarförbundet om Finlands anslutning till den ekonomiska och monetära unionen EMU. Styrelsen understödde visserligen tanken på medlemskap i EMU men ansåg att Finland inte borde förbinda sig att ansluta sig redan år 1999 tillsammans med de första medlemsstaterna. Tidtabellen för att uppnå EMU-kriterierna kan nämligen visa sig alltför stram med hänsyn till landets ekonomiska situation och sysselsättningsläget.

Lääkärien yhteistoiminta hammas- ja eläinlääkärien kanssa laajenee

Lääkäriliitto juhlisti 86. vuosipäiväänsä 28.2.96 kutsumalla Hammas- ja Eläinlääkäriliiton päättävien elinten jäsenet yhteiseen seminaariin käsittelemään näiden ammattiryhmien välisen yhteistyön kehittämistä eri aloilla. Edunvalvontaa varten on jo perustettu yhteinen Lääkärikartelli, joka toimii hyvin ja joka läpäisi myös viimesyksyisen tulikokeensa kiitettävästi. Hammas- ja eläinlääkärit tukivat lääkäreitä päivystyskiistassa, vaikka menettivät kahden kuukauden palkankorotukset sopimuksenteon viivästymisen takia. Vuosipäiväseminaarissa pohdittiin tulevia yhteistyöalueita, kuten suulääketiedettä ja ympäristöterveydenhuoltoa.

Suomen Lääkäriliiton ohjeisto lääkärintodistusten kirjoittamisesta

Lääkärintodistuksen tulee perustua sellaisiin tietoihin, joiden paikkansa pitävyydestä lääkäri itse on vakuuttunut. Näin ollen todistus ei saa nojata yksinomaan sen pyytäjän kertomukseen, vaan pääasiassa lääkärin omiin tietoihin kuten: omakohtaisiin havaintoihin, jotka perustuvat kliiniseen tutkimukseen, laboratorio- tai röntgenlöydöksiin, omiin aikaisempiin muistiinpanoihin, sairaaloiden, laitoksien tai toisten lääkärien asiakirjoista ym. hankittuihin tietoihin.

Työajasta edelleen

"Silloin kun Wiipurin lääninsairaalassa volontääripalvelussa päivystettiin vuosi yhtä kyytiä eikä tuntunut missään..." Tällaisia sankaritarinoita on siirretty perimätietona aina uusille lääkärisukupolville, kyllästymiseen asti. Kovaa, miehekästä ja reipasta on nukahtaa kotimatkalla liikennevaloihin. Rohkenen olla eri mieltä.

Kati Myllymäki

Fax-resepti ja atk-resepti käyttöön

Maaliskuun alusta lähtien lääkärien on ollut mahdollista toimittaa lääkemääräykset apteekkiin telefaxin välityksellä. Tätä varten tarvitaan erityinen fax-reseptipohja, jota voi tilata Kelasta. Faxilla apteekkiin lähetettävät lääkemääräykset tulee kirjoittaa Kelan vahvistamalle reseptipohjalle sekä varmentaa lääkärin nimikirjoituksella ja SV-leimalla. Tällainen resepti hyväksytään apteekissa ainoastaan faxin kautta tulleena, ei potilaan mukanaan tuomana.

Lääkärien toiminta ydinsotaa vastaan uudistuu

Lääkärit Ydinsotaa Vastaan -toimikunta on lakkautettu ja sen tehtävät on siirretty Lääkärin Sosiaalinen Vastuu -yhdistykselle. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on tehostaa toimintaa ydinaseita ja -kokeita vastaan sekä tarjota kaikille asiasta kiinnostuneille lääkäreille ja opiskelijoille tilaisuus osallistua tähän toimintaan. Asia on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä vaarana on ydinaseiden leviäminen poliittisesti epävakaisiin maihin ja terroristijärjestöjen käyttöön.

Vastaa lääkärikyselyyn: vaikuta työaikaratkaisuihin

Näinä päivinä saapuu vastattavaksenne taas Lääkäriliiton jokavuotinen lääkärikyseky, jonka avulla tarkistetaan ajan tasalle lääkärikunnan koulutusta, sijoittumista ja työllisyyttä koskevat tiedot. Vastauksia käytetään monin tavoin hyväksi liiton edunvalvonnassa sekä koulutus- ja terveyspoliittisessa suunnittelussa. Jäsenistö on vastannut tiedusteluun kiitettävän hyvin: vastausprosentti hipoo joka vuosi 90:tä.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1996

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 120 markkaa. Tähän sisältyy 150 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava: