Talouslama ja sairauslomat

Vuosittain alkaneiden sairauspäivärahakausien kokonaismäärä väheni pahimman laman aikana 1990-luvun alkupuoliskolla noin kolmanneksella, mutta sen jälkeen määrä kääntynyt hitaaseen kasvuun. Väheneminen johtui suurelta osin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien vähenemisestä. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrä alkoi naisilla kasvaa heti laman alettua ja miehilläkin laman mentyä ohi 1990-luvun loppupuolella. Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi myönnettyjen sairauslomien määrällä ei näytä olleen selvää yhteyttä lamaan, vaan niiden määrä on laskenut tasaisesti jo yli 20 vuoden ajan.

Jouko K. Salminen

Lapsena tehty valtasuonten transpositioleikkaus ja nykyinen elämänlaatu ja -tilanne

Valtasuonten transpositio on vaikea synnynnäinen sydänvika, joka korjataan leikkauksella varhaislapsuuden aikana. Kyselytutkimuksessa selvitettiin potilaiden elämänlaatua ja sosiaalista selviytymistä, kun he olivat vähintään 16-vuotiaita. Vaikka osa nuorista vietti samanlaista normaalia elämää kuin muutkin ikätoverinsa, on tietyillä elämänlaadun osa-alueilla kuitenkin selkeästi nähtävissä eroja normaaliväestöön verrattuna. Viisi nuorta oli niin sairasta, etteivät he opiskelleet tai olleet työssä. Kirjoittajat korostavat, että on tärkeä tiedostaa sydämen toiminnan mahdollisesti huonontuvan vuosien kuluessa ja seurantaan sekä esim. ammatinvalintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helena Hämäläinen, Christian Johansson, Tuula Toikka, Harri Sintonen, Henrik Ekblad, Heikki Sairanen, Eero Jokinen

Invasiiviset B-ryhmän streptokokki-infektiot Suomessa vuosina 1995-2000

B-ryhmän streptokokki (GBS) voi aiheuttaa invasiivisen taudin vastasyntyneillä, raskaana olevilla naisilla, vanhuksilla ja perussairailla aikuisilla. Vuosina 1995-2000 todettiin Suomessa 853 invasiivisista GBS-infektiota, joista 32 % oli alle 1-vuotiailla. Vastasyntyneiden varhaisia GBS-tautitapauksia oli vuosittain 32-38 (vuosittainen ilmaantuvuus 0,6-0,7 tapausta tuhatta elävänä syntynyttä kohti, vaihteluväli 0,1-1,3 eri sairaanhoitopiireissä). Verrattuna maihin, joista seurantatietoa on julkaistu, varhaisen GBS-taudin ilmaantuvuus on Suomessa suhteellisen pieni, mutta siinä on selkeitä alueellisia eroja.

Outi Lyytikäinen, Pekka Nuorti, Erja Halmesmäki, Petteri Carlson, Jukka Uotila, Risto Vuento, Tapio Ranta, Hannu Sarkkinen, Martti Ämmälä, Anja Kostiala, Anna-Liisa Järvenpää

Tapaturmainen aivovaurio ei ole harvinainen

Tapaturmainen aivovaurio on epidemiologisesti suurempi ongelma kuin yleensä on tiedostettu. Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin perusteella selvitettiin ensi kertaa aivotrauman saaneiden henkilöiden lukumäärä ja taustatietoja. Vuosina 1991-2000 heitä oli 50 821 henkilöä eli keskimäärin hieman yli 5 000 vuosittain. Ikääntyvien ihmisten tapaturmat ovat lisääntymään päin. Kaikkien vuosittain ensi kertaa aivovamman saaneiden lukumäärä on varovaisestikin arvioiden 15-20 000, kun otetaan huomioon myös ne, jotka eivät ole tarvinneet välitöntä sairaalahoitoa.

Hannu Alaranta, Sanna Koskinen, Jukka Turkka

Masennuspotilaiden hoitotyytyväisyyskyselyt

Selvitimme seurantatutkimuksessamme osastolla hoidettujen masennuspotilaiden tyytyväisyyttä hoitojaksoonsa sekä hoitotyytyväisyyden yhteyttä kliinisen tilan muutokseen. Potilaat toipuivat osastohoidon myötä, mutta kliininen toipuminen ja hoitotyytyväisyys eivät olleet selvässä yhteydessä toisiinsa. Potilastyytyväisyyskyselyt ovat edelleen tarpeellisia. Niiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä masennusoireiden lievittymisestä. Masennuspotilaiden kliininen toipuminen tulee arvioida erillisesti.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Kirsi Honkalampi, Antti Tanskanen, Jouni Kontkanen, Jukka Hintikka

Synnytyspelon hoito terapeuttisen ryhmän ja rentoutumisharjoituksen avulla

Koska synnytyspelot ja keisarinleikkaustoiveet lisääntyvät, on tärkeää löytää uusia hoitomuotoja tulevien äitien kohtaamiseksi. Synnytyspelkoisille ensisynnyttäjille on HUS:n Naistenklinikalla vuodesta 1998 alkaen tarjottu mahdollisuus osallistua psykologin ohjaamaan Nyytti-ryhmään, jossa keskusteluin, tunteiden ja tiedon jakamisen ja rentoutumisharjoituksen avulla valmistaudutaan synnytykseen. Nyytti-ryhmään osallistuneiden synnyttäjien kokema synnytyspelko lieveni huomattavasti ryhmäprosessin aikana.

Riikka Toivanen, Terhi Saisto, Katariina Salmela-Aro, Erja Halmesmäki

Miten näkövammaiset voivat? Sairauksien ja koettujen oireiden yleisyys

Selvitimme puhelinhaastatteluin aikuisten näkövammaisten (n = 600) terveydentilaa keväällä 2001. Maassamme ei ole tehty aikaisemmin vastaavia laajamittaisia tutkimuksia näkövammaisten osalta. Tulokset osoittavat näkövammaisilla esiintyvän huomattavasti yleisemmin erilaisia sairauksia ja oireita kuin muulla väestöllä. Sekä sairaudet että oireet yleistyivät iän myötä, ja ne olivat tavallisempia naisilla kuin miehillä. Sairauksien esiintyvyys oli samanlainen riippumatta näkövamman vaikeusasteesta.

Anna-Mari Summanen, Timo Ståhl, Klas Winell, Lasse Kannas

Lihavuuden konservatiivisen hoidon tuloksellisuus

Lihavuus on yleistyvä kansansairaus. Sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,4-7 % terveydenhuoltomme kokonaiskustannuksista. Kuopiossa tehdyssä konservatiivisen laihdutushoidon tuloksia selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että osasto-, ryhmä- ja yksilöhoito eivät eronneet toisistaan merkitsevästi. Seuranta-aikana 43 % potilaista laihtui 5 % tai enemmän. Parhaan tuloksen saavuttivat sairaalloisesti lihavat. Puolet potilaista jätti hoidon kesken, joten hoitoon sitoutuminen oli heikkoa. Jatkohoidon järjestäminen perusterveydenhuoltoon onnistui harvoin.

Tarja Martikainen, Helena Gylling

Lasten lääkäripalvelujen käyttö

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan lasten lääkärissäkäynnit ovat selvästi lisääntyneet vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Käynnit yksityislääkärissä lisääntyivät jyrkästi 1980-luvun lopulla ja vähenivät lähes yhtä nopeasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen ne ovat pysyneet vakaina. Lasten lääkärissäkäynnit eivät ole yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan. Kuitenkin yksityislääkärin palveluja käyttävät eniten hyvin koulutettujen sekä keski- ja hyvätuloisten vanhempien lapset. Lapselle hankittu yksityinen sairausvakuutus lisää lääkärissäkäyntien määrää selvästi, ja käynnit vaihtelevat myös alueittain.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Sydämentahdistinten viat, häiriöt ja vaaratilanteet

Ammattimaisella käyttäjällä ja valmistajalla on velvollisuus ilmoittaa Lääkelaitokselle terveydenhuollon laitteiden ominaisuuksista tai suorituskyvyn muutoksista tai häiriöistä, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa potilaan vakavaan terveydentilan heikkenemiseen tai kuolemaan. Vuosina 1996-2001 saatiin kaikkiaan 69 vaaratilanneilmoitusta sydämentahdistimista. Teknisestä monimutkaisuudestaan ja vaativista käyttöolosuhteista huolimatta tahdistimet ovat varsin luotettavia ja pieniriskisiä laitteita. Etukäteen suunnitellut tarkistuskäynnit ja niiden yhteydessä tehtävät säädöt ovat yleensä riittäviä tahdistimen toiminnan varmistamiseksi. Vuosittain vain muutaman potilaan tahdistin joudutaan vaihtamaan ennenaikaisesti laitevian vuoksi.

Harri Sievänen

Nivelreuman lääkehoitokäytännön muutos TYKS:ssa vuodesta 1989 vuoteen 1999

Nivelreumaan on 1990-luvulla suositeltu aktiivista lääkehoitoa. Hoidon tavoitteena on taudin remissio ja pysyvien nivelvaurioiden estäminen tai ainakin niiden kehittymisen hidastaminen. TYKS:n reumaosastolla vuosina 1989 ja 1999 hoidettujen nivelreumapotilaiden potilastietojen perusteella lääkehoito on muuttunut myös käytännössä. Oireiden alusta reumalääkityksen aloittamiseen kului tosin jokseenkin yhtä kauan, mutta vuonna 1999 ensimmäisen sairausvuoden aikana reumalääkettä saaneiden potilaiden osuus oli suurempi ja hoidossa käytettiin useampia reumalääkkeitä. Myös reumalääkkeiden yhdistelmähoitojen käyttö oli seuranta-aikana selvästi lisääntynyt.

Lotta Kilpinen, Timo Möttönen

Amfetamiinin käyttö Oulussa

Kartoitimme amfetamiinin käytön yleisyyttä oululaisessa avohoitoaineistossa, suonensisäisen käytön osuutta amfetamiinin kokonaiskäytöstä sekä veriteitse tarttuvien virusinfektioiden esiintyvyyttä. Amfetamiinin vahvasta suosiosta Oulun alueella kertoo se, että tutkimuskohteenamme olleen oululaisen päihdeongelmaisten avohoitoyksikön noin 450 hoitoon hakeutuneesta potilaasta 32,8 % (n = 148) oli amfetamiinin käyttäjiä. Suonensisäinen käyttö oli tavallisin käyttötapa sekä naisilla että miehillä. Havaitut B- ja C- hepatiittitartunnat näyttivät liittyvän vahvasti riskikäyttäytymiseen.

Sanna Papunen, Paula Virkkunen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine

Lanneselän välilevytyrän leikkaus päiväkirurgisesti Alustava 11 potilaan selvitys

Kirurgian menetelmien kehittyessä yhä useampia leikkaushoitoa vaativia vaivoja hoidetaan päiväkirurgisesti. Päijät-Hämeen keskussairaalaan valmistuu päiväkirurginen yksikkö vuonna 2004, ja tutkimuksessa haluttiin selvittää onnistuuko myös lanneselän välilevytyrän poistoleikkaus päiväkirurgisesti. Yhdestätoista leikkauspotilaasta kolme jäi erilaisten syiden vuoksi sairaalaan yön yli. Yhdelle potilaalle tehtiin uusintaleikkaus kolmen viikon kuluttua. Kaikki leikkauspäivänä kotiutuneet potilaat olivat tyytyväisiä valittuun toimintatapaan. Kirjoittajat toteavat, että päiväkirurgisista toimenpiteistä välilevytyräleikkaukset tulee suorittaa aamulla ensimmäiseksi ja niiden postoperatiiviseen kipulääkitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Raimo Niskanen, Sari Willman-Tuominen, Pirkko Setälä

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (IV) Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden kuntakohtainen tarkastelu Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Tutkimus tarkasteli vakavien sepelvaltimotautikohtausten aiheuttamaa kuolleisuutta ja sydäninfarktin kohtaustaajuutta terveydenhuoltojärjestelmän perusyksikön kunnan muodostamilla pienalueilla sydäninfarktin hoidon porrastuksen mukaan muodostettujen alueitten (I-III) aluetarkastelun rinnalla. Sepelvaltimotautikuolleisuuden ja sydäninfarktin kohtaustaajuuden pieneneminen oli alueellisesti yhtenäistä. Kuntakohtaisessa tarkastelussa tarkasteltavan yksikön pienuus korosti edullisessa kehityksessä näkyvää fluktuoivaa piirrettä. Mielenkiintoisena havaintona voidaan kuitenkin pitää todettuja kohtaustaajuuksien tilastollisesti merkitseviä kuntakohtaisia eroja. Viitettä yksittäisten kuntien erityistason ongelmiin sepelvaltimotaudin hoidon ja prevention kentällä ei todettu.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (III) Kohtaustappavuus ja kuolemien ajoittuminen suhteessa oireiden ilmaantumiseen ja sairaalahoitoon Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sydäninfarktin kohtaustappavuutta ja sepelvaltimotaudin aiheuttamien kuolemien ajoittumista suhteessa oireiden ilmaantumiseen ja sairaalahoitoon työikäisessä väestössä kahdessa sairaanhoitopiirissä sydäninfarktin hoidon porrastukseen sovitetun aluejaon mukaan. Vakavien sepelvaltimotautikohtausten kohtaustappavuus pysyi jokseenkin ennallaan. Kuolemaan johtavista kohtauksista kaksi kolmannesta sattui ennen sairaalahoitoon ehtimistä. Havainto on haaste preventiivisten toimien kohdentamiselle ja ensihoidon järjestelylle. Sairaalahoitoon ehtineiden ennuste sen sijaan oli kohtuullisen hyvä. Uusintakohtausten vakavuutta ei lääkesuoja poista.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (I) Epidemiologinen tilanne ja kehitys Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä pienalueittain tarkasteltuna

Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin kohtaustaajuuden ja ilmaantuvuuden alueellista jakautumista ja kehitystä tutkittiin kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimus perustui FINMONICA-projektin osana toimineeseen sydäninfarktirekisteriin vuosina 1983-1992. Tutkimusjakson alussa sairaanhoitopiireissä havaitut erot sepelvaltimotautikuolleisuudessa, sydäninfarktin kohtaustaajuudessa ja ilmaantuvuudessa näyttivät olevan häviämässä. Edullinen kehitys oli alueellisesti kattavaa. Varsinaisilla kaupunkitaajama-alueilla tilanne oli ja pysyi parempana kuin muualla. Suotuisa kehitys näkyi selvemmin nuoremmassa ikäryhmässä. Muutoksen taustalla on yhtenäisesti toteutunut primaari- ja sekundaaripreventio.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Lapsen diagnostinen gastroduodenoskopia

Endoskooppisia tutkimuksia tehdään tavallisina perustutkimuksina myös lapsille. Toisin kuin aikuisten, lasten tutkimukset tehdään pääsääntöisesti yleisanestesiassa, minkä takia tutkimusindikaatiot pitää asettaa sen mukaisesti tiukemmiksi. Neljän vuoden aikana OYS:n lastentautien klinikalla tehtiin 751

Jorma Kokkonen

Sepelvaltimotautitapahtumien esiintyvyyden kehityssuunnat Suomessa 1993-1997 FINAMI-tutkimus

Suomessa on toiminut sydäninfarktirekistereitä eri muodoissa 1970-luvun alkupuolelta lähtien, laajimmin FINMONICA-projektin yhteydessä kymmenvuotiskaudella 1983-92. Koska sepelvaltimotauti on edelleen keskeinen kansanterveysongelma maassamme, päätettiin FINMONICAn loppumisen jälkeen infarktirekisteritoimintaa jatkaa. Tässä artikkelissa esitetään FINAMI-rekisterin ensimmäisiä tuloksia viisivuotiskaudelta 1993-97. Tänä aikana sepelvaltimotautikuolleisuuden selvä lasku on edelleen jatkunut. Luonteenomaista ajanjaksolle oli etenkin uusintainfarkteista johtuvan kuolleisuuden väheneminen. Sen sijaan 28 päivän kohtaustappavuuden muutos jäi vaatimattomaksi. Lähes kaksi kolmasosaa sepelvaltimotautikuolemista tapahtui ennen sairaalaantuloa. Tulokset viittaavat siihen, että primaari- ja sekundaaripreventio ovat olleet tärkeimpiä sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen vaikuttaneita tekijöitä Suomessa.

Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Heli Koukkunen, Pirjo Immonen-Räihä, Tapani Jerkkola, Päivi Kärjä-Koskenkari, Markku Mähönen, Kari Kuulasmaa, Juha Mustonen, Pertti Palomäki, Matti Arstila, Tapio Vuorenmaa, Aapo Lehtonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Anne Juolevi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä

Uskonnollisuus ja masentuneisuus iäkkäillä

Uskonnollisuus on kanava, mistä mielenterveyden ongelmista kärsivä saattaa etsiä tukea ja toivoa elämäänsä. Uskonnollisuus ei ehkä poista ongelmia, mutta se saattaa auttaa selviytymään niistä huolimatta. Turun seudulla tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka uskonnollisuus ei ollut yhteydessä ajankohtaisiin masennusoireisiin, oli uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen, raamatun lukeminen ja uskonnon subjektiivinen merkitys yleisempiä niillä, joilla oli jossain elämänvaiheessa todettu masennustila. Tutkijat arvelevat, että uskonnollisuuden merkitys elämässä korostuu koetun masennustilan jälkeen, vaikka näiden kahden välillä ei todettu riippuvuutta.

Timo Teinonen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä