Toteutuuko Käypä hoito -suositus varhaisissa raskaudenkeskeytyksissä?

Raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksessa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet raskauden keskeyttämisestä eri tilanteissa. Käytännössä yksikkökohtaiset hoitokäytännöt poikkeavat kuitenkin suuresti toisistaan. Selvitimme, miten raskaudenkeskeytyspotilaita hoitava henkilökunta ohjeistetaan ja kuinka hyvin Käypä hoito -suositus toteutuu maamme raskaudenkeskeytyksiä tekevissä terveydenhuollon yksiköissä.

Laura Trujillo, Oskari Heikinheimo, Sari Tuomi, Ritva Hurskainen

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988-2007

Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on pitkään kuulunut suomalaisen terveyspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Siitä huolimatta ovat sosioekonomiset erot elinajanodotteessa kasvaneet 2000-luvulle saakka. Kuolleisuuden kehitystä eri tuloluokissa ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tuloluokkien ja sosiaaliryhmien elinajanodotteen muutoksia vuodesta 1988 vuoteen 2007 ja analysoidaan muutosta kuolemansyittäin ja ikäluokittain.

Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen, Mikko Laaksonen, Tapani Valkonen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden lääkehoito on tehostunut diabeetikoilla

Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että diabeetikoiden sepelvaltimotautikuolleisuus on korkea muuhun väestöön verrattuna. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, miten valtimotaudin vaaratekijöiden lääkehoito toteutui diabetesta sairastavilla sepelvaltimotaudin primaari- ja sekundaaripreventiossa vuosina 1997-2007. Lipidi- ja verenpainelääkkeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan ikäryhmittäin erikseen niillä, joiden diabetes on joko insuliinista riippuvaista tai insuliinista riippumatonta sekä sepelvaltimotautia sairastavilla ja sairastamattomilla.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Tuulikki Vehko, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Eteisvärinän hoito Suomessa - FinFib-tutkimus

Eteisvärinä lienee yleisin yksittäinen diagnoosi sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten eteisvärinän vuoksi päivystykseen tulevia potilaita hoidetaan Suomessa ja mitkä tekijät vaikuttavat hoitokäytäntöjen valintaan. Vastaavaa laajaa kansallista eteisvärinäpotilaiden hoitoa kartoittavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty.

Mika Lehto, Pekka Raatikainen, Heikki Mäkynen, Minna Peiponen, Hanna Kyhälä-Valtonen, Juha Hartikainen, Juha Lund, Jarmo Ahonen, Markku Mäkijärvi, Finfib-Tutkimusryhmän Puolesta

Sakkovangit ovat vangeista sairaimpia ja huono-osaisimpia

Vangit ovat erillisryhmä, joka poikkeaa monin tavoin tavallisesta suomalaisväestöstä. Terveydentilaltaan erityisen ongelmallisiksi ovat osoittautuneet sakon muuntorangaistusta suorittavat vangit. Sakkovangit kuormittavat vankilaterveydenhuoltoa päihteiden ongelmakäytön, runsaiden terveysongelmien ja muun huono-osaisuuden takia muita vankiryhmiä enemmän. Tämä tutkimus on osa laajaa suomalaista Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve -terveystutkimusta. Sakkovankeja ei ole aiemmin tutkittu erillisenä ryhmänä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, löytyykö sakkovankien syrjäytymiselle selittäviä tekijöitä ja eroavatko he sosiodemografiselta taustaltaan, terveydentilaltaan ja työkyvyltään muista miesvangeista.

Terhi Wuolijoki, Heikki Vartiainen, Jorma Aarnio, Virpi von Gruenewaldt, Tomi Lintonen, Aino Mattila, Päivi Viitanen, Matti Joukamaa

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1) 2009 -viruksen aiheuttama epidemiakausi esiintyi Suomessa 10.5.2009-8.3.2010 ja toinen 23.11.2010-30.4.2011.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Salla Toikkanen, Mikko J. Virtanen, Esa Rönkkö, Mari Strengell, Niina Ikonen, Thedi Ziegler, Petri Ruutu, Ilkka Julkunen

Staphylococcus aureus -bakteerin puhdistushoidosta on hyötyä

Puhdistushoitoa on suositeltu Suomessa infektion ehkäisemiseksi ennen metisilliiniresistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) kantajan vierasesinekirurgiaa. Lisäksi sitä on suositeltu epidemian estämiseksi MRSA:n kantajiksi todetuille terveydenhuollon työntekijöille ja pitkäaikaishoitoon sijoitettaville MRSA:n kantajille.

Mari Kanerva, Eeva Ruotsalainen, Petteri Sihvonen, Katariina Thomson, Asko Järvinen

Kolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa

Tutkimuksessa analysoitiin TAYS:n teho-osaston elvytysryhmän kohtaamat elvytystilanteet. Tavoitteena oli selvittää niiden sairaalassa tapahtuneiden äkillisten sydänpysähdysten määrä, jotka johtivat elvytystilanteeseen sekä potilaiden selviytyminen tämän jälkeen.

Sanna Hoppu, Jari Kalliomäki, Vesa Pehkonen, Henri Haapala, Eveliina Nurmi, Jyrki Tenhunen

Keuhkoahtaumataudin esiintyvyyden, sairaalahoidon ja kuolleisuuden lisääntyminen on saatu pysäytetyksi

Kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin valtakunnallisen ehkäisy- ja hoito-ohjelman 1998-2007 päätavoitteet olivat keuhkoahtaumataudin esiintyvyyden pienentäminen, diagnostiikan ja hoidon parantaminen, keskivaikeiden ja vaikeiden tautitapausten sekä sairaalahoidon ja kustannusten vähentäminen. Ohjelman käyttöönotto käsitti yli 900 koulutustilaisuutta noin 25 000 terveydenhuollon ammattilaiselle. Keinoina käytettiin moniammatillista lähestymistapaa ja internetpohjaisia ohjeistoja.

Anne Pietinalho, Tuula Vasankari, Eva Kontula, Olli Säynäjäkangas, Anssi Sovijärvi, Vuokko Kinnula

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain

Itsensä vahingoittamisen epidemiologiasta ja potilaan psykiatrisen konsultaation toteutumisesta on suhteellisen vähän tietoa. Maanlaajuisesti niiden alueellinen seuranta on puutteellista. Kouvolassa itsensä vahingoittamiset tilastoidaan tapaturmiksi, joihin liittyviä tekijöitä ja epidemiologiaa seurataan systemaattisesti. Seurantatietoa käytetään tapaturmien suunnitelmalliseen ehkäisyyn.

Ilona Nurmi-Lüthje, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Peter Lüthje, Kirsi-Marja Karjalainen

Verensokerin omaseuranta raskausdiabeteksessa vähentää sikiön makrosomian riskiä

Raskausdiabetes on glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, joka diagnosoidaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Tila altistaa perinataalikomplikaatioille. Häiriö esiintyy noin 10-12 %:lla raskaana olevista. Raskausdiabetekselle altistavat mm. äidin liikapaino, sukurasitus, aiempi raskausdiabetes, yli 40 vuoden ikä ja aiemmassa raskaudessa yli 4 500 g painava vastasyntynyt. Verensokerin omaseuranta oli raskausdiabeteksen hoidossa aiemmin ollut käytössä vain insuliinihoitoisilla. Tutkimuksessamme halusimme selvittää voidaanko raskausdiabeteksen hoitoa tehostaa käyttämällä verensokerin omaseurantaa myös ruokavaliohoitoisilla.

Sirkku Tulokas, Tiina Luukkaala, Jukka Uotila

Tuberkuloosin hoitotulokset jäivät alle WHO:n suositustason

Kansalliseen tuberkuloosiohjelmaan kuuluu olennaisena osana hoidon lopputuloksen seuranta. Sen merkitystä korostavat tuberkuloosin yleistyminen Itä-Euroopassa, monilääkeresistentin tuberkuloosin lisääntyminen ja maahanmuutto taudin suuren ilmaantuvuuden maista.

Tuula Vasankari, Säde Seppälä, Sari Jaakola, Pirjo Turtiainen, Hanna Soini, Jukka Ollgren, Joonas Iivonen, Jan-Erik Löflund, Petri Ruutu

Tuberkuloosiepidemian selvittäminen Esimerkkinä Pirkkalan epidemia

- Pitkittyneen yskän perusselvityksiin kuuluu keuhkojen röntgenkuvaus.

Kirsi Valve, Iiris Rajalahti, Merja Helminen, Helena Kallunki, Maarit Mäkinen, Pirkko Ranki, Rita Niemi, Merja Laitala, Ritva Järvenpää, Hanna Soini, Petri Ruutu

Ruokatottumusten muutokset vanhuuseläkkeelle siirryttäessä

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen vaikutuksista elintapoihin on vain vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveellisten ruokatottumusten muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen naisilla ja miehillä.

Anni Helldán, Tea Lallukka, Ossi Rahkonen, Eero Lahelma

Joutuvatko sijaishuoltopaikkojen nuoret liian herkästi nuorisopsykiatriselle osastolle?

Nuoren joutuessa kodin ulkopuoliseen sijaishuoltopaikkaan hänen kaikkia hoidollisia tarpeitaan ei aina huomioida. Kun nuoren tilanne kärjistyy, turvaudutaan usein nopeisiin ja toisinaan epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.

Niina Koponen, Eila Laukkanen, Tommi Tolmunen, Sirpa Ovaskainen

Eturauhassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja tukea
Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista

Eturauhassyövän hoidot aiheuttavat fyysisiä haittoja sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä yleistettävät tiedot suomalaisten eturauhassyöpäpotilaiden kokemuksista sairastumis- ja hoitovaiheessa, hoitoihin liittyvistä haitoista sekä potilaiden hyvinvoinnista.

Ulla-Sisko Lehto, Sanni Helander, Arpo Aromaa

Sappileikkausvahingot 2005-2007
Potilasvakuutuskeskuksen käsittelemät vahinkoilmoitukset

Sappileikkaus, eräänä yleisimmistä kirurgisista tyyppileikkauksista on kiinnostava indeksitoimenpide. Sen tulosten ja komplikaatioiden analysointi antaa välineitä arvioida myös kirurgisen osaamisen ja koulutuksen sekä toimijoiden tasoa ja laatua.

Teuvo Antikainen, Minna Silvennoinen, Jukka-Pekka Mecklin

Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä

Tutkimus on kuvaileva tapaustutkimus pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnista, joka perustui asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin. Pitkäaikaistyöttömät ovat Oulun, Kainuun ja Raahen seutukunnan työvoiman palvelukeskusten asiakkaita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia toiminta- ja työkykyä heikentäviä sairauksia sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeita vaikeasti työllistyvillä on.

Raija Kerätär, Vappu Karjalainen

Murtumapotilaiden osteoporoosia hoidetaan yhä huonosti
Osteoporoosimurtumat Mikkelin keskussairaalassa vuonna 2008

Kansainvälisten ja kansallisten selvitysten mukaan lonkkamurtumapotilaiden ja myös muiden postmenopausaalisten murtumapotilaiden osteoporoosi tunnistetaan huonosti ja hoidetaan puutteellisesti.

Tommi Kääriäinen, Ville Waris, Arja Kuukka, Aila Montonen, Pekka Waris

Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta ei kaikissa väestöryhmissä

Ikäihmisten toimintakyky on viime vuosikymmenten aikana parantunut selvästi, ja ylemmässä sosioekonomisessa asemassa olleiden toimintakyky on ollut parempi kuin alemmassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanrajoitteita koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela