Lasten korva-, nenä- ja kurkkutautien asiantuntijat koolla Helsingissä

Kommunikaatiotaitojen merkitys on jatkuvasti kasvanut yhteiskunnassa. Aiemmin ihmiset tekivät ruumiillista työtä, nykyään melkein missä tahansa työssä tarvitaan kommunikaatiotaitoja ja tietokonetta. Niinpä esimerkiksi kuulon heikkenemän aiheuttamat kielenkehityksen ongelmat ja kommunikaatiovaikeudet uhkaavat johtaa vaikeaan syrjäytymiseen. Pienikin kuulon heikkenemä varhaisvuosina voi johtaa kommunikaatiovaikeuksiin, kun lapsi ei esimerkiksi pysty selviytymään koulunkäynnistä meluisassa luokassa, totesi amerikkalainen tri Robert J. Ruben kansainvälisessä korva-, nenä- ja kurkkutautien kongressissa Helsingissä kesäkuun alussa. Noin 1 000 osanottajaa keränneessä kongressissa käsiteltiin alan kysymyksiä perustutkimustasolta kliinisiin sovellutuksiin.

Kehitysvammaisten avohoidossa puutteita

Kehitysvammaiset tarvitsevat muutakin kuin ruoan ja vuoteen asuntolassa tullakseen toimeen avohoidossa. Säästötoimet ovat nyt karsimassa lähes kaikki oheispalvelut, kuten ympärivuorokautisen avun mahdollisuuden, päivätoiminnan ja työtilaisuudet. Viimeiseksi vaihtoehdoksi jää laitoshoito, joka on kuitenkin selvästi kalliimpaa kuin avopalvelut. Käynnissä ollut palvelurakennemuutos laitoksista itsenäiseen asumiseen onkin nyt muuttamassa suuntaa, ja hajautuksen aikana suljettuja laitospaikkoja on jouduttu avaamaan uudelleen. Lisäksi iäkkäiden vanhempien luona asuu noin 4 000 kehitysvammaista. Kun vanhemmat joutuvat vanhainkotiin, ei kehitysvammaiselle lapselle löydy riittäviä avopalveluja ja hänetkin on sijoitettava laitokseen. Kehitysvammaisten sijoittaminen laitoshoitoon maksaa noin 400-850 mk vuorokaudessa ja avopalveluasuminen maksaa 150-500 mk. Kehitysvammaliiton arvion mukaan parin seuraavan vuoden aikana on rakennettava noin pari tuhatta palveluasuntoa kehitysvammaisille oheispalveluineen.

Kielitaitoa lääkeneuvontaan

Apteekkien koulutus- ja tiedotussäätiö on julkaissut kätevän apuvälineen ulkomaalaisten asiakkaiden lääkeneuvontaan. Piktogrammiopas on pieni vihkonen, jossa asiat esitetään pelkistetyin kuvin. Kuvien alla on lisäksi selitysteksti 10 kielellä, suurimpien eurooppalaisten kielten lisäksi japaniksi, somaliksi ja arabiaksi. Ohjeet koskevat tavallisia lääkkeiden ottamiseen, säilyttämiseen, käyttötarkoituksiin, haittavaikutuksiin ja vasta-aiheisiin liittyviä asioita.

Päihteiden sekakäyttö yleistyy

A-klinikan asiakkaista oli viime vuonna yhä suurempi osa päihteiden sekakäyttäjiä. Yleisin yhdistelmä oli alkoholi ja lääkkeet, mutta myös satunnaisia huumeiden käyttäjiä oli entistä enemmän. Myös pelkästään huumeita käyttäviä asiakkaita oli runsaammin kuin ennen, mutta heidän määränsä oli edelleen suhteellisen vähäinen. Eri toimintayksiköiden välillä on tosin suuria eroja: lähinnä nuorille tarkoitetun Hietalinna-yhteisön asiakkaiden enemmistö on huumeiden käyttäjiä.

Kelan kooste lääkäreille viime vuoden resepteistä tulossa

Kela lähetti vuosi sitten ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen koosteen kaikille vähintään 200 reseptiä vuonna 1996 kirjoittaneille lääkäreille. Siitä lääkäri näki mm. resepteistään kertyneet kustannukset ja korvaukset ja niiden muutoksen vuoteen 1995 verrattuna. Lisäksi vastaanottaja saattoi verrata omia lukujaan koko maan sekä oman erikoisalansa vastaaviin tietoihin. Lisäksi koosteeseen oli listattu reseptimääriltään ja kustannuksiltaan suurimmat lääkeryhmät.

Väestöennusteita tuleville vuosikymmenille

Vuonna 1955 ihmisten keskimääräinen eliniän odote oli 48 vuotta, nyt se on 66 vuotta, ja vuoteen 2025 mennessä eliniän odote kasvaa 73 vuoteen. Kehitys näyttää hyvältä, mutta eliniän piteneminen jakaantuu epätasaisesti, todetaan WHO:n juhlavuoden terveysraportissa. Se summaa 50 vuoden ajalta kerättyä tilastotietoa väestön terveyden, syntyvyyden, eliniän, tautikirjon, sairastavuuden ja kuolevuuden kehityksestä ja esittelee ennusteita ensi vuosituhannen puolelle.

Apteekkitoiminnalle eettiset ohjeet

Asiakaskeskeisyys ja kuluttajan oikeudet korostuvat uusissa apteekkitoiminnan eettisissä ohjeissa. Suomen Apteekkariliiton ja Suomen Farmasialiiton hyväksymät ohjeet ovat suomalaiselle apteekkiväelle ensimmäiset. Niiden laatiminen katsottiin ajankohtaiseksi mm. lisääntyneen kilpailun ja apteekkien taloustilanteen kiristymisen vuoksi. Myös voimakas markkinointi ja vaihtoehtohoidot ovat lisänneet apteekkihenkilökunnan vastuuta luotettavan informaation antamisessa, toteavat apteekkialan liitot.

Vammaispalvelulaki 10 vuotta: Vimmaismessuilla pohdittiin vammaispalveluja

Helsinkiläiset mielenterveysyhdistykset pohtivat ensimmäistä kertaa psyykevammaisten asemaa yhdessä sosiaalityöntekijöiden, juristien ja lääkärien kanssa Vimmaismessut 98 -tapahtumassa, jonka järjestivät Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysyhdistys Helmi, Niemikotisäätiö, Nikkilän sairaalan potilaiden tukiyhdistys, Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ja Pro Lapinlahti.

Impakti - uusi julkaisu terveydenhuollon menetelmien arvioinnista

Stakesin FinOHTA-yksikkö (Finnish Office for Health Care Technology Assessment) on kuluvan vuoden alusta lähtien julkaissut Impakti-lehteä, joka keskittyy terveydenhuollon menetelmien arviointia kuvaaviin katsauksiin. Lehden edeltäjä, monistemuotoinen TA-info, ehti ilmestyä yksikön toiminnan alusta lähtien eli 11 kertaa kolmen vuoden aikana. Impakti ilmestyy kuudesti vuodessa ja sen voi tilata maksutta FinOHTAsta.

Suomen lääketieteen merkittävin keksintö 100 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun suomalainen fysiologi, Karoliinisen Instituutin fysiologian professori Robert Tigerstedt julkaisi klassisen artikkelinsa Niere und Kreislauf (Skand Arch für Physiologie 1898;7-8:223-271), jossa hän esitteli havaintonsa munuaisten tuottamasta verenpainetta nostavasta valkuaisaineesta. Hän nimitti aineen reniiniksi. Tämän keksinnön pohjalta on luotu lukuisia tutkimusmenetelmiä ja kehitetty miljoonien ihmisten käyttämiä verenpaine- ja sydämen vajaatoimintalääkkeitä.

Maailman suurin verenpainetutkimus julkaistaan kesäkuussa

Verenpaineen lääkehoidosta julkistetaan kesäkuun 10. päivänä tulokset tärkeästä suurtutkimuksesta, Hypertension Optimal Treatment (HOT). Siinä on selvitetty 19 000 potilaan aineistossa, mille tasolle diastolinen verenpaine olisi hoidolla laskettava, 90, 85 vai peräti 80 mmHg:iin. Tuloksilla odotetaan olevan merkittävä vaikutus hoitokäytäntöön, ja taloudelliset vaikutukset ovat suuret, jos nykysuosituksia niiden pohjalta muutetaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030