Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna

Selvitimme koettujen terveysongelmien ja sairauspoissalojen välistä yhteyttä ja sen mahdollisina selittävinä tekijöinä ikää, sukupuolta ja työstatusta.

Alkoholi ja imetys

Alkoholin käytöstä imetyksen aikana annetaan ristiriitaista tietoa. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tietoa annetaan ja mikä olisi tutkimukseen perustuva tieto.

Aleksis Pohjola, Riitta Alaja, Kaija Seppä

Astmaa sairastavan koululaisen allerginen nuha - ovatko diagnostiikka ja hoito kohdallaan?

Suurimmalla osalla astmaa sairastavista on myös allerginen nuha, jonka asianmukainen hoitaminen on tärkeää astman kannalta. Allergisen nuhan diagnostiikkaa ja hoidon toteutumista lapsilla on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erikoissairaanhoidon kontrollissa olevien kouluikäisten astmaatikkojen allergisen nuhan diagnostiikkaa ja hoitoa potilaskertomusmerkintöjen perusteella.

Minna Ruokonen, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta

Lonkkamurtumapotilaiden osteoporoosilääkitys toteutuu huonosti

Lonkkamurtumapotilaiden Käypä hoito -suositus on luulääkkeen sekä päivittäisen D-vitamiinin ja kalsiumvalmisteen käyttö. Selvitimme Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Kuusankosken aluesairaalan vastuualueilla hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden luulääkkeiden sekä kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävien reseptivalmisteiden käyttöä ennen murtumaa ja murtuman jälkeen.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi-Lüthje, Juha-Pekka Kaukonen, Salla Tanninen, Helena Naboulsi, Matti Kataja

Vanhusten Clostridium difficile -infektiot ovat lisääntyneet

Monissa maissa Clostridium difficile -infektioiden esiintyvyys on lisääntynyt, taudinkuva vaikeutunut ja kuolleisuus noussut. Suomen C. difficile -tilanteesta on vähän tietoa.

Outi Lyytikäinen, Heli Turunen, Marja Rasinperä, Eija Könönen, Risto Vuento, Ilmo Keskimäki

Muutokset akuuttien sepelvaltimotapahtumien esiintyvyydessä FINAMI-tutkimuksen tulokset vuosilta 1993-2002

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktien ilmaantuvuuden, kohtausfrekvenssin ja kohtaustappavuuden muutoksia ajanjaksolla 1993-2002.

Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Heli Koukkunen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Aapo Lehtonen, Jorma Torppa, Kari Kuulasmaa, Juha Mustonen, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä, Pertti Palomäki., Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Kalevi Pyörälä., Antero Kesäniemi., Tapio Vuorenmaa, Juhani Airaksinen., Anne Juolevi, Jaakko Tuomilehto.

Iäkkäiden dementiapotilaiden kivun arviointi Kahden kipumittarin vertailu

Dementia ja kivut ovat laitospotilailla yleisiä. Potilaan kyky ilmaista kipua heikkenee muistihäiriön edetessä. Tällöin havainnoidaan käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Vertailimme potilaan ja hoitajan arvioon perustuvan RAI-järjestelmän (Resident Assessment Instrument) ja käyttäytymisen muutoksia havainnoivan PAINAD-mittarin (Pain Assessment in Advanced Dementia Scale) käyttöä iäkkäiden dementiapotilaiden kivun arvioinnissa sairaalahoidon aikana.

Mikko Björkman, Jaana Palviainen, Jouko Laurila, Reijo Tilvis

Selkäydinvaurion aiheuttaman haitan järjestelmällistä hoitoa ja seurantaa tarvitaan

Selkäydinvaurioiset henkilöt ovat pienehkö erityisryhmä, mutta heidän ongelmansa voivat olla hyvinkin monimuotoisia ja haittaavia. Tavoitteena oli selvittää selkäydinvaurioon liittyvien haittojen määrää ja vaikeustasoa taustatiedoksi koko eliniän jatkuvan hoidon ja seurannan organisoimista varten.

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi

Steriloinnit vähenevät Suomessa

Lähtökohdat ja menetelmät

Mika Gissler, Hanna Westerberg, Tiina Sevón, Annukka Ritvanen

Yli puolet trampoliinivammoista voitaisiin todennäköisesti välttää turvaverkolla ja turvallisuusohjeilla

Päivystyspisteisiin on ilmaantunut uusi potilasryhmä: trampoliinilla itsensä loukanneet lapset. Tutkimuksemme kartoittaa trampoliinivammoja ja niihin liittyviä tekijöitä.

Johanna Rättyä, Willy Serlo

Säärimurtumien operatiivisen hoidon tulokset KYS:ssa 2001-2003

Säärimurtuma on vakava vamma, johon liittyy merkittävää sairastavuutta ja runsaasti komplikaatiota. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää primaaristi operatiivisesti hoidettujen säärimurtumien hoitokäytäntöä ja hoitotuloksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2003.

Lauri Pautola, Jukka Kettunen, Timo Nyyssönen, Heikki Kröger

Nuoret potilaat altistetaan tarpeettomasti säteilylle TT-tutkimuksissa

Tietokonetomografiatutkimusten (TT) sädeannokset ovat suhteellisen suuria, ja TT:n käyttö lisääntyy edelleen. Koska ionisoivasta säteilystä aiheutuva tilastollinen syöpäkuoleman riski on nuorilla potilailla muita huomattavasti suurempi, päätimme selvittää, ovatko nuorille tehdyt TT-tutkimukset olleet oikeutettuja.

Heljä Oikarinen, Salme Meriläinen, Miika Nieminen, Osmo Tervonen

Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen magneettikuvaus paikallisen levinneisyyden arvioinnissa

Rintasyöpä on monimuotoinen tauti, joka voi esiintyä monipesäkkeisenä. Tutkimuksen tarkoituksena oli retrospektiivisesti selvittää rintojen magneettikuvauksen (MK) antamaa lisäinformaatiota monipesäkkeisyyden arvioinnissa valikoiduissa potilasryhmissä.

Mazen Sudah, Jaana Laitinen, Helena Malinen, Eeva-Kaisa Titov, Ritva Vanninen

Mazen Sudah tuli Jordaniasta Joensuuhun kehittämään rintasyövän diagnostiikkaa

Rintojen magneettikuvaus syövän paikallisen levinneisyyden arvioinnissa on ollut jatkuvassa käytössä hieman yli 3 vuoden ajan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Sen sijaan muissa Suomen sairaaloissa, Oulun yliopistollista sairaalaa lukuun ottamatta, menetelmää käytetään ainoastaan erityistilanteissa.

Ulla Toikkanen

Pääkaupunkiseudun huumeidenkäyttäjien HIV-epidemia Sosiaalisesti ja alueellisesti syrjäytyneiden ongelma

Pistoshuumeiden käyttäjien HIV-epidemia todettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 1998. Tapausten määrä lisääntyi nopeasti vuoteen 2000 saakka, jolloin se kääntyi laskuun. Lokakuuhun 2003 mennessä oli todettu 247 uutta tapausta.

Pia Kivelä, Anneke Krol, Susan Simola, Mari Vaattovaara, Pekka Tuomola, Henrikki Brummer-Korvenkontio, Matti Ristola

HbA_1c-määritysten tuloksissa on tasoeroa

Glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA1c) määritys on keskeinen diabeetikon glukoositasapainon arvioinnin ja seurannan mittari. Sitä käytetään yhä enemmän myös diabeteksen hoidon laadun arvioinnissa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, ovatko kahden kunnan käyttämien laboratorioiden HbA1c:n tulostasot vertailukelpoisia.

Mikko Honkasalo, Outi Elonheimo, Timo Sane

Alkoholin käyttötavat ja sairauspoissaolot

Tutkimuksessa selvitettiin alkoholin keskimääräisen kulutuksen ja humalahakuisen juomisen yhteyttä sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Lisäksi tutkittiin, selittävätkö sosioekonominen asema, työn henkinen ja ruumiillinen raskaus sekä henkilön terveydentila alkoholinkäytön ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä.

Aino Salonsalmi, Mikko Laaksonen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Vanhusten sosiaalinen osallistuminen ja elinajan ennuste

Sosiaalisella aktiivisuudella ja vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on todettu merkitystä elinajan ennusteen kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko sosiaalinen osallistuminen yhteydessä vanhusten elinajan ennusteeseen ja onko toiminnan laadulla vaikutusta mahdolliseen yhteyteen.

Timo Teinonen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä

Muistihäiriöiden seulonta - suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää iän, koulutuksen ja sukupuolen yhteyttä terveiden ikäihmisten suoriutumiseen kognitiivisesta CERAD-tehtäväsarjasta ja tuottaa tehtäväsarjalle suomalaiset normit.

Veijo Pulliainen, Tuomo Hänninen, Laura Hokkanen, Susanna Tervo, Matti Vanhanen, Tuula Pirttilä, Hilkka Soininen

Tajuttoman aivovammapotilaan ensihoitoa ja kuljetusta voidaan parantaa

Aivovamman ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Tärkeä syy tähän on ollut lisävaurioiden ehkäisyn ja hoidon tehostuminen tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sellaisia tajuttomien aivovammapotilaiden ensihoitoon ja kuljetukseen sekä selviytymiseen liittyviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa ohjeistuksella.

Teemu Helkamaa, Mika Niemelä, Juha Öhman, Tarja Randell