Ministeriö on huolissaan lääkekulujen pompottelusta kuntien ja Kelan kesken

Suomen kunnissa on ryhdytty omaperäisiin ratkaisuihin lääkekustannusten hillitsemiseksi. Potilaille on saatettu kirjoittaa julkisessa terveydenhuollossa hänen tarvitsemansa kalliin lääkkeen resepti ja pyydetty potilasta hakemaan ja maksamaan lääke omasta pussistaan. Kudokseen tai suoneen ruiskutettava tai suoneen tiputettava lääke on sen jälkeen annettu potilaalle lääkärin vastaanotolla tai sairaalassa polikliinisesti. Terveyskeskus tai sairaala saa määräämänsä lääkkeen ilmaiseksi; kulut jäävät potilaan ja Kelan kontolle.

Ulla Järvi

Ravinnon rasvalla ja miesten aivohalvauksilla ei yhteyttä

British Medical Journal (2003; 327:777-81) julkaisi Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa tehdyn 14 vuoden kohorttitutkimuksen, johon osallistui 43 732 terveydenhuollossa työskentelevää miestä. Tutkittavat henkilöt olivat 40-75-vuotiaita, ja heillä ei ollut sydän- ja verisuonisairauksia eikä diabetesta. Tutkimuksen mukaan koko ravinnon sisältämillä rasvoilla ja kolesterolilla ei ollut yhteyttä aivohalvauksiin, ei myöskään ravinnon rasvojen tyypillä.

Ulla Toikkanen

WHO korostaa kroonisten tautien jatkuvaa ehkäisyä

WHO:n uusi asiantuntijaraportti kokoaa samojen kansien sisään tuoreimman tiedon ravinnon ja kroonisten tautien ehkäisystä. Raportti tähdentää, että kroonisia tauteja täytyy ehkäistä läpi elämän. Ravinnolla on merkittävä osuus mm. diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, syövän sekä osteoporoosin syntyyn. Raportti kertoo, kuinka ruokavalion avulla voidaan vähentää kroonisten sairauksien riskiä maailmanlaajuisesti. Sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä sekä diabetes lisääntyvät nyt erittäin nopeasti kehitysmaissa.

Ulla Toikkanen

WHO korostaa kroonisten tautien jatkuvaa ehkäisyä

WHO:n mukaan tavoitteena on, että rasvan osuus olisi 15–30 prosenttia ravinnon energiasta. Tyydyttyneitä rasvoja saisi olla 10 prosenttia tai alle sen, ja pyrkimyksenä on, että monityydyttymättömiä rasvoja olisi 6–10 prosenttia. N-6-sarjan rasvoja pitäisi olla 5–8 prosenttia ja n-3-sarjan rasvoja 1–2 prosenttia. Transrasvoja saa olla prosentin verran tai sitä vähemmän, ja hiilihydraattien kokonaismäärän pitäisi olla 55–75 prosenttia. Vapaiden sokereiden osuus kokonaisenergiasta täytyisi olla alle 10 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat mm. siirapit, hunajat ja hedelmämehujen sokerit. Päivittäisen kolesterolin saannin pitäisi olla alle 300 mg:aa. Ravinnon tulisi sisältää proteiinia 10–15 prosenttia, ja suolaa saisi syödä 5 grammaa tai vähemmän päivässä. Hedelmiä ja vihanneksia pitäisi nauttia yli 400 grammaa joka päivä.

Lääkärien työterveyshuoltoa pohdittiin liitossa

– Lääkärien työterveyshuolto ei ole aiheena mitenkään uusi. Siitä on puhuttu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Asia oli esillä vastikään Euroopan yleislääkärien kokouksessa. Jostakin syystä lääkärien on vaikea sairastaa, jostakin syystä lääkärien on vaikea hakeutua hoitoon ja jostakin syystä lääkärin on vaikea auttaa lääkäriä, listasi aiheeseen liittyviä ongelmia Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala, joka toimi tilaisuuden puheenjohtajana.

Kunnanjohtaja Jouni Mutanen Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa: Hoitoketjujen palveltava käytännön potilastyötä

Perusterveydenhuollon lääkäripula koettelee Pohjois-Savossa erityisesti Rautavaaran, Rautalammin ja Varpaisjärven kuntia, ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on nyt pula anestesialääkäreistä. Siilinjärvellä asukkaat ovat olleet tyytyväisiä väestövastuujärjestelmään, johon myös Kuopio siirtyy ensi vuonna.

Ulla Toikkanen

LL Anne-Mari Kantanen: Lääkärien päivystysasiat kuntoon!

Käytännön lääkärin näkökulmaa valaisi Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Anne-Mari Kantanen, joka erikoistuu parhaillaan neurologiaan KYS:ssa. Terveydenhuollossa on takerruttu lillukanvarsiin, ja kokonaisuudesta ei keskustele kukaan. Anne-Mari Kantasen mielestä pitäisi muun muassa selvittää, ketä hoidetaan nyt julkisessa terveydenhuollossa ja mikä on yksityissektorin osuus.

Ulla Toikkanen

Rauhoittavasti vaikuttava lääkitys yleinen kotona asuvilla ikäihmisillä

Vanhusten monilääkitys yleistyi selvästi 1990-luvulla, ja yhä useammat kotona asuvat ikääntyneet käyttävät lääkkeitä, joilla on jonkinlainen rauhoittava tai väsyttävä vaikutus, osoittaa kotona asuvien ikäihmisten lääkkeiden käyttöä selvittänyt väitöstutkimus. Monilääkitys ja rauhoittavien tai väsyttävien lääkkeiden käyttö saattaa kuitenkin heikentää kotona asuvan vanhuksen toimintakykyä ja siten hänen edellytyksiään selviytyä kotona.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030