Voi ja sydäninfarktiriski

Alustavien FINRISKI 2012 -väestötutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten rasvan käytössä on tapahtunut selvä muutos viiden viime vuoden aikana ja yhä useampi käyttää voita ja voipohjaisia rasvaseoksia päivittäin. Tyydyttyneen rasvan saannin lisääntyminen on nostanut esiin huolen sen mahdollisista kansanterveysvaikutuksista. Tämän tutkimus selvitti voin käytön yhteyttä sydäninfarktiriskiin suomalaisessa seuranta-aineistossa.

Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jyrki Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen

FinIP-tutkimus osoitti pneumokokkirokotteen tehokkuuden vakavaa pneumokokkitautia vastaan

FinIP-rokotetutkimus suunniteltiin osoittamaan uuden GlaxoSmithKlinen kehittämän 10-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen (PHiD-CV10) tehokkuus vakavaa pneumokokkitautia vastaan lapsilla.

Arto A. Palmu, Jukka Jokinen, Heta Nieminen, Esa Ruokokoski, Lotta Siira, Taneli Puumalainen, Terhi M. Kilpi

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982-2012

Suomessa väestön verenpainetasoja on seurattu FINRISKI-tutkimuksessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Tässä tutkimuksessa raportoidaan systolisen ja diastolisen verenpaineen tasojen ja kohonnutta verenpainetta sairastavien osuuksien muutokset väestössä vuodesta 1982 vuoteen 2012. Lisäksi raportoidaan lääkehoidossa ja hyvässä hoitotasapainossa olevien osuudet vuodesta 1997 vuoteen 2012.

Tiina Laatikainen, Antti Jula, Mika Kastarinen, Veikko Salomaa, Katja Borodulin, Kennet Harald, Markku Peltonen, Pekka Jousilahti, Erkki Vartiainen

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa

Tässä tutkimuksessa on selvitetty varfariinihoidon toteutumista Oulun kaupungissa.

Riikka-Leena Leskelä, Matti Schmidt, Päivi Hirsso, Raimo Kettunen, Tuula Tähtinen

Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa

Päivystyspoliklinikoille tulevista nuorista tapaturmapotilaista ei ole systemaattisesti kerättyä ja analysoitua kansallista tietoa. Nuorten tapaturmia edeltää usein alkoholin käyttö. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää 15-29-vuotiaiden nuorten tahalliset ja tahattomat tapaturmat ja niihin liittyvät tekijät. Tieto käytetään tapaturmien ehkäisyyn.

Kirsi-Marja Karjalainen, Ilona Nurmi-LÜThje, Kalevi Karjalainen, Peter LÜThje

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä - D2D-väestötutkimus 2007

D-vitamiinin puutos on yhdistetty useiden kroonisten sairauksien riskiin. Melko harvassa ­tutkimuksessa on kuitenkaan huomioitu D-vitamiiniin yhdistyviä tekijöitä, joten todellisen pato­fysiologisen yhteyden olemassaolo on epävarmaa. Joidenkin suomalaisten väestöryhmien D-vitamiinitilannetta on selvitetty useissa tutkimuksissa, mutta tarkkaan ei tiedetä, kuinka yleistä D-vitamiinin puutos on suomalaisilla aikuisilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuuteen [S-25(OH)D] yhdistyviä fyysisiä ja elämäntapoihin liittyviä tekijöitä sekä selvitettiin D-vitamiinin puutoksen yleisyyttä suomalaisessa väestötutkimusaineistossa.

Maija Miettinen, Leena Kinnunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla

Vaikka lonkkamurtumapotilaalla on suurentunut riski kaatua uudestaan ja saada uusi lonkkamurtuma, toteutuvat kaatumisten ja uusien murtumien ehkäisy huonosti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaatumisten riskitekijöiden esiintyvyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa niihin geriatrian poliklinikalla toteutetussa lonkkamurtumapotilaiden kokonaisvaltaisessa arvioinnissa.

Maria Korpi, Tiina Luukkaala, Pirkko Jäntti, Esa Jämsen, Sirkka-Liisa Tuurihalme, Anneli Risku, Kaisu Haanpää, Pekka Jokipii, Maria Nuotio

Veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttama tautitaakka lisääntymässä Suomessa

Lähtökohdat ja menetelmät

Kirsi Skogberg, Jukka Ollgren, Pekka Nuorti, Petri Ruutu, Outi Lyytikäinen

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011

Euroopan tautikeskuksen (ECDC) ja Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämä prevalenssitutkimus, johon osallistuvat kaikki Euroopan unionin maat, tehtiin Suomessa loka-marraskuussa 2011. Edellinen kattava prevalenssitutkimus suomalaisissa akuuttisairaaloissa tehtiin vuonna 2005. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä ja mikrobilääkkeiden käyttöä sekä tunnistaa mahdollisia ongelma-alueita.

Tommi Kärki, Outi Lyytikäinen

Lääkäri sairaana työssä

Lääkärien tiedetään työskentelevän myös sairaana ollessaan. Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluksessa olevat lääkärit saavat palkkaa sairauspäiviltäkin. Siksi voisi olettaa heidän jäävän sairastuessaan kotiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osuus lääkäreistä oli ­työskennellyt sairaana joskus tai viimeksi kuluneen vuoden aikana, millaisia oireita heillä oli ollut viimeisimmän sairauden aikana ja miksi he työskentelivät sairaana.

Eliisa Mäenpää, Irma Virjo

Psoriaasin esiintyvyys ikääntyvässä väestössä

Psoriaasi on krooninen immuunivälitteinen ihon tulehdussairaus, jonka esiintyvyyttä suomalaisväestössä ei ole selvitetty väestöotantaan perustuvassa kohortissa. Useissa muissa maissa esiintyvyys on tutkittu.

Johanna Laipio, Tapio Rantanen, Raisa Valve, Mikael Fogelholm, Martti Talja, Erna Snellman

Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys tyypin 2 diabetespotilailla

Ylipaino on sekä tyypin 2 diabeteksen taustasyy että sen ennusteeseen vaikuttava tekijä. Lihavuuden aste vaikuttaa merkittävästi diabetespotilaiden hoitoon. Meillä on pitkältä ajalta tietoa koko väestön painon kehityksen linjoista Suomessa, mutta diabetespotilaiden painoon liittyviä tutkimuksia on vähän. Emme tiedä väestötasolla, kuinka suuri osa potilaista on ylipainoisia ja eriasteisesti lihavia. Tässä tutkimuksessa kuvataan ylipainon ja eriasteisen lihavuuden esiintyvyyttä tyypin 2 diabetes­potilailla suomalaisessa väestötutkimusaineistossa.

Pia Pajunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Satu Männistö, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Juha Saltevo, Jouko Sundvall, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Johan Eriksson, Markku Peltonen

Työikäisten muistipulmat vaativat kohdennettua selvittelyä
Muistipoliklinikan lähetekäytännöt arviointitutkimuksen kohteena

Suomessa arviolta 6 000-7 000 työikäistä sairastaa etenevää muistisairautta, mutta työikäisillä on merkittävästi myös muita muistipulmia. Muistisairauksien tutkimus-, hoito- ja seurantakäytäntö ei aina tue työikäisten muistipulmien selvittelyä.

Anne M. Remes, Jari Turunen, Leena Ala-Mursula

FINRISKI-tutkimus:
Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu väestötasolla Suomessa vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden välein. Tässä artikkelissa kuvataan kolesterolitason muutokset vuodesta 1982 vuoteen 2012.

Erkki Vartiainen, Katja Borodulin, Jouko Sundvall, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Kennet Harald, Veikko Salomaa, Pekka Puska

Tuhkarokon paluu keväällä 2011

Euroopan huonontunut tuhkarokkotilanne on heijastunut myös Suomeen. Viimeisen 15 vuoden aikana tuhkarokkotapauksia on ollut 0−5 vuodessa, ilman yhtään kotimaista tartuntaa ennen vuotta 2011. Vuoden 2011 heinäkuun loppuun mennessä tuhkarokkotapauksia oli jo 20.

Irja Davidkin, Eeva Ruotsalainen, Liisa Kalliokoski, Juha Salonen, Jaana Syrjänen, Hannele Kotilainen, Eeva Salo, Teija Korhonen, Mia Kontio, Eeva Pekkanen, Outi Lyytikäinen

Rintasyöpä paranee, mutta potilaat lihovat

Painonnousu diagnoosin jälkeen on yleinen ongelma rintasyöpäpotilailla. Tutkimme diagnoosin­jälkeistä painonmuutosta ja sen riskitekijöitä rintasyöpäpotilailla. Oletuksena oli, että rintasyöpä­potilaat lihovat hoitojen jälkeen ja että paino pysyy korkeampana myös pidemmän seuranta-ajan jälkeen. Lisäksi oletimme, että hoidoilla aiheutetut hormonaaliset muutokset ovat yhteydessä ­painonnousuun.

Riikka Ulander, Tiina Luukkaala, Minna Tanner, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

INR-seurannan toteutuminen HUS-alueen perusterveyden­huollossa

Pysyvä tai pitkäaikainen oraalinen antikoagulaatiohoito on Suomessa perinteisesti toteutettu ­varfariinilla. Varfariinihoidon onnistumista voidaan arvioida INR-tasoja seuraamalla. Uusien oraalisten anti­koagulanttien tullessa markkinoille on syytä tarkastella, miten antikoagulaatiohoito on toteutunut varfariinia käytettäessä.

Tuukka Helin, Tuula Metso, Riitta Lassila, Tiina Mäki, Lotta Joutsi-Korhonen

Fotodynaamisen hoidon pitkäaikaistulokset pään ja kaulan alueen basaliooman hoidossa

Fotodynaaminen hoito on vakiinnuttanut asemansa premalignien keratinosyyttimuutosten ja pinnallisen basaliooman hoidossa. Hyvä toiminnallinen ja kosmeettinen lopputulos on hoitomuodon erityisetu. Hoidon vaikuttavuuden pitkäaikaistuloksia on kuitenkin raportoitu verrattain niukasti kansainvälisessä kirjallisuudessa, kotimaisessa kirjallisuudessa toistaiseksi ei lainkaan.

Jouko Kotimäki

Pyörätuolia käyttävä nuori tarvitsee kohdennettuja terveyspalveluja

Vammaisuutteen liittyy suurentunut syrjäytymisriski opiskelu- ja työelämästä. Maassamme on liikuntavammaisten lasten moniammatillinen seuranta keskitetty pääosin yliopisto- ja keskus- sairaaloiden lastenneurologian yksiköihin. Seuranta erikoissairaanhoidossa päättyy yleensä kun asiakas täyttää 16 vuotta, jolloin seuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon.

Maria Arvio, Mari Ajasto, Tuula Kiviranta, Ilona Autti-Rämö

Pandemiarokotteen yhteys lasten narkolepsian esiintyvyyden äkilliseen lisääntymiseen Suomessa

Narkolepsia on krooninen unihäiriösairaus, johon sairastumisen riskiä lisää voimakkaasti perinnöllinen alttius. Narkolepsia aiheuttaa poikkeavaa päiväväsymystä ja katapleksiaa eli tunnereaktioihin liittyviä äkillisiä lihasvoiman menetyskohtauksia. Suomessa havaittiin äkillinen lasten ja nuorten narkolepsian lisääntyminen pian pandeemisen influenssaepidemian jälkeen. Influenssaa vastaan oli annettu AS03-tehosteainetta sisältävää Pandemrix-rokotetta. Muissa ikäryhmissä narkolepsian lisääntymistä ei havaittu. Pandemiarokotteen ja narkolepsian välistä yhteyttä 4-19-vuotiaiden ikäryhmässä arvioitiin takautuvassa kohorttitutkimuksessa.

Hanna Nohynek, Jukka Jokinen, Markku Partinen, Outi Vaarala, Turkka Kirjavainen, Jonas Sundman, Sari-Leena Himanen, Christer Hublin, Ilkka Julkunen, Päivi Olsén, Outi Saarenpää-Heikkilä, Terhi Kilpi