Lääkelaitoksen ja teollisuuden yhteistä haittavaikutuslomaketta kokeillaan

Lääkkeiden haittavaikutusseuranta on Suomessa 1960-luvulta lähtien toiminut siten, että lääkärit ovat raportoineet epäilemänsä haittavaikutukset suoraan haittavaikutusrekisteriin, jota nykyään ylläpidetään Lääkelaitoksessa. Teollisuus on saanut Lääkelaitokselta tietoonsa omia valmisteitaan koskevat haittavaikutustapaukset ilman potilaan tai ilmoittajan henkilötietoja. Suomen liityttyä EU:iin asetettiin teollisuudelle uusia velvoitteita, joiden perusteella myyntiluvan haltijoiden tulee kerätä tietoja valmisteidensa haittavaikutuksista ja raportoida ne Lääkelaitokselle. Näin on syntynyt rinnakkaisen raportoinnin kanava, joka lisää kaksoisraporttien mahdollisuutta ja tekee ilmoittavan lääkärin kannalta järjestelmästä sekavan.

Erkki Palva

STM käynnisti terveydenhuollon kehittämisprojektin

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt terveydenhuollon kehittämisprojektin, jonka tarkoituksena on valmistella toimenpide-ehdotuksia asiakkaan aseman parantamiseksi sekä terveyspalvelujen kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Projekti perustuu ministeriön loppuvuodesta julkistamaan Terveydenhuollon suuntaviivat -asiakirjaan.

Nimityksiä Lääketietokeskuksessa

Lääketietokeskuksen toimitusjohtajaksi on nimitetty tiedotuspäällikkö Erkki Alanko. Hän vastaa edelleen myös viestinnästä. Palveluosaston osastopäälliköksi on nimitetty proviisori, MBA (HKKK) Tuuli Koski. Hän siirtyy tehtävään Kansanterveyslaitoksen rokotteiden laadunvalvontayksiköstä.

Suomen Akatemia selvittää terveyserojen syitä

Miksi väestön terveys- ja hyvinvointierot eivät supistu? kysytään Suomen Akatemian uudessa tutkimusohjelmassa vuosille 1998-2000. Vaikka suomalainen hyvinvointi on useimpien mittapuiden mukaan kohentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä, eivät väestöryhmien väliset erot ole kehittyneet läheskään yhtä suotuisasti. Erot ovat joissakin tapauksissa jopa jyrkentyneet, vaikka yhteiskuntapolitiikan keskeiset tavoitteet ovat olleet niiden kaventamisessa.

Rintasyöpäseulonnat kannattavaa kansanterveystyötä

Vaikka Suomessa rintasyöpäseulonnat ovat laajalle hajautettua kansanterveystyötä, niiden vaikuttavuus on lähes yhtä hyvä kuin erikoistuneissa yksiköissä tehtyjen tieteellisten tutkimusten.

Maanviljelijöillä vähemmän syöpää kuin muilla

Suomalaisten maanviljelijöiden syöpäsairastuvuus on selvästi pienempi kuin muun väestön. Tärkein syy tähän on se, että viljelijät tupakoivat muita vähemmän. Maanviljelijöiden syöpäsairastuvuutta vuosina 1979-93 selvitettiin Suomen Syöpärekisterin ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jonka tekijät ovat dosentti Eero Pukkala ja FT Veijo Notkola. Mukana ovat syöpätiedot kaikista maatilarekisterissä tutkimuksen alussa olleista maanvijelijöistä, 120 000 miehestä ja 85 000 naisesta.

Reumaliitto vaatii kattoa palvelumaksuihin

Sodanjälkeisten suurten ikäluokkien lisäksi 50-vuotisjuhliaan viettävät näinä vuosina myös monet järjestöt. Suomen Reumaliitto on valinnut juhlavuotensa iskulauseeksi "50 vuotta keskellä elämää" korostaakseen liiton työtä reumaa ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien arjen asioiden hyväksi.

Terveyden edistämisen keskus valitsi parhaat terveysaineistot

Vuoden 1997 parhaaksi terveysaineistoksi valittiin Suomen Apteekkariliiton tuottama video-ohjelma Eläimellinen cocktail. Siinä kolme nuorta kertoo kokemuksistaan alkoholin ja lääkkeiden sekakäytöstä. Apteekkien henkilökunta näkee tämän ongelman työssään, ja kokee olevansa myös nuorison terveyskasvattajan asemassa. Tällä ohjelmalla haluttiin viestittää nuorille alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön vahingollisista yhteisvaikutuksista tavalla, joka on lähellä heidän omaa kokemusmaailmaansa. Ohjelmassa ei paheksuta tai osoitella ketään, mutta sen toivotaan antavan ajattelemisen aihetta kaikille nuorille. Videota on tarkoitus levittää apteekkien välityksellä kouluihin, ja henkilökunta on varautautunut kertomaan lisää aiheesta. Videon tuottajina olivat myös Lääkelaitos ja Stakesin päihdetiedotus.

Viides Ylpön kannu Jarmo Visakorvelle

Tampereen lääkäripäivien tunnustuspalkinto luovutettiin tämän vuotisten päivien yhteydessä viidennen kerran, ja sen sai nyt Tampereen yliopiston entinen rehtori ja pitkäaikainen lastentautiopin professori Jarmo Visakorpi.

Ministeri Mönkäre vastasi neuroleptien korvattavuutta koskevaan kysymykseen

Kansanedustaja Sulo Aittoniemi esitti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen: "Aikooko Halllitus sallia skitsofrenian hoidossa käytettävän neuroleptilääkityksen ym. korvaustason alentamisen?"

Vancouver- ohjeista viides laitos

Maitohappobakteerit; International Committee of Medical Journal Editors eli ns. Vancouver-ryhmä on julkaissut viidennen version kirjoitusohjeistaan, joita mm. Suomen Lääkärilehdessä pitkälti noudatetaan. Ryhmään kuuluu useita suuria kansainvälisiä lääketieteen julkaisuja, mm. BMJ, JAMA, Lancet ja New England Journal of Medicine. Tuoreet kirjoitusohjeet on julkaistu Nordisk Medicin -lehdessä 2/97 ja niistä on saatavilla eripainos, jota voi pyytää Lääkärilehden toimituksesta.

Ystävälliset eläinhahmot asettuivat Lastenlinnaan

Lastenlinna, nykyään viralliselta nimeltään HYKS:n Lasten ja nuorten sairaala, sai luonnonläheisen lisän sisustukseensa, kun taiteilija Maria de Lisitzin lahjoitti sinne 35 eläinaiheista graafista työtään. Hyväntuuliset, hellyttävät eläinpiirrokset on sijoitettu eri puolille sairaalan tiloihin, joissa ne kuten taiteilija toivoo antavat elämäniloa lapsille ja henkilökunnalle.

Ravitsemustutkimuksen päätuloksia ja viitetietoja

Suomalaisten ruokavalio on entistä terveellisempi ja ravintoaineiden saanti lähes saman tasoista kaikissa sosiaaliryhmissä. Silti lihavuus on yleistynyt, ja eniten lihavuutta on alimmissa sosiaaliryhmissä; tässä asiassa sosioekonomisen aseman vaikutus näyttää viime vuosina edelleen suurentuneen. Myös muut terveydentilan ja terveysriskien sosioekonomiset erot ovat pysyneet suurina.

Ensimmäinen Apollonia-palkinto professori Kauko K. Mäkiselle

Suomen Hammaslääkäriseura on myöntänyt turkulaiselle professori Kauko K. Mäkiselle ensimmäisen Apollonia-palkinnon tunnustukseksi ansiokkaasta hammaslääketieteellisestä tutkimustyöstä. Palkinnon suuruus on 50 000 markkaa, ja se jaetaan joka toinen vuosi.

Ny chefredaktör för svenska Läkartidningen

Läkartidningen i Sverige har från den 1 april ny chefredaktör. Mats Ekdahl, 48 år, efterträder då Bosse Tolander som avgick redan den 1 september 1996. Mats Ekdahl har under sin karriär som journalist och författare fått enseendet att vara en "tidningsmakare", en av de mest ansedda fackjournalisterna i Sverige under 1980- och 90-talen.

Terveydenhuollon kokonaiskustannukset kääntyivät kasvuun vuonna 1995

Terveydenhuollon kokonaiskustannukset kasvoivat aina 1990-luvun alkuun saakka. Laman vuoksi tehtyjen supistusten seurauksena kulut pienenivät reaaliarvoltaan vuodesta 1991 vuoteen 1994 noin 7 miljardia markkaa. Nyt ne näyttävät kääntyneen jälleen kasvuun, sillä vuonna 1995 ne olivat 42,1 miljardia markkaa, mikä oli 1,7 miljardia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nämä tiedot kertoo Kelan tuore julkaisu T9:54.

AIDS-kuolemat vähenivät ensi kertaa USA:ssa

Yhdysvalloissa on ensi kertaa koko 15-vuotisen AIDS-epidemian aikana havaittu taudin aiheuttamien kuolemantapausten vähentyneen. Viime vuoden ensimmäisen puoliskon tilastoissa kuolemantapauksia on 13 % vähemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. Kehityssuunta koskee miehiä; naisten AIDS-kuolemat ovat hieman lisääntyneet. CDC (The Centers for Disease Control and Prevention) ilmoitti myös, että AIDSiin sairastuneiden määrän kasvu on hidastunut: vuonna 1995 uusia tapauksia diagnosoitiin vain 2 % enemmän kuin edellisvuonna.

Päihdehuollon huumeasiakkaita profiloitu eurooppalaiseen tapaan

Stakesissa sijaitseva EU:n huumeseurantakeskuksen Suomen yksikkö on saanut päätökseen kokeilun, jossa päihdehuollon huumeasiakkaista ja heidän hoidostaan kerättiin tietoja muualla Euroopassa käytössä olevalla lomakkeella. Lomakkeen on alun perin laatinut Euroopan Neuvoston päihdeongelmien asiantuntijaryhmä, ns. Pompidou-ryhmä. Tarkoituksena oli testata lomakkeen soveltuvuutta jatkuvampaan tiedonkeruuseen Suomen oloissa.

150 vuotta ensimmäisestä anestesiasta

Maaliskuun 8. päivänä 1847 kirurgian professori Lars Henrik Törnroth teki leikkauksen, jossa käytettiin anestesiaa ensi kertaa Suomessa. Kyseessä oli pienehkön verisuonipullistuman leikkaus ja siinä käytettiin eetterianestesiaa. Potilas tosin kuoli seuraavana päivänä eikä ole tietoa, heräsikö hän anestesiasta.

Kuntouttajamitali lasten kuntoutustyölle

Kuntoutussäätiön 25. kuntoutuspäivät vietettiin teemanaan suomalainen työ ja voima. Kuntoutuspäivien historian aikana suomalainen yhteiskunta on muuttunut monin tavoin ja 1970-luvun alun visiot vuosituhannen vaihteesta olivat kovin erilaiset kuin tämän päivän todellisuus. Hyvinvointiyhteiskunnan kaiken kattavan huolenpidon rakoileminen on nyt näkyvissä ja vastuu monella rintamalla on siirtymässä aktiivisen kansalaistoiminnan ylläpitämiin järjestöihin. Suomalaista työvoimaa vaivaa eri suunnista tulevat paineet: työssä olevilla on liikaa työpaineita ja työttömillä mielenterveysongelmia työn puuttumisen ja turhautumisen seurauksena. Kummankin ryhmän työkykyisyyttä pitäisi kuitenkin ylläpitää.