Avainryhmän vastuu

Terveyspoliittinen keskustelu on vilkastumassa. Yhtenä taustatekijänä on sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmiesraportin valmistuminen. Tuoreempana yllykkeenä on valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Erkki Virtasen lausuma, että uuden hallituksen tulee alkajaisiksi sopia kymmenen miljardin leikkauksista valtion budjettiin. Ilman taisteluhelikoptereitakin lienee selvää, että paineet kohdistuvat jälleen kerran STM:n menoihin. Lieneekö tässäkin niin, että reippaampi keskustelu ja valmius toimenpiteisiin syntyy vastaa piiskalla, ei porkkanalla.

Kati Myllymäki

Osa-aikaeläkkeelle 56-vuotiaana

Tulopoliittiseen kokonaisratkaisun yhteydessä joulukuussa sovittiin osa-aikaeläkettä koskevasta lakimuutoksesta, jolla on tarkoitus parantaa ikääntyvien työntekijöiden asemaa. Osa-aikaeläkkeen ikäraja alenee kahdella vuodella 56 vuoteen ja työnantajalle tulee velvollisuus pyrkiä järjestämään työntekijälle osa-aikatyötä. Nämä muutokset ovat voimassa heinäkuun 1998 alusta vuoden 2000 loppuun. Lisäksi parannetaan osa-aikaeläkkeeltä työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle siirtyvien eläkettä huhtikuun 1998 alusta alkaen.

Marit Henriksson

Palkaton ylityö akavalaisten ongelma

- Akavalaisten pitkät työviikot, kotona tehtävien töiden määrä ja ylityökorvausten vähäisyys kertovat karua kieltä työaikalain suoranaisesta rikkomisesta. Työnantajien asenteissa on korjattavaa, kun työntekijöiden työehdot hoidetaan viimeistä kirjainta myöten, mutta korkeastikoulutetut ovat lähes "vapaata riistaa", kummeksui AKAVAn pääsihteeri Risto Piekka 24.3.98 Oulussa aluetoimikunnan tapaamisessa.

Lääkärien palkaton ylityö korvauksen piiriin

Vuonna 1996 tehdyn lääkärikyselyn mukaan lääkärit tekivät perustyöajan, päivystyksen ja lisätyön lisäksi keskimäärin 4,9 tuntia viikossa ylitöitä, joista lähes kaikki (4,7 tuntia) jäi korvaamatta. Eniten palkatonta ylityötä kertyi opetus- ja tutkimustehtävissä toimiville (9,2 t/vko). Sairaalalääkärit tekivät palkatonta ylityötä keskimäärin 4,4 ja terveyskeskuslääkärit 3,2 tuntia viikossa.

Kliinisestä autonomiasta

Lääkärin itsenäinen päätöksenteko ei tänään ole itsestäänselvyys. Paineita kohdistuu lääkäriin yhteiskunnan taholta, poliittisesta päätöksenteosta, markkinataloudesta, työnantajan vaatimuksista, julkisen sektorin säästöistä ja omaisten ja potilaiden esittämistä vaatimuksista. Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Risto Ihalainen kommentoi tätä teemaa sanoen, että ei Suomenkaan autonomia aivan itsenäisyyttä vastannut. Ja eipä lääkärikään toki aivan irti yhteiskunnasta, taloudesta ja viitekehyksestään voi toimia. Elämä on jatkuvaa kompromissien tekoa, mutta lääkäriyteen liittyy erityisiä itsenäisyyden vaatimuksia, jotka on hyvä tiedostaa ja jotka ovat tärkeä pohja arkiselle päätöksenteolle.

Kati Myllymäki

Kysymyksiä uudesta lääkärisopimuksesta

Helmikuun lopussa hyväksytyn lääkärisopimuksen mukaan sairaalalääkärien peruspalkat nousevat 1.7.98 lukien keskimäärin 10,7 %. Oheisena on taulukko palkankorotusten vaikutuksista eri lääkärinimikkeiden hinnoittelun alarajoihin. Taulukon markkamäärissä on joitain pieniä tarkennuksia verrattuna Lääkärilehden numerossa 8/98 olleen järjestöextran lukuihin.

Marit Henriksson

AKAVA kasvaa - Lääkäriliitto viidenneksi suurin

Tutustu uuteen lääkärisopimukseen Lääkäriliiton suljetulla alueella internetissä (http://www.fimnet.fi, valitse: FiMnet jäsenille ja edelleen Lääkärisopimus). Sopimustekstit ovat selattavissa www-sivuina internetissä tai poimittavissa windows help-tiedostona omalle koneelle.

Lääketieteen perusopetusta uudistettaessa tulee uudistaa myös opetuksen sisältöä Esimerkki syöpätautiopin opetuksesta Melbournen yliopistossa

Lääketieteen peruskoulutuksen uudistaminen potilas- ja ongelmakeskeisen opetuksen suuntaan ja perustieteiden ja kliinisen opetuksen integroiminen ovat monissa maissa ajankohtaisia kehityslinjoja. Melbournen yliopiston uudistettu opinto-ohjelma on mielenkiintoinen esimerkki opetuksesta, joka tähtää uudenlaiseen lääkärisukupolveen: tulevaisuuden lääkäristä halutaan kouluttaa tieteelliset menetelmät hallitseva, kokemusperäisen ja näyttöön perustuvan lääketieteen keinojen asiantuntija, empaattinen ja kliinisesti taitava sekä elinikäiseen oppimiseen motivoitunut. Syöpätautiopin erikoisalan potilaskeskeinen opetus on rakennettu opinto-ohjelmaan jo ensimmäisestä vuodesta lähtien. Kirjoittaja on perehtynyt syöpätautiopin opetukseen lääketieteen peruskoulutuksessa Melbournessa Peter MacCallum -syöpäkeskuksessa vierailevana professorina.

Eeva Salminen

Palautetta puolin ja toisin

Kunnallinen lääkärisopimus saatiin solmituksi pitkän prosessin jälkeen, kuten jo tässä lehdessä ja jäsenkirjeessä on tarkemmin kerrottu. Jäsenkirjeen ja netti-informaation lisäksi on kierretty kaikki lakkopaikkakunnat läpi sopimuksen sisältöä selvittämässä. Koko virkaehtosopimusteksti tulee painettuna työnantajapuolelta muutaman viikon kuluttua. Sopimusta oli toivottu saataville kokonaisuutena sähköisessä muodossa, mutta valitettavasti se osoittautui hyvin epäkäytännölliseksi; tavalliset mikrot ja modeemit tukkeutuivat jo pelkkästä sairaalalääkäriliitteestä. Lisätietoa tulee kentälle myös 13.3. järjestettävien luottamusmiespäivien myötä, koko päivä käydään lävitse uutta sopimusta.

Kati Myllymäki

Kipeä ratkaisu

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi 28.2.1998 valtakunnansovittelijan sovintoesityksen kahden lisäaikapyynnön jälkeen äänin 33-23. Hallituksen 10 jäsenestä neljä SELYn, kaksi kunnallislääkäreiden ja kaksi NLY:n edustajaa mukaanlukien puheenjohtaja oli valtuuskunnan äänestyksen hetkellä sovintoesityksen hyväksymisen puolesta ja kaksi NLY:n edustajaa sitä vastaan.

Kari Pylkkänen

"Sopimus on syntynyt ja meteli on kova"

Sopimus on syntynyt ja meteli on kova, otsikoi muuan kirjoittaja Lääkäriliiton sisäisellä keskustelutaululla Internetissä heti valtuuskunnan hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Sopimuksen raikuvin jälkipyykki onkin pesty juuri näillä tauluilla. Kirjoittajien luvalla keskustelutauluilta on poimittu valtuuskunnan jäsenten kommentteja.

Suvi Sariola

Miten valtuuskunta äänesti 28.2?

Useat Lääkäriliiton valtuuskunnan päätöstä arvioineet kollegat ovat edellyttäneet saavansa tietoa siitä, miten päätös valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksesta, Saloniuksen paperista syntyi. Hallitus kokoontui käsittelemään aamuyöstä saamaansa sovintoehdotusta klo 8.00. Tuossa kokouksessa ei tehty päätöksiä. Valtuuskunnan kokous aloitettiin klo 10.00 ja sen tauolla hallitus jatkoi omaa kokoustaan äänestäen kannastaan. Hyväksyvä kanta voitti äänin 7-3. Hyväksymisen puolesta äänestivät Myllymäki, Saarinen, Pylkkänen, Lantto, Kyllönen, Santalahti, Ihalainen, ja vastaan Kaukonen, Halonen ja Meretoja. Meretoja ilmoitti myöhemmin valtuuskunnan kokouksen aikana päätyneensä valtuuskunnassa käydyn keskustelun perusteella kannattamaan tarjouksen hyväksymistä.

Taito Pekkarinen

Työtuomioistuimen ennakkopäätös: lääkärilakko olisi ollut laillinen

Työtuomioistuin hylkäsi kaikin osin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanteen Lääkärikartelli ry:tä, Suomen Lääkäriliitto ry:tä sekä Akava-JS ry:tä vastaan. Työtuomioistuimen tuomio annettiin 27.2.98 (Dno R 11/98) eli viimeisenä arkipäivänä ennen maanantaina 2.3.98 kello 12.00 uhannutta lakkoa. Työtuomioistuimen mukaan Lääkäriliiton ilmoittaman lakon kohdalla ei ollut kyse osalakosta tai hidastuslakosta. Työtuomioistuin katsoi myös jääneen näyttämättä, että lääkärilakolla puututtaisiin työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Taisto Rautpalo

Uudistuksia Lääkäriliiton jäsenkunnalle tarjottaviin vakuutussäästämisratkaisuihin

Sopimus Pohjolan uudesta vakuutussäästämisratkaisusta, tuottoturvasta, on solmittu. Lääkäriliiton jäsenten vakuutussäästämisen valikoimaa on laajennettu ja siihen kuuluvat eläkevakuuttamisen ohella nyt myös jatkuva säästäminen sekä kertasijoittaminen.

Pentti Alhola

Lääkärit lehdissä

Lehdet kuittasivat lääkärilakon peruuntumisen lähinnä uutisilla. Parissa pääkirjoituksessa asiaa kuitenkin kommentoitiin tuoreeltaan.

Lääkäriliiton täsmäase

Voimme kaikki olla varsin tyytyväisiä siitä, että Lääkäriliitto on kehittänyt itselleen erinomaisen täsmäaseen työtaistelutilanteita varten. Korkean eettisen moraalin omaava Lääkäriliitto ei ole halukas käyttämään järjestövoimaansa laittomin keinoin. Tämän vuoksi oli ensiarvoisen tärkeää, että työtuomioistuin totesi täsmälakkosuunnitelmamme kaikinpuolin lailliseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitoshan uhkaili toistuvasti ja kommentoi asiattomasti lakkosuunnitelmamme laittomuuksista.

Olli Meretoja

Lääkäriliiton jäsenyys on yksityislääkärillekin rahanarvoinen etu

Silloin tällöin joku yksityislääkäri kysyy, mitä hyötyä hänelle on liiton jäsenyydestä. Lääkäriliitto toimii näkyvästi julkisen työnantajan palveluksessa olevien lääkärien edunvalvojana, mutta hyödyttääko liiton toiminta mitenkään häntä. Mitä vastiketta yksityislääkäri saa maksamalleen jäsenmaksulle?

Styrelsens beslut om att tilldela förbundsmedlem en varning - bilaga till styrelsens protokoll 16.2.1998

Läkarförbundets medlem, specialistläkaren i kirurgi Bengt Novik har tillställt Läkarförbundets förtroenderåd ett brev daterat 27.10.1997 i vilket han ber Läkarförbundet utreda om anestesiöverläkare Karin Thomassons mot Novik riktade, i brevet nämnda åtgärder strider mot förbundets kollegialitetsregler. Verksamhetsledaren har utfört en förundersökning av saken och i samband med den begärt och fått ett genmäle av Thomasson. Dessutom har sjukvårdschefen vid Ålands centralsjukhus, kirurgöverläkaren och Ålands underavdelning av Finlands Läkarförbund avgett utlåtanden om saken.

Lomautus ja työttömyysturva

Kunnat ja kuntayhtymät eri puolella Suomea ovat tänä vuonna tehneet lomautuspäätöksiä. Useimmiten takana on hallinnollinen päätös, joka koskee kaikkia kunnan palveluksessa olevia. Lomautuspäivien lukumäärä on vahvistettu ja lomautuslistat kiertävät henkilöstön keskuudessa kuin lomalistat ikään.

Stina Lundström

Lääkärit lehdissä

Helmikuun lopulla lääkärien työmarkkinatilannetta arvioivat lehdissä mm. Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo ja pääsihteeri Risto Piekka.