Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin

Tutkimuksessa kehitettiin Finnair-konsernin työterveyshuollon terveystarkastuksia kattamaan tyypin 2 diabeteksen (T2D) suurentuneen riskin ja valtimotaudin riskitekijöiden seulonnan Finnairin henkilöstöltä. Lisäksi tarjottiin elintapaohjausta henkilöille, joiden riski sairastua diabetekseen oli suurentunut. Koska henkilöstöstä noin 70 % tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työtä, arvioitiin myös työaikojen vaikutusta T2D:n ja valtimotautien sairastumisriskiin. Artikkelissa kuvataan tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus, työntekijöiden riskitekijät lähtötilanteessa sekä arvioidaan riskiseulonnan ja interventioiden toteutettavuutta työterveyshuollossa.

Katriina Viitasalo, Jaana Lindström, Katri Hemiö, Sampsa Puttonen, Anja Koho, Mikko Härmä, Markku Peltonen

Kolesterolilääkkeiden käytössä on edelleen kohentamisen varaa FINRISKI 2007 -tutkimuksen tuloksia

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida seerumin kolesterolipitoisuuden muutoksia vuodesta 1982 lähtien väestössä ja eri potilasryhmissä sekä arvioida kolesterolilääkityksen toteutumista, sen kohdentumista eri potilasryhmiin ja hoitotason saavuttamista.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Timo Strandberg, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti

ST-nousuinfarktin hoito välittömällä pallolaajennuksella

ST-nousuinfarktin suositeltavin hoitomuoto on välittömästi tehtävä pallolaajennus. Sen suunnitelmallinen järjestäminen edellyttää kaikkien mahdollisten viiveiden minimointia ja alueellisen yhteistyön toimivuutta hoitoketjun jokaisella tasolla. Seurantatutkimuksessa selvitettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ST-nousuinfarktipotilaiden välittömään pallolaajennukseen tähtäävän hoitoketjun viiveitä ja tuloksellisuutta.

Jari Mäkilä, Kjell Nikus, Heini Huhtala, Kari Niemelä, Markku Eskola

Väärä diagnoosi yleisin potilasvahingon syy
Lasten säärimurtumat tarkastelussa

Säärimurtuma on tavallisin kasvuikäisten alaraajamurtuma ja kolmanneksi yleisin pitkien luiden murtumista. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ja minkälaisia potilasvahinkoja näiden murtumien hoidossa tapahtuu ja arvioida, miten vahinkoja voitaisiin jatkossa välttää sekä hoidon laatua kehittää.

Sauli Palmu, Reijo Paukku, Mervi K. Mäyränpää, Jari Peltonen, Yrjänä Nietosvaara

Vastasyntyneiden varhainen B-ryhmän streptokokkitauti pääkaupunkiseudulla

B-ryhmän streptokokki (GBS) on tärkeä vastasyntyneiden yleisinfektion aiheuttaja. Varhaista, alle viikon kuluessa syntymästä esiintyvää GBS-tautia voidaan estää synnytyksenaikaisella mikrobilääkeprofylaksilla. Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa (HYKS) varhaisen GBS-taudin esiintyvyys oli poikkeavan suuri vuonna 2005. Vuonna 2006 ehkäisystrategia muutettiin riskisynnytysten tunnistamiseen perustuvaksi. Aiemmin strategia perustui osaksi riskisynnyttäjien GBS-seulontoihin synnytyssairaalassa, osaksi riskitietoihin. GBS-taudin esiintyvyyttä, ohjeiden toteutumista ja lasten taudinkuvaa selvitettiin ennen ja jälkeen strategian muutoksen.

Kirsi Skogberg, Erja Halmesmäki, Susanna Sainio, Terhi Saisto, Eeva Salo, Ritva Nissinen, Anna-Liisa Järvenpää

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat lisääntyneet mutta eläkkeet vähentyneet kunta-alalla

Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvua on pidetty huolestuttavana. Tiedetään, että varsinkin pitkäkestoiset sairauspoissaolot johtavat usein varhaiseen eläkkeeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilanne on kehittynyt kuntasektorilla.

Marianna Virtanen, Mika Kivimäki, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, ‡ Timo Klaukka, Jussi Vahtera

Varusmiesten käsitykset ja tietämys influenssasta palveluksen alkuvaiheessa

Varusmiesten tietämystä ja käsityksiä influenssauhkasta Suomessa ei ole aiemmin tutkittu.

Anne-Marie Vartti, Ilkka Mäkitie, Arja R. Aro, Markus Henriksson, Vesa Jormanainen, Simo Nikkari

Sairauspoissaolot masennushäiriöiden yhteydessä
Terveys 2000 -väestötutkimuksen tuloksia

Kelan korvaamien sairauspäivärahakausien yleisyyttä ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä selvitettiin väestöaineistosta työntekijöillä, joilla oli jokin masennusoireyhtymä (vakava masennustila, pitkäaikainen masennus tai lievä, subkliininen masennushäiriö).

Kirsi Ahola, Marianna Virtanen, Teija Honkonen, Erkki Isometsä, Arpo Aromaa, Jouko Lönnqvist

Mitä kaukomatkailijoiden kuumeen taustalta löytyi?

Kaukomatkailun lisääntyessä sairaaloiden päivystykseen lähetetään yhä useammin potilaita matkan jälkeisen infektio-oireilun vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalle vuonna 2005 lähetettyjen kuumeilevien kaukomatkailijoiden oireiden etiologiaa.

Annikaisa Kettunen, Katariina Kainulainen, Sakari Jokiranta, Heli Siikamäki

Hysteroskooppinen sterilisaatio on nopea ja turvallinen toimenpide

Kohtuontelon tähystyksessä tehtävä sterilisaatio on uusin vaihtoehto laparoskooppiselle sterilisaatiolle ja pysyvää ehkäisyä haluaville naisille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohtuontelon tähystyksessä tehtävän sterilisaation onnistumista, komplikaatioita, esilääkityksen ja toimenpiteen aikaisen kipulääkityksen riittävyyttä sekä potilastyytyväisyyttä.

Heini Savolainen, Sirpa Ikonen, Jaana Fraser

Lasten ja nuorten aikuisten diabeteksen alueellinen ilmaantuvuus Suomessa

Tavoitteena oli kuvata nuorten aikuisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen alueellista ilmaantuvuutta Suomessa sekä päivittää nämä tiedot lasten tyypin 1 diabeteksen osalta.

Niina Lammi, Paul Blomstedt, Johan Eriksson, Marjatta Karvonen, Elena Moltchanova

"En olisi vielä kotiin lähdössä"
Sairaalaosaston käytännöistä potilaan silmin

Tutkimuksen kohteena on suomalainen somaattinen sairaalaosasto. Lähestymistapa on kriittinen ja toiminnan kehittämistavoitteen sisältävä. Tutkimuksessa kysytään, minkälaiset käytännöt sairaalaosastolla ovat ongelmallisia potilaslähtöisen toiminnan näkökulmasta.

Riikka Lämsä, Laura Mäkelä

Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on käyttänyt vuodesta 2000 lähtien diabetespotilaiden seurantaan tarkoitettua Prowellness-rekisteriä, jonka avulla voidaan potilasmäärien lisäksi seurata mm. potilaiden hoitotasapainoa.

Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen

Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007

Suomessa on todettu alle 80-vuotiaiden toimintakyvyn kohentuneen. Sitä vanhemmista tutkimustietoa ei ole ollut, ei varsinkaan yli 90-vuotiaista. Tässä tutkimuksessa kuvataan 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutoksia vuodesta 1996 vuoteen 2007.

Marja Jylhä, Merja Vuorisalmi, Tiina Luukkaala, Tytti Sarkeala, Antti Hervonen

Potilaiden kokemukset nivelreuman aiheuttamasta haitasta

Tavoitteena oli kuvata ja analysoida, miten suomalaiset nivelreumapotilaat ilmaisevat sairauteensa liittyviä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan.

Sini Tuominen, Timo Möttönen, Risto Tuominen

Skitsofreniapotilaat tarvitsevat yhä paljon sairaalahoitoa

Sairaalahoidon määrä on tärkeä skitsofrenian hoitoa ja hoidon kustannuksia kuvaava kriteeri. Runsas sairaalahoito voi olla merkki riittämättömästä tai tehottomasta avohoidosta.

Raimo K. R. Salokangas, Mika Helminen, Anna-Maija Koivisto, Helena Rantanen, Hannu Oja, Sami Pirkola, Kristian Wahlbeck, Matti Joukamaa

Opioidiriippuvuuden korvaushoito HYKS:n päihdepsykiatrian yksikössä 2003-2005

Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, onko hoitoon hakeutujissa tai hoitotuloksissa tapahtunut muutoksia opioidikorvaushoitojen arviointi- ja hoitokäytäntöjen muututtua HYKS:n päihdepsykiatrian yksikössä.

Helena Vorma, Petteri Sokero, Saija Turtiainen, Heikki Katila

Sikiön kolmiulotteisen kaikututkimuksen ongelmalliset rajat
Lääketiedettä vai kaupallista viihdettä?

Lääketieteellisistä ja muista syistä tehtävät kaupalliset kolmiulotteiset sikiön kaikututkimukset yleistyvät. Halusimme kartoittaa syitä, miksi perhe hakeutuu Suomessa yksityiseen obstetriseen kaikututkimukseen.

Pertti Kirkinen, Ilona Riippa, Marian Jaalama, Eija Tomás

Onko diabeetikoiden jalkojen omahoito parantunut 20 vuoden aikana?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko diabeetikoiden tiedot hyvästä jalkojen hoidosta ja omahoidon toteuttaminen muuttuneet 20 vuoden aikana.

Tuula Toikka, Satu Redman, Helena Hämäläinen, Tapani Rönnemaa

Lasten ruoka-allergioidenhoito käytännössä

Ruoka-allergian täsmällinen taudinmääritys ja oikea hoito ovat tärkeitä lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata lasten ruoka-allergioiden tutkimus- ja hoitokäytäntöä ja sitä koskevaa erikoisalojen yhteistyötä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS).

Maaria Karento, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta