Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988-2007

Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on pitkään kuulunut suomalaisen terveyspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Siitä huolimatta ovat sosioekonomiset erot elinajanodotteessa kasvaneet 2000-luvulle saakka. Kuolleisuuden kehitystä eri tuloluokissa ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tuloluokkien ja sosiaaliryhmien elinajanodotteen muutoksia vuodesta 1988 vuoteen 2007 ja analysoidaan muutosta kuolemansyittäin ja ikäluokittain.

Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen, Mikko Laaksonen, Tapani Valkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 48/2011 Kommentteja

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden lääkehoito on tehostunut diabeetikoilla

Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että diabeetikoiden sepelvaltimotautikuolleisuus on korkea muuhun väestöön verrattuna. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, miten valtimotaudin vaaratekijöiden lääkehoito toteutui diabetesta sairastavilla sepelvaltimotaudin primaari- ja sekundaaripreventiossa vuosina 1997-2007. Lipidi- ja verenpainelääkkeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan ikäryhmittäin erikseen niillä, joiden diabetes on joko insuliinista riippuvaista tai insuliinista riippumatonta sekä sepelvaltimotautia sairastavilla ja sairastamattomilla.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Tuulikki Vehko, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 47/2011 Kommentteja

Eteisvärinän hoito Suomessa - FinFib-tutkimus

Eteisvärinä lienee yleisin yksittäinen diagnoosi sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten eteisvärinän vuoksi päivystykseen tulevia potilaita hoidetaan Suomessa ja mitkä tekijät vaikuttavat hoitokäytäntöjen valintaan. Vastaavaa laajaa kansallista eteisvärinäpotilaiden hoitoa kartoittavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty.

Mika Lehto, Pekka Raatikainen, Heikki Mäkynen, Minna Peiponen, Hanna Kyhälä-Valtonen, Juha Hartikainen, Juha Lund, Jarmo Ahonen, Markku Mäkijärvi, Finfib-Tutkimusryhmän Puolesta

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2011 Kommentteja

Sakkovangit ovat vangeista sairaimpia ja huono-osaisimpia

Vangit ovat erillisryhmä, joka poikkeaa monin tavoin tavallisesta suomalaisväestöstä. Terveydentilaltaan erityisen ongelmallisiksi ovat osoittautuneet sakon muuntorangaistusta suorittavat vangit. Sakkovangit kuormittavat vankilaterveydenhuoltoa päihteiden ongelmakäytön, runsaiden terveysongelmien ja muun huono-osaisuuden takia muita vankiryhmiä enemmän. Tämä tutkimus on osa laajaa suomalaista Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve -terveystutkimusta. Sakkovankeja ei ole aiemmin tutkittu erillisenä ryhmänä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, löytyykö sakkovankien syrjäytymiselle selittäviä tekijöitä ja eroavatko he sosiodemografiselta taustaltaan, terveydentilaltaan ja työkyvyltään muista miesvangeista.

Terhi Wuolijoki, Heikki Vartiainen, Jorma Aarnio, Virpi von Gruenewaldt, Tomi Lintonen, Aino Mattila, Päivi Viitanen, Matti Joukamaa

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 44/2011 Kommentteja

Staphylococcus aureus -bakteerin puhdistushoidosta on hyötyä

Puhdistushoitoa on suositeltu Suomessa infektion ehkäisemiseksi ennen metisilliiniresistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) kantajan vierasesinekirurgiaa. Lisäksi sitä on suositeltu epidemian estämiseksi MRSA:n kantajiksi todetuille terveydenhuollon työntekijöille ja pitkäaikaishoitoon sijoitettaville MRSA:n kantajille.

Mari Kanerva, Eeva Ruotsalainen, Petteri Sihvonen, Katariina Thomson, Asko Järvinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/2011 Kommentteja

Kolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa

Tutkimuksessa analysoitiin TAYS:n teho-osaston elvytysryhmän kohtaamat elvytystilanteet. Tavoitteena oli selvittää niiden sairaalassa tapahtuneiden äkillisten sydänpysähdysten määrä, jotka johtivat elvytystilanteeseen sekä potilaiden selviytyminen tämän jälkeen.

Sanna Hoppu, Jari Kalliomäki, Vesa Pehkonen, Henri Haapala, Eveliina Nurmi, Jyrki Tenhunen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 26-31/2011 Kommentteja

Keuhkoahtaumataudin esiintyvyyden, sairaalahoidon ja kuolleisuuden lisääntyminen on saatu pysäytetyksi

Kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin valtakunnallisen ehkäisy- ja hoito-ohjelman 1998-2007 päätavoitteet olivat keuhkoahtaumataudin esiintyvyyden pienentäminen, diagnostiikan ja hoidon parantaminen, keskivaikeiden ja vaikeiden tautitapausten sekä sairaalahoidon ja kustannusten vähentäminen. Ohjelman käyttöönotto käsitti yli 900 koulutustilaisuutta noin 25 000 terveydenhuollon ammattilaiselle. Keinoina käytettiin moniammatillista lähestymistapaa ja internetpohjaisia ohjeistoja.

Anne Pietinalho, Tuula Vasankari, Eva Kontula, Olli Säynäjäkangas, Anssi Sovijärvi, Vuokko Kinnula

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/2011 Kommentteja

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain

Itsensä vahingoittamisen epidemiologiasta ja potilaan psykiatrisen konsultaation toteutumisesta on suhteellisen vähän tietoa. Maanlaajuisesti niiden alueellinen seuranta on puutteellista. Kouvolassa itsensä vahingoittamiset tilastoidaan tapaturmiksi, joihin liittyviä tekijöitä ja epidemiologiaa seurataan systemaattisesti. Seurantatietoa käytetään tapaturmien suunnitelmalliseen ehkäisyyn.

Ilona Nurmi-Lüthje, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Peter Lüthje, Kirsi-Marja Karjalainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 23/2011 Kommentteja

Verensokerin omaseuranta raskausdiabeteksessa vähentää sikiön makrosomian riskiä

Raskausdiabetes on glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, joka diagnosoidaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Tila altistaa perinataalikomplikaatioille. Häiriö esiintyy noin 10-12 %:lla raskaana olevista. Raskausdiabetekselle altistavat mm. äidin liikapaino, sukurasitus, aiempi raskausdiabetes, yli 40 vuoden ikä ja aiemmassa raskaudessa yli 4 500 g painava vastasyntynyt. Verensokerin omaseuranta oli raskausdiabeteksen hoidossa aiemmin ollut käytössä vain insuliinihoitoisilla. Tutkimuksessamme halusimme selvittää voidaanko raskausdiabeteksen hoitoa tehostaa käyttämällä verensokerin omaseurantaa myös ruokavaliohoitoisilla.

Sirkku Tulokas, Tiina Luukkaala, Jukka Uotila

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/2011 Kommentteja

Tuberkuloosin hoitotulokset jäivät alle WHO:n suositustason

Kansalliseen tuberkuloosiohjelmaan kuuluu olennaisena osana hoidon lopputuloksen seuranta. Sen merkitystä korostavat tuberkuloosin yleistyminen Itä-Euroopassa, monilääkeresistentin tuberkuloosin lisääntyminen ja maahanmuutto taudin suuren ilmaantuvuuden maista.

Tuula Vasankari, Säde Seppälä, Sari Jaakola, Pirjo Turtiainen, Hanna Soini, Jukka Ollgren, Joonas Iivonen, Jan-Erik Löflund, Petri Ruutu

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 4/2011 Kommentteja

Eturauhassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja tukea
Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista

Eturauhassyövän hoidot aiheuttavat fyysisiä haittoja sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä yleistettävät tiedot suomalaisten eturauhassyöpäpotilaiden kokemuksista sairastumis- ja hoitovaiheessa, hoitoihin liittyvistä haitoista sekä potilaiden hyvinvoinnista.

Ulla-Sisko Lehto, Sanni Helander, Arpo Aromaa

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 48/2010 Kommentteja

Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä

Tutkimus on kuvaileva tapaustutkimus pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnista, joka perustui asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin. Pitkäaikaistyöttömät ovat Oulun, Kainuun ja Raahen seutukunnan työvoiman palvelukeskusten asiakkaita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia toiminta- ja työkykyä heikentäviä sairauksia sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeita vaikeasti työllistyvillä on.

Raija Kerätär, Vappu Karjalainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2010 Kommentteja

Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta ei kaikissa väestöryhmissä

Ikäihmisten toimintakyky on viime vuosikymmenten aikana parantunut selvästi, ja ylemmässä sosioekonomisessa asemassa olleiden toimintakyky on ollut parempi kuin alemmassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanrajoitteita koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 41/2010 Kommentteja

Kaatumisvammojen sekundaarisessa ehkäisyssä on puutteita

Alkuperäistutkimukset ja meta-analyysit osoittavat kaatumisen ehkäisyn vähentävän kaatumisten ilmaantuvuutta ja kaatumisvammojen takia hoitoon hakeutuneiden vaaraa kaatua uudelleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitä tutkimuksia kaatumisen vuoksi hoitoon hakeutuneille iäkkäille henkilöille suoritettiin kaatumisvaaran arvioimiseksi ja uudelleen kaatumisen ehkäisemiseksi.

Maritta Salonoja, Noora Sjösten, Marika Salminen, Pertti Aarnio, Sirkka-Liisa Kivelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 37/2010 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030