Orion lääketeollisuus yhdeksi tulosyksiköksi

Orion-yhtymä Oy:n hallitus on päättänyt muodostaa Orion lääketeollisuudesta yhden tulosyksikön. Tällä pyritään parantamaan toimintojen koordinointia ja tehostamaan resurssien käyttöä. Orion lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi on 7.5.96 alkaen nimitetty lääketieteen ja kirurgian tohtori, MBA Jyrki Mattila. Hänelle raportoivat Orion lääketeollisuuden kotimaantoiminnan toimitusjohtaja Matti Lievonen, ulkomaantoiminnan toimitusjohtaja Jukka Hyppölä sekä lääkevalmistetuotannosta ja laadunvarmistuksesta Pasi Salokangas, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä Kauko Kurkela ja taloushallinnosta Matti Lehtinen. Lisäksi eläinlääkintäyksikkö (Orion-Farmos eläinlääkkeet ja Hiven Oy) on siirretty raportoimaan Matti Lievoselle.

Työryhmä kiirehtii hedelmättömyyshoitoja koskevaa lakia

Hedelmättömyyshoitoja koskevan lain valmistelua kiirehditään muistiolla. Lakiehdotuksen valmistelu katkesi vuonna 1992 erimielisyyksiin sukusolujen luovuttajan henkilöllisyyden ilmoittamisesta lapselle. Nyt lain valmistelua kiirehtii Stakesin pääjohtajan asettama hedelmättömyyshoitojen kehittämistyöryhmä, jonka jäsenet edustavat yliopistosairaaloiden sekä Väestöliiton ja muiden yksityisten palveluntuottajien hedelmättömyydenhoitoyksiköitä ja Lapsettomien Tuki ry:tä.

Ruoansulatus-kanavan syöpää ennakoidaan seurantaohjelmalla

Syöpäjärjestöjen Helsingin poliklinikka on laatinut maksullisen seurantaohjelman potilaille, joilla on ruoansulatuskanavan syöpää ennakoiva tila. Riskialttiita tiloja ovat mm. vaikea atrofinen gastriitti, Barrettin ruokatorvi sekä paksu- ja peräsuolen adenoomat. Seurantaohjelma on tarkoitettu myös potilaille, joilta on aikaisemmin leikattu paksu- tai peräsuolen syöpä. Päämääränä on todeta syöpä tai sen esiaste mahdollisimman aikaisin.

Suojain lonkkamurtumien ehkäisyyn

Vanhusten lonkkamurtumien ehkäisyyn on saatavilla uudentyyppinen housumallinen lonkkasuojain. Suojaimen ovat kehittäneet UKK-instituutin tapaturmatutkimusyksikkö ja Suomen Punaisen Ristin Proteesipalvelu. KPH-lonkkasuojaimessa on housujen molemmille sivuille kiinnitetty pehmustetut suojakilvet, jotka asettuvat lonkan uloimman osan päälle. Markkinoilla on ennestään suojahousuja, joissa suojana on pelkkä pehmuste. Vanhusten säännöllisesti käyttämien lonkkasuojainten on Tanskassa ja Suomessa tehdyissä tutkimuksissa todettu voivan merkittävästi vähentää lonkkamurtumia.

Kunnille korvausta ulkokuntalaisten avosairaanhoidosta

Vieraspaikkakuntalaisten tarvitsemat kiireelliset avosairaanhoidon palvelut pitäisi voida laskuttaa heidän kotikunniltaan, katsoo sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, joka selvitti vieraspaikkakuntalaisten ja ulkomailla asuvien potilaiden sairaanhoitokustannusten tasaamista. Muutos helpottaisi turistien ja loma-asukkaiden palvelujen järjestämistä. Sairaalahoidossa ehdotettu laskutuskäytäntö jo toimii, ja ehdotetun muutoksen valmistelu aloitetaan ministeri Terttu Huttu-Juntusen mukaan pikaisesti.

Huttusen ja Hännisen ehdotukset valtakunnalliseen suunnitelmaan

Uudenmaan erikoissairaanhoidon selvitysmiesten ehdotukset on lisätty sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitelmaan. Lisäyksen mukaan alueen erikoissairaanhoitoa kehitetään siten kuin ylijohtaja Jussi Huttunen ja läänin sosiaalineuvos Esko Hänninen vastikään valmistuneessa raportissa ehdottavat. Jos Uudellamaalla ei päästä sopimukseen erikoissairaanhoidon työnjaosta sairaanhoitopiirien ja HYKS:n omin voimin lokakuun loppuun mennessä, valtioneuvosto ryhtyy toimiin asian ratkaisemiseksi.

Kolmiulotteinen kuvantaminen ja pikamallit suu- ja leukakirurgian uutta huipputekniikkaa

Uusinta huutoa leuka- ja kasvoluuston korjausleikkausten suunnittelussa ja apuvälineiden valmistuksessa ovat kolmiulotteinen tietokonetomografia ja alun perin teollisuudelle prototyyppien valmistukseen kehitetty pikamallitekniikka. Tietokoneohjelman muodostama kolmiulotteinen rekonstruktiokuva antaa hyvän yleiskuvan kasvojen ja kallon luuston rakenteesta ja anatomisista poikkeavuuksista monimutkaisten leikkausten suunnittelun pohjaksi, mutta se ei korvaa perinteistä röntgenkuvausta esimerkiksi pienten murtumien diagnostiikassa. La-serstereolitografiaan perustuvalla pikamallitekniikalla voidaan puolestaan valmistaa tietokonetomografiakuvan perusteella tietokoneohjelman suunnittelema kappale lasersäteiden avulla nestemäisestä valokovetteisesta muovista. Myös magneettikuvan käyttöä pikamallin pohjana on kokeiltu.

Zantac edelleen eniten myyty lääke maailmassa

Tammikuun 30. päivänä ilmestynyt Scrip kertoo viime vuoden 25 eniten myytyä lääkettä maailmassa. Johdossa on edelleen Glaxo Wellcomen mahahaavalääke Zantac, kuten useana vuonna aikaisemminkin. Zantacin myynti oli 3,66 miljardia dollaria ja kasvoi edellisvuodesta 4 %. Kärkeä lähestyy kuitenkin nopeasti Astran Losec, joka on noussut kolmanneksi. Sitä markkinoi myös MSD Prilosec -nimisenä. Sitä vain hieman edellä oli Bayerin ja Pfizerin yhdessä markkinoima nifedipiinivalmiste Adalat/Procardia. Kolmas mahahaavalääke Pepcid löytyy sijalta 15.

Suomalaiselle astmaohjelmalle kansain-välistä huomiota

British Society for Allergy and Clinical Immunology -järjestön julkaisu Clinical & Experimental Allergy on julkaissut suomalaisten valtakunnallisen astmaohjelman vuosille 1994-2004 supplementtinumeronaan tammikuussa. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän laatima kokonaisohjelma julkaistiin suomeksi Lääkärilehdessä 29/94, josta se on saatavilla myös eripainoksena. Ohjelman linjanvedot, jotka perustuvat pitkälti suomalaisiin tutkimuksiin, tulevat nyt siis myös kansainvälisesti arvioitaviksi.

Kansaneläkkeen pohjaosa poistuu

Kansaneläkelakia muutettiin vuoden 1996 alusta niin, ettei kansaneläkkeen pohjaosaa makseta enää lainkaan silloin, kun työeläkkeen määrä on yli tietyn markkamääräisen rajan (4 488-5 294 mk/kk). Ennen 1.1.1996 myönnetyt pohjaosat poistuvat vähitellen vuoteen 2001 mennessä. Tietyin edellytyksin pohjaosaa voidaan edelleenkin hakea taannehtivasti alkavaksi viime vuoden puolelta. Tämä on mahdollista ottamalla kansaneläke ns. varhennettuna vanhuuseläkkeenä.

Matti Koivistoinen

Lama-ajan työvoimapolitiikka ei tue rakennemuutosta eikä työttömyyden vähentämistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman määrä väheni 1990-luvun alkuvuosina 5 %, joskin vuonna 1994 suunta näyttää taittuneen. Vuonna 1994 alan työllinen työvoima oli 280 000 henkilöä. Lamavuosien työvoimapolitiikalle on ollut tyypillistä nimenomaan vakinaisten kokoaikaisten työsuhteiden väheneminen. Uudet työntekijät palkataan mieluummin määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin, usein työllistämisvaroin. Työttömyysaste sosiaali- ja terveydenhuollon alalla oli viime vuonna 11 %, ja työttömiä oli vuoden 1995 helmikuussa sosiaalialalla 15 500 ja terveydenhuoltoalalla 19 600.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030