Miksi nainen ei osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan?

Seulontaohjelman tulee tavoittaa riittävän suuri osa kohdeväestöstä ollakseen vaikuttavaa. Osallistuvuus kohdunkaulan syövän seulontoihin on Suomessa jäänyt alle 70 %:iin. Toisaalta ohjelman ulkopuolella otetaan runsaasti papakokeita myös seulontaikäisiltä naisilta. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, miksi naiset eivät osallistu joukkotarkastuksiin. Tietoa voidaan käyttää joukkotarkastustoiminnan kehittämiseen.

Meri Niironen, Tytti Sarkeala, Ahti Anttila, Pekka Nieminen, Tapio Luostarinen, Anni Virtanen

Cochrane-katsausten käyttö Käypä hoito -suosituksissa

Cochrane-katsaukset muodostavat keskeisen osan hoitointerventiotutkimuksista tehdyistä systemaattisista katsauksista. Niiden käytön on todettu olevan vaihtelevaa kliinisissä hoitosuosituksissa. Tämän analyysin tarkoituksena oli selvittää Cochrane-katsausten käyttöä Käypä hoito -suosituksissa sekä muiden systemaattisten katsausten tai meta-analyysien käyttöä pienessä osajoukossa hoitosuosituksia.

Jesper M. Kivelä

Vastasyntyneiden varhaiset GBS-infektiot TAYS:ssa 2010-2013- seulontakäytännön muutoksen vaikutukset

Streptococcus agalactiae (GBS) on yleisin vastasyntyneiden sepsiksen ja meningiitin aiheuttaja. Suurin osa infektioista voidaan ehkäistä antamalla synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi valituille synnyttäjille. Mikrobilääkeprofylaksi voidaan antaa synnyttäjän riskitekijöiden tai osoitetun bakteerikantajuuden perusteella. Tässä tutkimuksessa selvitimme, kuinka siirtyminen riskitekijälähtöisestä ehkäisystrategiasta viljelyseulontaan vaikutti vastasyntyneiden varhaisten Streptococcus agalactiae -sepsisten esiintyvyyteen, äitien ja lasten infektiosairastavuuteen sekä antibioottien kulutukseen.

Krista Kautiala, Riina Jernman, Outi Tammela, Risto Vuento, Jukka Uotila

Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia

Tutkimuksessa on selvitetty seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella otettujen Papa-näytteiden lukumäärä, kustannukset ja peittävyys. Kohdunkaulan syövän valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien testien lisäksi Suomessa tehdään ohjelman ulkopuolella runsaasti Papa-kokeita. On kuitenkin ollut epäselvää, kuinka usein ja minkä ikäiset naiset käyvät ohjelman ulkopuolisissa Papa-kokeissa ja mikä on seulontaohjelman ja sen ulkopuolisten Papa-kokeiden kokonaispeittävyys. Etenkään ohjelman kohdeväestön ulkopuolisille ikäryhmille (alle 30-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) tehtyjen Papa-kokeiden peittävyydestä ei ole ollut tietoa.

Heini Salo, Pekka Nieminen, Terhi Kilpi, Kari Auranen, Tuija Leino, Simopekka Vänskä, Petri Tiihonen, Matti Lehtinen, Ahti Anttila

Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista

Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla on suuri merkitys potilaan elämänlaadun ja elinmuutosten ehkäisemisen kannalta. Syitä potilaiden vaihtelevaan onnistumiseen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ei tarkkaan tunneta. Selvitimme, miten usein tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapainossa tapahtuu merkittävä paraneminen ja mitkä tekijät ovat tähän yhteydessä.

Laura Kivelä, Matti Salo, Päivi Keskinen

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua

Tyypin 2 diabeteksen hoito on Suomessa pääasiassa terveyskeskusten vastuulla. Toistaiseksi on saatu varsin vähän tutkimustietoa tyypin 2 diabeteksen hoidon laadusta perusterveydenhuollossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on alueellisen potilastietojärjestelmän tietoja hyödyntäen kuvata tyypin 2 diabetespotilaiden seurantaa ja hoidon laatua Pohjois-Karjalassa.

Hilkka Tirkkonen, Maija Sikiö, Päivi Kekäläinen, Tiina Laatikainen

Sepelvaltimotaudin kajoavia toimenpiteitä koskevien rekisteritietojen luotettavuus ja kehityssuunnat 1994-2011

Uudet sepelvaltimotaudin hoitosuositukset esittävät äkillisten kohtausten hoidon perustaksi kajoavaa hoitoa. Tiedot sepelvaltimotaudin hoidossa tapahtuneista muutoksista ovat toistaiseksi puutteellisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) toimenpidetietojen luotettavuus ja kattavuus, sekä kuvata kajoavien sydäntoimenpiteiden kehityssuuntia Suomessa ajanjaksolla 1994-2011.

Markku Mähönen, Arto Pietilä, Aki S. Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y. Antero Kesäniemi, Veikko Salomaa

Käsien desinfektiossa on parantamisen varaa leikkausosastoilla

Leikkausta edeltävään käsien desinfektioon suositellaan kirurgisen käsienpesun tilalle kirurgista käsien alkoholidesinfektiota. Se on nopea ja ihoystävällinen, mutta vaatii oikean tekniikan hallitsemisen. Tutkimuksessamme selvitettiin kirurgisen käsidesinfektion toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden leikkausosastoilla.

Esa Rintala, Erkki Laurikainen, Anne-Mari Kaarto, Marianne Routamaa

Transobturatorinen inkontinenssileikkaus (TVT-O) naisten virtsankarkailun hoidossa

Virtsankarkailu on merkittävä naisten terveysongelma. Ponnistuskarkailu on yleisin virtsankarkailutyyppi, ja sitä arvioidaan olevan yli puolella kaikista naisista, jotka kärsivät karkailusta. Virtsankarkailua voidaan hoitaa joko konservatiivisesti tai operatiivisesti. Vain ponnistukseen liittyvää karkailua voidaan korjata leikkauksella. TYKS:ssa on käytetty vuodesta 2004 alkaen vähän kajoavaa TVT-O (tension-free vaginal tape obturator) -leikkaustekniikkaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TYKS:ssa vuosina 2004-2011 tehtyjen TVT-O-leikkausten onnistumista.

Eija Laurikainen, Katri Niemi

Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa

Lapsuusiällä alkava lääkeresistentti vaikea epilepsia haittaa lapsen kognitiivista kehitystä ja lisää merkittävästi hoidon tarvetta. Leikkaushoito on mahdollista, jos epilepsiapesäke pystytään paikantamaan, eikä sen poisto aiheuta potilaalle lähtötilanteeseen verrattuna merkittävää haittaa. Laajimmillaan leikkaus käsittää koko aivopuoliskon poiston, mutta nykyään se tehdään yleensä katkaisemalla aivopuoliskon hermoyhteydet (ns. hemisfärotomia). Näitä leikkauksia on tehty HYKS:ssä vuodesta 1991 alkaen, mutta tuloksia ei ole aikaisemmin raportoitu.

Eija Gaily, Hanna Hellén, Liisa Metsähonkala, Atte Karppinen, Aki Laakso, Göran Blomstedt

Kokemukselliset oppimismenetelmät edistävät lääketieteen opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kokemukselliset oppimismenetelmät ovat vuorovaikutusosaamisen oppimisessa tehokkaampia kuin luennot tai mallioppiminen. Kokemuksellisista oppimismenetelmistä on kuitenkin vähän vertailututkimusta, eikä aiemmissa tutkimuksissa ole kiinnitetty laajasti huomiota menetelmien erityispiirteisiin. Tässä tutkimuksessa kuvataan ja verrataan lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä työpajateatterin, simuloitujen potilaiden ja roolipelin erityispiirteistä sekä menetelmien soveltuvuudesta vuorovaikutusosaamisen oppimiseen. Vuorovaikutuskoulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan itsearvioitujen oppimistulosten ja asenteiden muuttumisen näkökulmista.

Jonna Koponen, Eeva Pyörälä

TyöOptimi-kysely auttaa tunnistamaan työssäkäyvän kognitiivisia ja muistioireita

Yksilön tiedonkäsittelyn ongelma työelämässä heijastuu stressioireina. Työikäisenä koetut tiedonkäsittelyn oireet kaksinkertaistavat myöhemmän iän muistisairauden riskin. Työterveyshuollossa ei aiemmin ole ollut käytettävissä muistioireilun varhaisvaiheen mittaria. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kirjoittajan (HA) kehittämän TyöOptimi-kyselyn käyttökelpoisuutta tiedonkäsittely- ja muistioireiden varhaisvaiheen tunnistamisessa ja seurannassa.

Heini Ahveninen, Jyrki Rintala, Jyrki Ollikainen, Jaana Suhonen, Heikki Arola

Oikaisu: Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut FINAMI-tutkimuksen tuloksia 1993-2007

Lääkärilehdessä 1-2/2014 julkaistussa alkuperäistutkimuksessa Sepelvaltimotautitapahtumien ilmaantuvuus on vähentynyt ja ennuste parantunut (s. 31-6) oli virhe kuviossa 2. Julkaisemme kuvion korjattuna ohessa uudelleen.

Veikko Salomaa, Aki S Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y Antero Kesäniemi, Finami-Tutkimusryhmä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030