Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit 2003-2012

Suomessa varusmiespalvelustaan suorittavat rokotetaan invasiivisia meningokokkitauteja vastaan nelivalenttisella rokotteella, joka suojaa bakteerin seroryhmiltä A, C, W ja Y. Rokotetta B-seroryhmän aiheuttamaa tautia vastaan ei aiemmin ole ollut Suomessa saatavilla. Koska Euroopan markkinoille on vihdoin tullut rokote B-seroryhmää vastaan, halusimme selvittää meningokokkitaudin esiintyvyyttä suomalaisilla varusmiehillä.

Akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkehoito

Lasten psyykenlääkehoidot ovat yleistyneet viime vuosikymmenien aikana, ja lääkkeitä käytetään usein virallisista käyttöaiheista poiketen. Tutkimustietoa useista psyykenlääkeryhmistä lasten mielenterveysongelmien hoidossa on vähän, samoin lasten psyykenlääkkeiden käytöstä Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää akuutisti osastohoitoon ohjattujen lasten psyykenlääkitystä sekä lääkkeiden käytön yleisyyttä suhteessa oireiluun.

Miksi nainen ei osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan?

Seulontaohjelman tulee tavoittaa riittävän suuri osa kohdeväestöstä ollakseen vaikuttavaa. Osallistuvuus kohdunkaulan syövän seulontoihin on Suomessa jäänyt alle 70 %:iin. Toisaalta ohjelman ulkopuolella otetaan runsaasti papakokeita myös seulontaikäisiltä naisilta. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, miksi naiset eivät osallistu joukkotarkastuksiin. Tietoa voidaan käyttää joukkotarkastustoiminnan kehittämiseen.

Cochrane-katsausten käyttö Käypä hoito -suosituksissa

Cochrane-katsaukset muodostavat keskeisen osan hoitointerventiotutkimuksista tehdyistä systemaattisista katsauksista. Niiden käytön on todettu olevan vaihtelevaa kliinisissä hoitosuosituksissa. Tämän analyysin tarkoituksena oli selvittää Cochrane-katsausten käyttöä Käypä hoito -suosituksissa sekä muiden systemaattisten katsausten tai meta-analyysien käyttöä pienessä osajoukossa hoitosuosituksia.

Vastasyntyneiden varhaiset GBS-infektiot TAYS:ssa 2010-2013- seulontakäytännön muutoksen vaikutukset

Streptococcus agalactiae (GBS) on yleisin vastasyntyneiden sepsiksen ja meningiitin aiheuttaja. Suurin osa infektioista voidaan ehkäistä antamalla synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi valituille synnyttäjille. Mikrobilääkeprofylaksi voidaan antaa synnyttäjän riskitekijöiden tai osoitetun bakteerikantajuuden perusteella. Tässä tutkimuksessa selvitimme, kuinka siirtyminen riskitekijälähtöisestä ehkäisystrategiasta viljelyseulontaan vaikutti vastasyntyneiden varhaisten Streptococcus agalactiae -sepsisten esiintyvyyteen, äitien ja lasten infektiosairastavuuteen sekä antibioottien kulutukseen.

Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia

Tutkimuksessa on selvitetty seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella otettujen Papa-näytteiden lukumäärä, kustannukset ja peittävyys. Kohdunkaulan syövän valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien testien lisäksi Suomessa tehdään ohjelman ulkopuolella runsaasti Papa-kokeita. On kuitenkin ollut epäselvää, kuinka usein ja minkä ikäiset naiset käyvät ohjelman ulkopuolisissa Papa-kokeissa ja mikä on seulontaohjelman ja sen ulkopuolisten Papa-kokeiden kokonaispeittävyys. Etenkään ohjelman kohdeväestön ulkopuolisille ikäryhmille (alle 30-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) tehtyjen Papa-kokeiden peittävyydestä ei ole ollut tietoa.

Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista

Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla on suuri merkitys potilaan elämänlaadun ja elinmuutosten ehkäisemisen kannalta. Syitä potilaiden vaihtelevaan onnistumiseen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa ei tarkkaan tunneta. Selvitimme, miten usein tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten hoitotasapainossa tapahtuu merkittävä paraneminen ja mitkä tekijät ovat tähän yhteydessä.

Sepelvaltimotaudin kajoavia toimenpiteitä koskevien rekisteritietojen luotettavuus ja kehityssuunnat 1994-2011

Uudet sepelvaltimotaudin hoitosuositukset esittävät äkillisten kohtausten hoidon perustaksi kajoavaa hoitoa. Tiedot sepelvaltimotaudin hoidossa tapahtuneista muutoksista ovat toistaiseksi puutteellisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) toimenpidetietojen luotettavuus ja kattavuus, sekä kuvata kajoavien sydäntoimenpiteiden kehityssuuntia Suomessa ajanjaksolla 1994-2011.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030