Ensimmäinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta on asetettu

Valtioneuvosto on ensimmäistä kertaa asettanut valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on terveydenhuollon etiikan dosentti Martti Lindqvist ja varapuheenjohtajana arkkiatri Risto Pelkonen. Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä terveydenhuoltoon ja potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia.

Vanhemmuuden ja aikuistumisen tukeminen keinoja nuorison juomisen hallintaan

Vaikka eurooppalaisuus onkin muodissa, perinteinen suomalainen humalajuominen on säilyttänyt asemansa. Humalahakuisen juomisen käynnistyminen yhä nuoremmalla iällä on viime vuosina herättänyt huomiota ja huolta. Ilmiön eri puolia käsiteltiin syyskuun puolivälissä valtakunnallisilla päihdepäivillä Helsingissä. Terveyden edistämisen keskuksen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Päihdehuollon valtakunnallisen yhteistyöryhmän kanssa järjestämään tapahtumaan osallistui yli 300 päihdealan toimijaa.

Päihdehaittojen kohdistuminen lapsiin huolettaa kunnissa ja järjestöissä

Päihdekysymykset ovat olleet viime vuosina keskeisin terveyden edistämisen alue kuntien terveysjohtajien haastatteluihin perustuvassa Terveyden edistämisen keskuksen jokavuotisessa terveysbarometritutkimuksessa. Moniongelmaiset perheet, lastensuojelutoimien tarpeen lisääntyminen, psykosomaattisten oireiden yleistyminen nuorilla ja pitkäaikaistyöttömyyden vaikutukset ovat taustana huolelle, että päihteisiin liittyvät ongelmat vaikeutuvat entisestään.

VTT:n Future Foods -tutkimusohjelma selvittää ruoan terveysvaikutuksia

VTT aloitti nelivuotisen Future Foods -tutkimusohjelman vuonna 1997. Ohjelma pyrkii hyödyntämään biotekniikkaa korkealaatuisten ja terveysvaikutuksiltaan hyvien elintarvikkeiden valmistuksessa. Kiinnostus elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin on nykyisin yksi elintarvikekysynnän pääsuuntauksista. Kuluttajat odottavat tulevaisuuden elintarvikkeilta terveellisyyden lisäksi mm. turvallisuutta, helppokäyttöisyyttä, luonnonmukaisuutta ja ennen kaikkea nautittavuutta -ruoan tulee myös maistua hyvältä.

Hammaslääkäriliitolla nimienkeruukampanja: Aikuisten hammashoidon korvaukset tasapuolisesti kaikille

Hammaslääkäriliitto järjestää loka- ja marraskuussa nimienkeruukampanjan koko väestön saamiseksi tasaveroisesti tuetun hammashoidon piiriin. Tällä hetkellä vain vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneet, rintamaveteraanit sekä tiettyjä yleissairauksia sairastavat saavat sairausvakuutuksesta korvausta hammashoidon kustannuksiin. Samat henkilöt saavat yleisesti yhteiskunnan tukemaa hammashoitoa myös terveyskeskuksissa. Useilla pienillä paikkakunnilla terveyskeskus antaa hoitoa koko väestölle, mutta lähes kaikki kaupungeissa asuvat yli 42-vuotiaat joutuvat kustantamaan hammashoitonsa kokonaan itse. Syntymävuodesta ja asuinpaikasta riippuva epätasa-arvoisuus on kohtuuton. Nykyisellään myös monet yleissairauksista kärsivät jäävät ilman heille lain mukaan kuuluvia korvauksia siksi, että järjestelmä on monimutkainen. Lääkärin tulee lähetteessä hammashoitoon ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot hammassairauden ja muun sairauden syy- ja seuraussuhteesta.

Valtakunnalliset elintarvikepäivät: Raportoituja ruokamyrkytyksiä tavallista enemmän

Suomessa raportoitiin vuonna 1997 yhteensä 68 ruokamyrkytysepidemiaa. Määrä on kaksinkertainen verratuna 1990-luvun yleiseen tasoon. Raportoiduissa epidemioissa sairastui yli 2 100 ihmistä, joista viitisenkymmentä joutui sairaalahoitoon ja yksi menehtyi. Yleisin epidemian aiheuttaja oli bakteeri (40 %). Virus aiheutti 21 % epidemioista ja kemiallinen aiheuttaja 7 %, kun taas 32 %:ssa epidemioista aiheuttaja jäi tuntemattomaksi.

Kunnat haluaisivat siirtää kriminaalipotilaiden hoidon takaisin valtiolle

Vuoteen 1989 asti valtio vastasi ymmärrystä vailla olevien, rikoksesta tuomitsematta jätettyjen kriminaalipotilaiden hoidosta ja eristyksestä valtion mielisairaaloissa. Tämän jälkeen tehtävä annettiin kunnille, vaikka luvattua valtionosuuskompensaatiota ei koskaan toteutettukaan. Kunnat haluaisivat nyt palauttaa hoito- ja eristämisvastuun valtiolle, totesi Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula kuntien talousarviopäivillä 7.9.1998.

Pienikin painonpudotus vähentää terveysriskejä

Lihavuus on länsimaiden ja pian koko maailman johtava terveysongelma. Lihavuuden syynä pidetään liiallista rasvan saantia ja vähäistä liikunnan määrää. Länsimaissa jo noin puolet väestöstä on joko lievästi tai selvästi ylipainoisia. Lihavuuden rajan eli painoindeksin 30 (esim. 170 cm pitkän henkilön paino 87 kg) ylittää Yhdysvalloissa 22 %, Suomessa noin 14 % ja Ruotsissa 7 % väestöstä. Kiinassa lihavia on vain noin 1,5 %. Vuoteen 2025 mennessä ongelma on levinnyt maailmanlaajuiseksi, todettiin kansainvälisen lihavuustutkimuskongressin lehdistöseminaarissa Pariisissa 30.8.1998.

Lääkelaitos puuttui kliinisiin lääketutkimuksiin

Lääkelaitos on viime aikoina joutunut puuttumaan joihinkin kliinisiin lääketutkimuksiin, joista ei ole tehty ennakkoilmoitusta ja joita ei ole käsitelty eettisissä toimikunnissa. Nämä tutkimukset täyttävät kuitenkin ennakkoilmoitettavan kliinisen lääketutkimuksen tunnusmerkit. Tällöin kyseessä on yleensä monikeskustutkimus, jossa tehdään hoitointerventio, joka poikkeaa tavanomaisesta hoidosta ja siihen pelkästään liittyvästä havaintojen teosta. Usein lääkkeen määrääminen ja luovutus poikkeavat myös tavanomaisesta hoitotapahtumasta. Lääkelaitos on päättänyt äsken yhden tällaisen tutkimuksen keskeyttämisestä.

Täsmälaser ja biomateriaalit kasvokirurgian kehityksen kärkeä

Kasvo- ja leukakirurgeille on viime vuosina kehitetty aina vain täsmällisempiä työkaluja. Varsinkin laserkirurgian ja elimistössä liukenevien biomateriaalien mahdollisuuksia esiteltiin syyskuun alkupäivinä Helsingissä kokoontuneessa Euroopan kasvo- ja leukakirurgiyhdistyksen kongressissa. Kongressiin osallistui noin 1 500 alan erikoislääkäriä ja erikoishammaslääkäriä sekä näytteilleasettajaa eri puolilta maailmaa.

Kirkkonummella alkaa eurooppalaisen terveyskortin kokeilu

Kirkkonummella ryhdytään lokakuun alussa kokeilemaan eurooppalaista terveyskorttia. Korttia kokeillaan EU-rahoituksen tuella yhdeksässä maassa yhtä aikaa. Pankkikorttia muistuttavalla terveyskortilla pyritään helpottamaan asiointia terveyskeskuksessa ja sairaalassa: palvelu nopeutuu, kun terveyskortista saadaan nopeasti ja luotettavasti tiedot esimerkiksi potilaan pysyvistä diagnooseista, lääkityksestä, leikkauksista, allergioista sekä potilasta hoitaneista lääkäreistä ja sairaaloista. Kokeilussa ovat mukana Kirkkonummen pääterveysasema, Jorvin sairaala ja Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikka.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030